Punk-nurkka

  • 123 672
  • 783

Satanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS,Southampton,Chelsea sympatiat Lukko,ifk
Tunnustaako joku tällä palstalla kuuntelevansa punkkia? No, tänne sitten voi kirjotella tästä musiikkilajista. Omia lempibändeja on Pennywise, bloodforblood ja Goldfinger. Kuuntelen myös muuta musaa metallista Suomi-rockkiin, mutta tällä hetkellä punkki kolahtaa parhaiten.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Mä jo luulin, että täällä pääsisi pogoomaan ja juomaan soppaa, mutta katin kontin. Tunnustuksia vaan vaaditaan. Ei järin punk-henkistä touhua, veli hyvä :-)

No mutta joo. Vanha punk pysyy kyllä tiiviisti meikäläisen levylautasella ja laserlevysoittimessa. Ykkönen on tietty perinteinen '77 brittimeininki. Adverts, Stiff Little Fingers, Sham69, Damned, The Clash... Muukin kelpaa. Bad Religion on maailman paras bändi ja Wasted hyvin lähellä Suomen vastaavaa määrettä.

Ekan aallon Suomi-Punk on myös perinteisesti ahkerassa kuuntelussani. Voiko joku väittää, että Kollaa Kestää ei ollut täydellinen orkesteri? Ja kyllähän ameriikassakin osasivat punkata. Black Flag (ehkä kuitenkin ennen Henryä...), Germs, DK, Circle Jerks ja ehdottomasti X.

Kiljusta en ole koskaan pitänyt, mutta miksei joku Kiimakin joskus oikein hyvin kelpaisi. Sen verran nössö kuitenkin ilmeisesti olen, etti oikea ja rehellinen hc ole koskaan uponnut. Näistä hooceepuritaanien paheksumista bändeistä, kuten vaikkapa suomenkielinen TK olen kyllä kovastikin diggaillut, ja diggailen vieläkin.

Keikkakokemusksistani hienoin oli Tavastian BR-pyhiinvaellusten jälkeen varmaankin Lepakon hautajaiset. Ei siis ne lössöt, vaan ne punk-hautajaiset. CMX tuskin enää julkisesti hc-keikkaa alkuperäisellä kokoonpanollaan tulee vetämään. Ja Laterit ja jaket olivat tietysti nähtävyys sinällään.
 

Annuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Latvija
Jossain määrin kyllä kuuntelen yhäkin. The Damned on suuri suosikkini. Myös The Clash ja Bad Religion ovat suosiossani. En millään tavoin ole mikään punk-asiantuntija, mutta tietyt bändit ja tietyt biisit kolahtavat todella hyvin.
 

Rok

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukat
Kyllä, kyllä.

Ramones, Clash, Bad Religion, Rancid, Bostonin säkkipilli-ihme Dropkick Murphys... onhan noita loistavia punk-orkestereita.

Clashilla on monta helvetin hyvää levyä. Alkuaikojen rosoinen soundi kolahtaa, ja "Clash city rockers" on kaikessa paskaisuudessa ihana biisi. Jos mies nyt noin voi sanoa. Toisaalta pojat osoittivat "London Calling" -platallaan olevansa oikeasti nerokkaita muusikkoja. Levyltä ei huonoja kappaleita löydä etsimälläkään.

Myös Ramones pätee kaikessa yksinkertaisuudessaan. Meinaa vähän verenpaine nousta, kun kuuntelee faijan kommentteja bändiin liittyen. Herra oli nimittäin käynyt tsekkaamassa pojat livenä vuonna -77, mutta "biisejä ei erottanut toisistaan, ja soittivat niin perhanan kovalla, että piti paeta salin takaosaan". Valitettavasti tätä New Yorkin ihmettä ei voi nähdä livenä enää edes teoriassa...

Bad Religioniin olen tutustunut vasta viime aikoina, ja nyt on kaverilta lainassa "Stranger than fiction" -platta. Sen verran hyvin kuitenkin iskee tuo renkutus, että varmaan täytyy tutkia bändin aikaansaannoksia jatkossa vähän enemmänkin. Mitäs levyjä Everton suosittelisi?

Suomi-punkkiin en ole pintakosketusta enempää tutustunut. Mitä nyt vähän naureskellut Klamydian, Ne Luumäkien yms. sanoituksillisille helmille. "Hyvä, että kesäloma on kesällä" ja "Heijastin on pop", vai mitenkäs ne Luumäkien laaturaidat kuuluivatkaan... Yhden levynkin jopa omistan.

Ikävä juttu, että olen sen verran nuorta polvea, ettei hirveästi ole noita kultakauden bändejä livenä päässyt bongailemaan.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Viestin lähetti Rok
Bad Religioniin olen tutustunut vasta viime aikoina, ja nyt on kaverilta lainassa "Stranger than fiction" -platta. Sen verran hyvin kuitenkin iskee tuo renkutus, että varmaan täytyy tutkia bändin aikaansaannoksia jatkossa vähän enemmänkin. Mitäs levyjä Everton suosittelisi?

Tästä on muistaakseni ollut puhetta aiemmissakin ketjuissa, mutten jaksa/ehdi kaivella niitä esiin nyt. Lyhyesti kysymykseesi voisi vastata: kaikkia.

Mutta ehkäpä paras aloitus voisi olla kokoelma All Ages. Sisältää BR:n omat valinnat Epitaph-tuotoksistaan. Mää voin paremmalla ajalla kertoilla noista levyistä tarkemminkin. All Ages kyllä riittää sammuttamaan pahimman janon - ja herättämään oikein kunnon nälän. Sitten vaan divariin metsästelemään No Controlia, Recipe for Hatea ja...

Viime vuonna tuli joku germaanikokoelma yhtyeeltä, mutta sitä en ole hankkinut, kun ei sillä ole mitään uusia biisejä, eikä edes komeita kansia. Sitä löytyy ainakin kaupoista digipakkinä, mutta ennemmin suosittelisin tuota yhtyeen tokaa kokoelmaa tai sitten liveä tutustumistarkoituksiin.
 

Viikate

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos, JYP, KooKoo, HeKi
Jo vain, punkhan on oikein mainiota musiikkia. Vaikka nuorena sitä tulikin enemmän kuunneltua, ei nyt vanhana jaksa enää niin vouhottaa...

Leatherface on minun kirjoissani se kaikkien aikojen paras punkbändi. The Last, Mush, Minx - sitä kovempaa punktrilogiaa on vaikea kuvitella. Tai kovaa ja kovaa, eihän Leatherface mitään ärjyntäcorea ole vaan progemaisesti rönsyilevää ja tarttuvan melodista, mutta suoraviivaisesti ja aggressiivisesti soitettua punkkia.

Jenkkilässä nykyään varsin yleiset epäpoliittiset ja alapäänhuumoriin ihastuneet teinipunkbändit eivät ole jaksaneet kuin vihastuttaa, mutta on Ameriikasta joskus tullut jotain hyvääkin: Dead Kennedys ja Bad Religion. DK oli parhaimmillaan uransa alussa, Bad Religion taas 1980-90-lukujen vaihteessa. DK:n yhteydessä pitää myös mainita Lard, jonka Last Temptation Of Reid on aivan hillitön purkaus - yksi kaikkien aikojen punklevyistä.

Vanhasta brittipunkista löytyy myös mainioita orkestereita. Sex Pistols on minun makuuni ollut turhan epäaito ja Clash turhan puiseva, mutta esimerkiksi Buzzcocksia ja Advertsia kuuntelee oikein mieluusti.

Suomipunkin ylittämätön klassikko on tietenkin Kollaa Kestää. Myös Pelle Miljoona oli parhaimmillaan todella hyvä, ja mitäs näitä muita olikaan... Kadotetut ainakin. Myöhempien aikojen hc-skenestä on mainittava ainakin CMX, Radiopuhelimet, Rytmihäiriö, Y.U.P. (silloin vielä pisteiden kanssa), Dun-Delion, Valse Triste, Silmäosasto... Onhan noita tullut kuunneltua.

Mutta kun tämä nyt on otsikoitu Punk-nurkaksi, niin kai me täällä keskustelemme myös anarkiasta, kiljusta, sikamaisista poliiseista, talonvaltauksista ja mielenosoituksista. Kuka heittää ensimmäisen kiven?
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Viestin lähetti Viikate
Mutta kun tämä nyt on otsikoitu Punk-nurkaksi, niin kai me täällä keskustelemme myös anarkiasta, kiljusta, sikamaisista poliiseista, talonvaltauksista ja mielenosoituksista. Kuka heittää ensimmäisen kiven?

Omatekoiset alkomahoolijuomat liittyvät todellakin oleellisesti tähän ketjuun. Itse en kyllä voi laskea itseäni punkkariksi, kun ei tuo kilju ole koskaan maistunut. Mutta annoinpa kerran ystäväni eräässä treenikämppämme perävarastossa valmistella "erinomaista kotiviiniä". Palkkioksi piti minunkin saada tuota kaupan tuotteita parempaa nektaria. Sainkin. Huikka riitti, sillä kyseessä oli pienoisen epäonnistumisen johdosta hivenen kiljuakin pahempaa litkua. Aitoon punktyyliin, nestettä oli muistaakseni jotain neljäkymmentä litraa. Ja ilmeisesti hyvät kännit nuo kaksi kaverusta Nummirock-reissullaan aineesta saivat.

Sikamaisista poliiseista en voi kovinkaan tarinoida. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ovat käyttäytyneet minua kohtaan hyvinkin armollisesti. Ilmeisesti umpitunnelissa oleva keesipäinen nuorimies, joka raahaa olallaan mustekalan perässä olevaa pyörän koria (jonka on nimennyt miehen nimellä ja jolle juttelee) on sen verran hellyttävä näky poliisienkin mielestä, että Kaaoksen hittilaulun huutaminen ei vie meikäläistä putkaan.

Anarkia jää myös väliin. Tekoni eivät ole vielä vanhentuneet rikosoikeudellisesti. Ja talonvaltaukset kusivat täällä joka kerta. Eikä Appendix saanut innostettua siihen puuhaan ketään tuolla Lepakossakaan. Lasketaanko mielenosoituksiin varsin yksipuoleinen ajatustenvaihto uskovaisten tilaisuuksien liepeillä?


EDIT: Kerrotaan nyt kuitenkin yksi oikein metkan anarkistinen mutta harmiton temppu, jonka _ystäväni_ joskus kymmenkunta vuotta sitten toteuttivat. Kiertävä sirkus esiintyi eräällä parkkipaikalla ja mekastus melkoinen kuului teltan ulkopuolellekin. Iloinen sirkusmusiikki katkesi kuitenkin hassunhauskalla tavalla sammahtaen, kun päävirtakaapeli irtosi pistokkeesta. Tilanne oli teon suorittaneiden pikkupoikien mielestä hyvinkin humoristinen :-) Ja muihin tempauksiimme verrattuna varsin harmiton.
 
Viimeksi muokattu:

Cairns

Jäsen
Suosikkijoukkue
Miesten ringettemaajoukkue
Tunnustan jo 6-vuotiaana jääneeni koukkuun Ramonesiin sekä Sex Pistolsiin.

Tunnustan omaavani vasemmassa kädessä hakaneulapanta tatskan sekä oikeassa kädessä kelttikuviolla + ristillä varustetun Dropkick Murphys tatuoinnin.

Mehu on murhaa ja L.A.M.F.:n sanoin HC haisee!

edit:

niin ja joo... nämä nykyiset äidinhuopatossu punkbändit Blink182 etunenässä muiden itkupillien kanssa ... hmph.. onhan se sääli, että nuoret kuulee vaan sitä, mikä tulee valtavirtamediasta korviin...eivät kaiva ja etsi niitä juuria, joista noikin on trendipellet on lähteny (ja jotka on valitettavasti ihan oikeasti vitusti parempia ja aidompia kuin nämä "varovasti rankat bändit").
 
Suosikkijoukkue
Newcastle United, Duane Allman, LP-levyt
Viestin lähetti Viikate
Rytmihäiriö, Dun-Delion

Perjantaina juostiin, juostiin rajulla tavalla. Rytmihäirö kaiketi pitää tässä lähiaikoina 15v "juhla" keikan. Mukana pitäisi olla kaikki jotka ovat häiriössä soittaneet.

Dun-Delionin monikko ja kuusikulmaista kääpiötä oli ihan sairaan hyvä.

Onkos täällä kukaan joka muista LAMA-yhtyeen? Totuus löytyy kaurapuurosta, Tavastia, Turpa kii ja nussi sekä muut klassikot toimii vieläkin.

Ja olihan vielä TK eli Terveet Kädet ja KAAOS yms.
 

Andrej

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viestin lähetti Another HAB
Onkos täällä kukaan joka muista LAMA-yhtyeen? Totuus löytyy kaurapuurosta, Tavastia, Turpa kii ja nussi sekä muut klassikot toimii vieläkin.

Juu, yksi levy oli hallussani joskus aikoinaan. Ihan hupaisa kyllä.

Yleisemmin: oma punk-innostukseni osui enemmän tähän ei-niin-HC -osastoon. Eppu Normaali, Kollaa Kestää ja osa Pellen levyistä kuluivat suhteellisen paljon. Jotkut jo mainittujen Laman, Sex Pistolsin, Bad Religionin ja Dead Kennedysin kappaleistakin miellyttivät, mutta en kuitenkaan niistä niin hirveästi innostunut.

Eräs vähemmän tapetilla ollut bändi muistuu mieleen: Euthanasia. YUP:n laulajan J. Martikaisen punk-yritelmä, jonka sanoituksissa oli kyllä jo mestarillisia piirteitä. Esimerkkinä vaikka kappale "Robinson Crusoen huono-onnisempi haaksirikko".

EDIT: Niin ja tietysti TK. Mutta en minä sitä ole koskaan pystynyt kuuntelemaan yli 20 minuuttia muuten kuin päissäni tai kohtuuttomassa vitutustilassa. Jälkimmäiseen kyllä mahtavaa taustamusiikkia.
 

NIN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fucking Horseshit
Sex Pistolsin Pretty Vacant oli ensimmäinen biisi, mistä tietoisesti tykkäsin. Vuosi oli varmaan jotain '78. Tällöin sain punkin pureman. Onneksi en ole parantunut. Pelle Miljoonan ja Eppu Normaalin alkutuotanto alkoi pyörimään kasettipesässä taajaan. Sitten tuli Clash, Dead Kennedys ja Lords of the New Church. Tämän jälkeen oli muutama vaisumpi vuosi, kunnes kasariluvun lopulla jysähti Bad Religion tajuntaan ja raskaasti! 95 Provinssi oli vihdoin BR-unelman toteutuminen livenä! Järki läks! Shitter Limitedin ja Penis Surprisen HC-kama oli 90-luvun raikkainta antia.

90- ja 00-lukujen neo-"punkista" ei viitsi edes puhua, kun puhutaan punkista.
 

JoeyKocur#26

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Hki Punx
Jees. Punkkia on tullut kuunneltua jo toistakymmentä vuotta.Oikeassa kädessäni lepää Rancidin Let´s Go-tatuointi.Minulla oli kunnia tavata bändin miehet parin viikon takaisella tukholman keikalla.Hyviä jätkiä!
Joitain hyviä bändejä:Rancid,Nofx,BR,Descendents,Good Riddance,Lag-Wagon,Ramones,Clash.....onhan noita!Niin..ja onhan mulla oma punk-bändikin.
 

äijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Itähelsinkivantaan Jokerit
Haista vittu ekonomi!

Punk on likaisen elämäni perusta.

Mitään muuta musiikkityyliä en missään olosuhteessa kumarra yhtä syvästi kuin punkkia.

Bändejä on yhtä lukuisia kuten kuuntelijoitakin.
Omaa persettäni eniten miellytti tutun lesbopariskunnan elämän asenne: kaikki säätyyn katsomatta ovat tervetulleita.

Silloin, 80-luvun alussa, olin vielä nuori poika: täynnä vihaa, täynnä rakkautta, täynnä ymmärrystä, täynnä himoa, täynnä ylimielisyyttä, täynnä tuomiota.

Nevermind.


CV:
En missääntapauksessa listaa tähän mitään punk-bändejä!
Lätynkääntäjät muuten pistävät niitä omissa piireissä soimaan, ja kehtaavat väittää niitä omikse löydöikseen.

Hävetkää!
Teissä, AC/DC:n soittajissa, on yhtä vähän munaa kuin Joel Hallikaisessa...
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Juu, punkkia on kuunneltu ja kuunnellaan. Niitä hyviä bändejä on hiukan liikaa tässä lueteltavaksi. Viime aikoina on amerikkalaistyylinen vanhan koulukunnan hc toiminut ehkä parhaiten.

Tuosta JoeyKocur#26:n listasta kun bongasin niin täytynee sanoa vanhan suosikkibändin Rancidin olevan entinen suosikkibändi: itsensä myyminen majorille, tylsä levy (balladeja?!), Ozzyn tytär ja kuuleman mukaan huvittavan huonon ja hirvittävän ärsyttävän välimaastossa lähinnä pyörivä Good Charlotte -bändi mukana uudella videolla, ... Juu, olisivat vaikka voineet edes yhden suht' siedettävän keikan Suomessa heittää ennen tätä.

Lamasta justiinsa juteltiin tänään yhden kaverin kanssa. Mietittiin mikä siinä on, kun amerikkalaiset (juu, toki monet muutkin ulkkikset) niin kovasti ovat vanhan suomihooceen perään, vaikka lähes kaikki silloiset suomibändit on/oli aikamoista roskaa. Toisaalta sitten täällä monet jumaloi ~ saman ajan jenkkibändejä, vaikkei niissäkään kovin montaa hirmu hyvää ole.

Lama sitten mainittiin tietysti poikkeuksena, sehän oli kuitenkin hyvä bändi, ainakin jälkeen jääneiden levytysten perusteella. Toisen puolen poikkeuksena tietysti kaikki Dischordin bändit, käsittämättömän hyvin tasonsa pitänyt levy-yhtiö, vaikka musiikkityyli onkin muuttunut yli kahdenkymmenen vuoden aikana täysin.

Keerns: ei se ihan noinkaan mene, kyllä aika iso osa oikeammasta punkista kiinnostuvista alunperin tulee niihin touhuihin kuitenkin nimenomaan tämän MTV-"punkin" kautta, eli on sillä joku funktio maailmassa kuitenkin. Toisaalta jos näitä muka-rankkoja bändejä ei olisi, etsisikö isompi osa teineistä jotain rankkaa... Toisaalta jos ei olisi ollenkaan "rankkoja bändejä", etsisikö isompi osa ihmisistä oikeasti merkittävää kapinan muotoa kliinisen ja kulutuskeskeisen musiikin sijaan... äh, jos nyt pysytään siinä musiikissa kuitenkin.

Olikos se nyt niin, Everton, että Stranger than Fiction (1994) oli viimeinen niistä hyvistä levyistä (aloittaa voi joko bändin uran ihan alusta tai sitten Sufferista (1988)), jos ei All Ages -kokista laske mukaan. Sitten tämä edellinen Process of Belief (2002) on taas hyvä levy minusta, siinä välissä Sonylle ilman Mr. Brettiä tehdyt ei.

Rok: mikään ei estä bongailemasta nykyisen kultakauden bändejä. Harvoin on Suomessa ollut niin laaja-alaista ja korkeatasoista punkbändeiksi laskettavien katrasta kuin nyt: Hero Dishonest, jo mainitut Wasted ja Valse Triste, Unkind, Manifesto Jukebox, ... Ulkomaisiakin alan parhaita käy täällä vähän väliä. Isommat nimet ehkä jättää liian pienen markkina-alueen väliin, mutta eihän niitä kukaan kaipaakaan. No Propagandhia kaipaan, myönnetään.

Ai niin, mitään en tunnusta, "en kommentoi" on ainoa oikea vastaus.
 

äijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Itähelsinkivantaan Jokerit
Okei eh?

Listataan sitten noiden ameriikan paskojen vastineeksi tulta munille:

Ai niin, haluatko paremmuusjärjestyksessä? Hä?

Saat kuitenkin miten sattuu, kuten elämänkin...

Ö) Briard: Fudk the army

Ä) Päät: Rotat

Y) Sehr Schnell: Tekopyhä

W) Ypö-Viis: Kaupunki muistaa nuoria

A) Kadotetut: Mä elän irti susta

Ö) L.A.M.A: Totuus löytyy kaurapuurosta

B) Fucking World: Human Rights

K) NollaNollaNolla: Hyvästi huominen

L) Rattus: Sodan tragedia

H) KOHU-63: Paavola

G) KTMK: Jeesus oli venäläinen kantoraketti

Ö) CMX: Lapsi

J) Aappendix: Ei raha oo mun valuuttaa

Å) Terveet kädet: Tornion kevät

P) Maho Neitssyt: Ei tippa tapa

Damn!

I wish I was anubody`s lover...
 

Pressiboxi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Palloseura
Viestin lähetti Another HAB
Onkos täällä kukaan joka muista LAMA-yhtyeen? Totuus löytyy kaurapuurosta, Tavastia, Turpa kii ja nussi sekä muut klassikot toimii vieläkin.

Laman "Anarkomarko" oli ässätuotantoa silloin joskus: "... kyllä Suomen lippu palaa paremmin kuin Englannin, suomalaisen juntin nyrkki heiluu herkemmin!". Suomipunkista myös Loose Prickin "Valkoiset sotilaat" kannattaa mainita, puhumattakaan Maukka Perusjätkän ensimmäisestä lp:stä a la "Kaverit on kakessa" ja "Meidän Stadi". Ennen oli paremmin!
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jos Musta Paraati kelpaa tähän ketjuun, niin mielestäni Peilitalossa -levy on todella hyvä. Eppujen 2 ekaa levyä toimii myös, sekä mainitut Lama ja Pelle. Suomalaisilla linjoilla siis, eikä ihan rankemmasta päästä, mitä punk-osastoon tulee, ja kultaiselta 70-80 -lukujen vaihteen kaudelta..
 

pygmalion

Jäsen
Viestin lähetti Another HAB
Dun-Delionin monikko ja kuusikulmaista kääpiötä oli ihan sairaan hyvä.

Ah, joku muukin muistaa tämän hienon orkesterin. Tuo klassikko löytyy miekäläisenkin sittemmin keskiluokkaistuneesta levykaapista. Seuskatuumaista lienee kyllä hinkattu niin paljon soittimessa, että mahtaakohan edes pihistä enää. Pitänee kokeilla. Myös Dun-Delionin debyyttilevy oli aivan käsittämättömän kova sillioin joskus. "Kukkawoimaa!"

Turun Tauti oli niin ikään olevinaan kova pumppu nuoruusvuosina. Pystyisiköhän sitä vielä kuuntelemaan irvistelemättä?

Jälkikasvua saatuani olen kyllä väkisinkin joutunut miettimään, että milläköhän tilapäisellä mielenhäiriöllä sitä joskus pystyy oikeuttamaan lapselleen sen, että kaapista löytyy mm. Rytmihäiriön tai Shitter Ltd.:n levyjä. "Joojoo, ihan oikeesti nää oli tosi kovia bändejä...". Muistan kyllä muinoin puhutun, että Rytmihäiriön "Ihmisiä kuolee" olisi aikanaan ollut kaikkien aikojen myydyin seiskatuumainen maassamme. Käsittämätöntä. Mitäköhän siitä saisi nyhdettyä joltain keräilijältä?

Kotimaan suuruuksien ohella meikäläisellekin kolahtivat joskus monet täälläkin mainitut hieman notkeammat ja satunnaisiin melodioihin taipuvaiset jenkkibändit. Circle Jerksin "Beat Me Senseless" (tjsp.) ja muut helmet kuten Descendents, D.I. ja tietysti Ramot tuovat vieläkin melkein tipan linssiin. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden, ja on vieläkin: Hullut Kanukit nimellä Nomeansno. Käsittämättömän hieno orkesteri.

Tämän kirjoitettuani huomaan kuulostavani kiusallisen paljon tragikoomiselta stereotyypiltä; keskiluokkaiselta perheenisältä, joka nostalgisoi hurjia nuoruusvuosiaan, pitää kauluspaidan alla kauhtunutta Ramones-paitaa ja luukuttaa työsuhdeautossaan - yksin ajaessaan - toisinaan "Born to be wildin" sijaan vanhoja punk-klassikoita. Hienoa, nyt puuttuu enää hurja nuoruus, kauluspaita ja työsuhdeauto. Oh well, whatever, nevermind...
 

pasil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
No jotain tulee kuunneltua, laitetaan listan muodossa:

- Husker Du (kokeilkaa ehdottomasti, kaikista huikeista huikein)
- Bad Religion (vanhempi tuotanto on ihan makeeta)
- Pennywise
- Ramones

Misfitsiä ja Samhainia en uskalla tuohon listaan laittaa, ne on vähän sellaista "määrittämätöntä" kamaa.
 

Nikke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sinivalkokeltainen
BR toimii täälläkin, livenä nähty vissiin kolme kertaa ja meno on eriomaista. Pennywiset sun muut ovat myös jees mutta täytyypi todeta että livenä ei ole NOFX:n voittantta. Kundit soittavat ihan mitä biisejä mieleen tulee ja ne välispiikit...
 

el pebe

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
PNUK

Tässä tuntee itsensä vähän penskaksi kun isot pojat puhuu Pistolseista ja Clashista ja Dropkick Murphysta, mutta menköön. No Ramonesit kyllä tuli pienempänä kuunneltua läpi, mutta kai se nykyään on sitten se skeittipunkki mikä soi.
Varsinkin tämän vuoden aikana on tulut ostettua ihan järjettömästi levyjä ja NOFX-kokoelma alkaa olla olosuhteisiin nähden täydellinen. Mad Caddies, Strung Out, Lagwagon, Rise Against, nuo lähinnä on ne nimet mitkä kolisee. Mad Caddies ei nyt ole sitä tyypillisintä sk8tiä mutta on niin saatanan hauskaa ja monipuolista etten todellakaan tiedä voiko parempaa bändiä enää ikinä löytyä. Dixieland-punkkia ja ska´ta? Torvet tietysti mukana ja loistava laulaja, uskomattoman taitava bändi muutenkin.
Rise Against taas on sanoisinko että bad religionia hc-veivillä, puhtaat ja antaumukselliset vokaalit kuitenkin. Suosittelen erittäin erittäin erittäin lämpimästi tänä vuonna ilmestynyttä Revolutions per minutea ihan kenelle tahansa (Heaven knows -mp3). Rise Against siirtyi muuten äskettäin Fat Wreck Chordsilta Dreamworksille, joten paljon mahdollista että nimi kasvaa tulevaisuudessa. Eipä mulla muuta tähän hätään.
 
Viimeksi muokattu:

Erkenholt

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TUTO, AIK
Tässähän vanha vallan virkistyy.

Minäkin lukeudun vanhan 77-brittipunkin ystäviin. Perinteiset Clash, Ramones (no joo eipä liene britti, mutta mainitaan silti), Stiff Little Fingers ja kumppanit soivat edelleen ahkerasti. Oma suosikkini, etenkin nuorna miesnä, oli UK Subs, jonka alkupään tuotanto on kerrassaan mainiota.

Kyllä näistä skeittibändeistäkin ainakin Rancidia kuuntelee, ennekuin ottaa turpaansa.

Kotimaisista ehdoton suosikki on kyllä edesmennyt Lama.
 

Pioneer

Jäsen
Itse tutustuin punkkiin nuoren ikäni ansiosta vasta 90-luvun puolivälissä, jolloin yläasteikäiseen natiaiseen iski kovaa Greendayn, NOFX:n ja muistaakseni myös Pennywisen biisit. Pari vuotta makkispöhnässä pyörittyäni eksyin Blood for Bloodin Lappeenrannan keikalle edesmenneelle Järjestötalolle ja olin myyty. Toki olin hardcorea aikaisemminkin kuunnellut, mutta Buddhan messuaminen käännytti meikäläisen tiukasti sen pariin. Seuraavaksi mukaan tarttui Madballia, Agnostic Fronttia ja muita New Yorkin edustajien tuotoksia ja näiden avulla käsitys omasta itsestä ja elämänarvoista rupesi toden teolla muokkautumaan - hyvään suuntaan. Keikoilla on tullut käytyä aktiivisesti ja tulee myös käytyä tulevaisuudessakin.

Cairnsin mainitsema Dropkick Murphysin löysin pari päivää viime vuoden Ilosaarirockin jälkeen, kun kaverit palasivat ko. tapahtumasta ja laittoivat Do Or Dien soimaan. Voi jumalauta, että kolisi kovaa! Siitä päivästä lähtien olen katunut sitä, etten ottanut töistä lomaa ja mennyt katsomaan tuota Bostonin ylpeyttä. Samaten siitä päivästä lähtien joku DKMn levy on ollut CD-soittimessa sisällä jatkuvasti.
 

Virumaa

Jäsen
Ala-asteelta asti on punkki kolissu ja kovaa. Kaikki alko klamydian jaatinen biisistä ja sen jälkeen onkin tullu tutustuttua punkista laidasta laitaan ja tällä hetkellä tulee kuunneltua eniten tuota "skeittipunkkia". Suosikki bändeistä pitää mainita sen verran, että ulkomaisista putoo eniten bad religion, nofx, dropkikit, ramones, rancid, DK ja vandals jne. kotimaisista klamydia, lama, ypö-viis, anal thunder, no shame ja L.A.M.F. (listaahan vois jatkaa loputtommiin) Yksi maininnan arvonen bändi on myös virolainen J.M.K.E. joku muukin on varmaan kyseiseen orkesteriin törmännyt?

Eräs outo asia kaveripiirin keskuudessa on kun kuuntelen punkkia, niin aina saa kuunnella vinoilua musiikkia mausta, vaikka itse kuuntelevat ylex/kiss fm saiberia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös