Jari Porttila - IS
_____________________
Heja Sverige!
Ruotsalaisten kiekkomiesten päävalmentaja Hardy Nilsson arvostaa omiaan, mutta ei Suomen pelaajia. (GETTY IMAGES)
Enpä olisi koskaan uskonut, että ruotsalaisten urheilujohtajien itsekritiikki voi pettää niin pahasti, kuin mitä viime viikkoina on nähty.
Ensin Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Hardy Nilsson purki turhautuneisuuttaan haukkumalla Ruotsin jääkiekkosarjan parhaat pelaajat - siis suomalaiset - maan rakoon. Kuin pisteenä i:n päälle pilkattiin Ruotsin parhaitten urheilijoitten valintagaalassa suomalaisia ja suomalaisia urheilijoita.
Kännipäissään, Suomi-verkkareissa esiintyneet näyttelijät mongersivat lavalla epäselvää suomenruotsia, ja julistivat itsensä - siis suomalaiset - dopingin maailmanmestareiksi ja moukiksi, jotka tulevat metsäkylistä maailman metropoleihin vain humalassa ja verkkareissa.
Näinkö ruotsalaisilla on tapana kunnioittaa omien urheilijoittensa huippusuorituksia maailmalla?
Tekivätkö typerät suomalaisvitsit juhlagaalasta sen arvoisen? Nostattiko niiden mauton esitys todella Carolina Klüftin ja kumppanien juhlatunnelman kattoon?
Ja mitä typeryyksistä mahtoi ajatella paikalla ollut Ruotsin kuningas, rehti urheilumies henkeen ja vereen.
***
En voisi pahimmissa painajaisissakaan kuvitella, että suomalaiset sortuisivat niin tärkeässä juhlatilaisuudessa yhtä mauttomaan tempaukseen.
Huvittaisiko suomalaisia urheilijoita, jos juhlagaala aloitettaisiin siten, että kaksi sinikeltaisiin trikoisiin pukeutunutta "urheilijapoikaa" tulisi lavalle näyttämään kuinka vapaapainia väännetään ruotsalaisittain?
Tai kuinka ruotsalainen vääpeli herättäisi komppaniansa aamupesulle, järjestettyään ensin föönit, puuterit ja silmämeikit vessassa kuntoon. Ja kuinka komppania lähtisi aamiaiselle - heti sen jälkeen kun kynnet olisi viilattu ja lakattu.
Tai kuinka ruotsalainen kenraali yrittäisi ottaa yhteyttä - mikä se ruotsalaiskännykkä nyt olikaan - puhelimella siihen - toivottavasti ilmassa pysyvään - ruotsalaishävittäjään.
Esimerkit ovat mauttomia, myönnän sen. Juuri sen vuoksi niitä ei esitettäisiinkään missään julkisessa palkitsemistilaisuudessa.
Mutta juuri vastaavanlaisin "sketsein" Ruotsin urheilujohto päätti viihdyttää maansa parhaita urheilijoita ja kuningasta omassa gaalassaan.
Kaiken huipuksi juhlagaala televisioitiin ympäri Ruotsia.
***
Kuka sitten on vastuussa tuosta sodanjulistuksesta, jonka ruotsalaiset tekivät?
Ruotsin Keskusurheiluliiton RF:n puheenjohtaja Gunnar Larsson on ensi kädessä vastuussa episodista, joka on nostattanut jo melkoista kohua Suomessa.
Toinen, jolta vastuuta voidaan perätä, on Ruotsin olympiakomitean puheenjohtaja Stefan Lindberg. Suomessakin asiaan on reagoitu, Suomen olympiakomitea lähetti heti tilaisuuden jälkeen Ruotsiin kyselyjä, jossa tivattiin syytä moiseen suomalaisurheilijoiden ryöpytykseen.
Nootin lähettäminen on perusteltua - ja siihen odottaisi vastausta nopealla aikataululla.
Anteeksipyyntöä ruotsalaisilta on tietenkin turha odottaa. Sehän vaatisi sitä, että ensin pitäisi ymmärtää tehneensä jotain sellaista, joka vaatisi anteeksipyyntöä.
Suomalais-sketsien esittäminen vuoden arvokkaimmassa ja tärkeimmässä urheilun juhlagaalassa osoittaa, että ruotsalaisilta tuo muiden huomioonottamisen jalo taito puuttuu yhä.
Siitäkin huolimatta, onneksi olkoon Carolina Klüft ja muut ruotsalaisurheilijat, erityisesti yleisurheilijat. Teidän esityksiänne oli hienoa seurata Pariisin MM-kisoissa ja uskon, että suomalaisissa kotikatsomoissa moni jännitti ja hurrasi teidän menestyksenne puolesta.
Ilman viinaa ja Suomi-verkkareita
_____________________
Heja Sverige!
Ruotsalaisten kiekkomiesten päävalmentaja Hardy Nilsson arvostaa omiaan, mutta ei Suomen pelaajia. (GETTY IMAGES)
Enpä olisi koskaan uskonut, että ruotsalaisten urheilujohtajien itsekritiikki voi pettää niin pahasti, kuin mitä viime viikkoina on nähty.
Ensin Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Hardy Nilsson purki turhautuneisuuttaan haukkumalla Ruotsin jääkiekkosarjan parhaat pelaajat - siis suomalaiset - maan rakoon. Kuin pisteenä i:n päälle pilkattiin Ruotsin parhaitten urheilijoitten valintagaalassa suomalaisia ja suomalaisia urheilijoita.
Kännipäissään, Suomi-verkkareissa esiintyneet näyttelijät mongersivat lavalla epäselvää suomenruotsia, ja julistivat itsensä - siis suomalaiset - dopingin maailmanmestareiksi ja moukiksi, jotka tulevat metsäkylistä maailman metropoleihin vain humalassa ja verkkareissa.
Näinkö ruotsalaisilla on tapana kunnioittaa omien urheilijoittensa huippusuorituksia maailmalla?
Tekivätkö typerät suomalaisvitsit juhlagaalasta sen arvoisen? Nostattiko niiden mauton esitys todella Carolina Klüftin ja kumppanien juhlatunnelman kattoon?
Ja mitä typeryyksistä mahtoi ajatella paikalla ollut Ruotsin kuningas, rehti urheilumies henkeen ja vereen.
***
En voisi pahimmissa painajaisissakaan kuvitella, että suomalaiset sortuisivat niin tärkeässä juhlatilaisuudessa yhtä mauttomaan tempaukseen.
Huvittaisiko suomalaisia urheilijoita, jos juhlagaala aloitettaisiin siten, että kaksi sinikeltaisiin trikoisiin pukeutunutta "urheilijapoikaa" tulisi lavalle näyttämään kuinka vapaapainia väännetään ruotsalaisittain?
Tai kuinka ruotsalainen vääpeli herättäisi komppaniansa aamupesulle, järjestettyään ensin föönit, puuterit ja silmämeikit vessassa kuntoon. Ja kuinka komppania lähtisi aamiaiselle - heti sen jälkeen kun kynnet olisi viilattu ja lakattu.
Tai kuinka ruotsalainen kenraali yrittäisi ottaa yhteyttä - mikä se ruotsalaiskännykkä nyt olikaan - puhelimella siihen - toivottavasti ilmassa pysyvään - ruotsalaishävittäjään.
Esimerkit ovat mauttomia, myönnän sen. Juuri sen vuoksi niitä ei esitettäisiinkään missään julkisessa palkitsemistilaisuudessa.
Mutta juuri vastaavanlaisin "sketsein" Ruotsin urheilujohto päätti viihdyttää maansa parhaita urheilijoita ja kuningasta omassa gaalassaan.
Kaiken huipuksi juhlagaala televisioitiin ympäri Ruotsia.
***
Kuka sitten on vastuussa tuosta sodanjulistuksesta, jonka ruotsalaiset tekivät?
Ruotsin Keskusurheiluliiton RF:n puheenjohtaja Gunnar Larsson on ensi kädessä vastuussa episodista, joka on nostattanut jo melkoista kohua Suomessa.
Toinen, jolta vastuuta voidaan perätä, on Ruotsin olympiakomitean puheenjohtaja Stefan Lindberg. Suomessakin asiaan on reagoitu, Suomen olympiakomitea lähetti heti tilaisuuden jälkeen Ruotsiin kyselyjä, jossa tivattiin syytä moiseen suomalaisurheilijoiden ryöpytykseen.
Nootin lähettäminen on perusteltua - ja siihen odottaisi vastausta nopealla aikataululla.
Anteeksipyyntöä ruotsalaisilta on tietenkin turha odottaa. Sehän vaatisi sitä, että ensin pitäisi ymmärtää tehneensä jotain sellaista, joka vaatisi anteeksipyyntöä.
Suomalais-sketsien esittäminen vuoden arvokkaimmassa ja tärkeimmässä urheilun juhlagaalassa osoittaa, että ruotsalaisilta tuo muiden huomioonottamisen jalo taito puuttuu yhä.
Siitäkin huolimatta, onneksi olkoon Carolina Klüft ja muut ruotsalaisurheilijat, erityisesti yleisurheilijat. Teidän esityksiänne oli hienoa seurata Pariisin MM-kisoissa ja uskon, että suomalaisissa kotikatsomoissa moni jännitti ja hurrasi teidän menestyksenne puolesta.
Ilman viinaa ja Suomi-verkkareita