Veikkaaja-lehdessä 50/2006 käsiteltiin valmentajien erottamisia ja haastateltiin kolmea potkut saanutta valmentajaa.
Melko ikävää luettavaa valmentajien kannalta,kaikissa tapauksissa potkut ovat olleet seurausta seurajohtojen ylisuurista odotuksista eikä varsinaisesti valmentajien taidoista.
Ässien valmentaja Juha Pajuojan mukaan hän itse uskoi nappipelillä olevan mahdollisuudet kympin sakkiin mutta yllättäen Ässien puh. joht. ilmoitti julkisuuteen joukkueen tavoite olevan pudotuspelien toinen kierros.
Ilvekselle seurajohto oli laittanut tavoitteeksi sijat 4-6 75-vuotis juhlakauden kunniaksi ja samalla oli korostettu pitkäjänteisyyttä.17.11.-06 valmentaja Kari Eloranta istuu palaverissa Ilveksen tj:n kanssa ja kaikki pitäs olla hyvin ja kartoitetaan uusia pelaajia.Pari tuntia myöhemmin Ilveksen puh. joht. ilmoittaa Elorannalle että se on sitte potkut!Pitkäjänteisyyttä!
KalPan johto ei jaksanut odottaa kuin 7 peliä ja Mika Pieniniemi työnnettiin syrjään.
Valmentajien haastatteluista tulee ilmi aika raakoja asioita:burn outia,lapsille soitetaan suuta koulussa,läheiset ihmiset karttelevat ym..
Jos joukkueella menee heikommin jätetään valmentaja yksin vastuuseen eikä tällä systeemillä varmasti viedä suomalaista huippuvalmennusta eteenpäin.Kärpillä ja HPK:lla tuntuu yhteistyö valmennuksen ja johdon välillä toimivan ja myös lupaukset pitävät.
Seurantatutkimuksessa on selvitetty että valmentajaa vaihtaneet joukkueet ovat loppukaudesta ottaneet keskimäärin 4-5 pistettä enemmän eli hyöty yhden ihmisen nöyryyttämisestä on tuo 4-5 pistettä.Valitettavasti on mahdoton tehdä sellasta seurantaa mistä näkis erotetun valmentajan LOPULLISET tulokset.
Välähti sellanen visio että mitäpä jos potku-uhan alla olevan valmentajan pelaajat seisoisivat yhtenä rintamana valmentajansa takana tarvittaessa vaikka harjoittelulakolla tms..Uskosin että tällasella toiminnalla saatas enemmän nostetta ja me-henkeä kuin valmentajan erottamisella ja tulis seurallekin halvemmaks.
Mie myönnän että ajattelen enemmän tunteella kuin järjellä mutta kun järki ei riitä muuhun kuin tunteiluun.
Melko ikävää luettavaa valmentajien kannalta,kaikissa tapauksissa potkut ovat olleet seurausta seurajohtojen ylisuurista odotuksista eikä varsinaisesti valmentajien taidoista.
Ässien valmentaja Juha Pajuojan mukaan hän itse uskoi nappipelillä olevan mahdollisuudet kympin sakkiin mutta yllättäen Ässien puh. joht. ilmoitti julkisuuteen joukkueen tavoite olevan pudotuspelien toinen kierros.
Ilvekselle seurajohto oli laittanut tavoitteeksi sijat 4-6 75-vuotis juhlakauden kunniaksi ja samalla oli korostettu pitkäjänteisyyttä.17.11.-06 valmentaja Kari Eloranta istuu palaverissa Ilveksen tj:n kanssa ja kaikki pitäs olla hyvin ja kartoitetaan uusia pelaajia.Pari tuntia myöhemmin Ilveksen puh. joht. ilmoittaa Elorannalle että se on sitte potkut!Pitkäjänteisyyttä!
KalPan johto ei jaksanut odottaa kuin 7 peliä ja Mika Pieniniemi työnnettiin syrjään.
Valmentajien haastatteluista tulee ilmi aika raakoja asioita:burn outia,lapsille soitetaan suuta koulussa,läheiset ihmiset karttelevat ym..
Jos joukkueella menee heikommin jätetään valmentaja yksin vastuuseen eikä tällä systeemillä varmasti viedä suomalaista huippuvalmennusta eteenpäin.Kärpillä ja HPK:lla tuntuu yhteistyö valmennuksen ja johdon välillä toimivan ja myös lupaukset pitävät.
Seurantatutkimuksessa on selvitetty että valmentajaa vaihtaneet joukkueet ovat loppukaudesta ottaneet keskimäärin 4-5 pistettä enemmän eli hyöty yhden ihmisen nöyryyttämisestä on tuo 4-5 pistettä.Valitettavasti on mahdoton tehdä sellasta seurantaa mistä näkis erotetun valmentajan LOPULLISET tulokset.
Välähti sellanen visio että mitäpä jos potku-uhan alla olevan valmentajan pelaajat seisoisivat yhtenä rintamana valmentajansa takana tarvittaessa vaikka harjoittelulakolla tms..Uskosin että tällasella toiminnalla saatas enemmän nostetta ja me-henkeä kuin valmentajan erottamisella ja tulis seurallekin halvemmaks.
Mie myönnän että ajattelen enemmän tunteella kuin järjellä mutta kun järki ei riitä muuhun kuin tunteiluun.