Toin poterooni pingispöydän, jotta aika kuluisi paremmin. Laitoin Risto Leinon kootut täysille ja grillasin äsken myös vähän suuremmalla liekillä ja savulla provosoidakseni edes vähän vihulaista. Ketään ei kuitenkaan näy. Kaukana horisontissa näyttäisi olevan pahvista tehty Kalle ja Boumedienne "muka keskustelemassa".
Grillin kärykin toi paikalle ainoastaan Tiivolan, joka oli selvästi yrittänyt värjätä kultatussilla mitaliaan. Löin sille peuranfilettä kouraan ja käskin painumaan takaisin suistoon.
- Selinin Atu muuten oli sille kuskina vanhalla sivuvaunulla. Atu näytti kasvattaneen pitkän parran. En meinannut miestä edes tunnistaa. Hän vaikutti muutenkin nuhjuisessa ja hieman liian suuressa Havaiji paidassaan jotenkin aralta ja vältteli katsekontakia. Arvelen Ässäluotsin laihtuneen jonkin verran. Tervehdin häntä reippaasti, mutta vastaukseksi sain vain pienen pään nyökkäyksen.
Kerroin Atulle Johtajan jo lähteneen Itärajalle, eikä häntä ole näkynyt enää aikoihin.
- "Ei Peksiä tarvitse nyt pelätä, sillä hän on kaukana linjojen takana", sanoin hänelle. Atu oli kuulemastaan selvästi helpottuneen näköinen mutta alkoi jo vihjaavasti kaasuttelemaan paikallaan, koska Tiivolalla tuntui kestävän.
- Paikalle sattunut luontokuvausryhmä oli juuri kaivanut kamerat esiin, sillä täällä pesii erittäin harvinainen sinikeltatiainen. Tiivola veti salamavalojen räpsiessä rutikuivassa maastossa jo kolmoisshalkowin ja päälle kohtalaisen tulpin. Sen jälkeen se alkoi hokemaan hasta la vista babyä ja hyppäsi nilkkansa nyrjäyttäen sivuvaunuun. Atu kaasutteli pois ja toivoi maan nielaisevan heidät.
Laskeskelin hieman Sahlstedtin mainitsemaa 75% joukkuevalmiutta. Tällä hetkellä varmoja sopimuspelaajia on Lukon sivujen mukaan 21. Tilanne toki on voinut olla erilainen, kun Kalle asiasta mainitsi. Peilaten viime kauden pelaajamäärään, uskoisin vielä kiinnityksiä tulevan ennen siirtorajan umpeutumista 4-6 kpl.