Positiivisuusketjun kamaa on, että Jokereilla on tuoreet voitot Tapparasta, Jypistä, Bluesista ja Saipasta vieraskaukaloista. Jokainen kyseisistä joukkueista on joko työteliäs, kamppailuvoimainen ja/tai noudattaa pelisuunnitelmaa tinkimättömästi ja voitot näistä joukkueista vieraissa nostaa varmasti itseluottamusta jos/kun kohdataan pudotuspeleissä. Ennakkoon pahat Lukko ja Kärpät eivät ole pelillisesti kauden parhaassa tikissä ja ei ole itsestäänselvyys, että niiden suoritustaso edes tuosta enää nousee parhaalle tasolle. Jokereilla pelin ailahtelevaisuus ottelujen ja jopa ottelun sisällä vaihtelee rajusti, mutta ainakin kaikille on selvää mihin joukkue pystyy, kun kierrokset on ylhäällä.
Jokerit on pelaajaprofiileiltaan hyvä nippu pudotuspelikiekkoa ajatellen. Suoraviivaisia ja kamppailuvoimaisia pelaajia on hyvässä suhteessa taitoon ja luisteluvoimaan. Kun lisäksi kopista löytyy sekä johtajuutta että kokemusta yllinkyllin on loppu kiinni pelaajista itsestään, joka on tilanteena optimi.
Pudotuspeleissä tuomarilinja on sallivampi ja antaa pelaajille mahdollisuuden runkosarjaa enemmän kamppailupelaamiselle. Peli suoraviivaistuu ja pelitavan suorittamisessa painotetaan keskialueen puolustamista ja tilan voittamista erityisesti maalien edustoilla. Joukkueiden taktiset erot muuttuvat nyansseiksi ja suurimmat erot nähdään ohjauspelaamisessa. Tämä pelitapojen yhtenäistyminen runkosarjaan verrattuna ja pelin suoraviivaistuminen pelaa mielestäni suoraan Jokereiden pussiin, sillä valmennusten suurimmat erot tulevat joukkueen henkisen vireen valmistamisessa ja tässä valmennuksen apuna löytyy rosterista siihen riittävästi työkaluja.
Positiivista lisäksi se, että tänä keväänä ei maalinsuulla yksinkertaisesti voi olla samanlaista lumiukkoa, jonka sulattamiseen riitti yksi portugalilainen.