Aivan sama miten asiaa tarkastelee, niin kovasti tämä kausi haiskahtaa mestaruudelta. Totta kai nyt on aivan liian aikaista edes tuulettaa mitalia, mutta helvetti. Katsokaa tuota porukkaa ja selittäkää sitten, ettei mestaruus olisi realistinen maali.
Jos lockout jatkuu koko kauden, niin meillä on liigan paras pelaaja (Karlsson) ja yksi liigan parhaista (Filppula jr.) hyökkääjistä. Jos lockout ei jatku, niin meillä on silti laajuutta niin helvetisti, että 10 vakiokokoonpanoon kuuluvan jätkän puuttuminen ei hetkauta laumaa. Itse olen jo pidempään huutanuut kokoonpanon laajuutta ja nyt homma näyttää olevan kondiksessa. Varsinkin kun moni junnuhyökkääjä on osoittanut hyviä otteita, niin meillä on kavereita varmaan kohta seitsemään ketjuun.
Pelitapa itsessään on naulattu pelaajien selkärankaan. Kyllä siinä pieni hymy tosiaan tulee, kun lokakuussa peli näyttää ehjältä loukkaantumisista huolimatta. Jotenkin olin jo tottunut siihen, että tässä vaiheessa vuotta haettiin selityksiä jostain "aikataulutuksista", uudesta koutsista tai aivan mistä tahansa. Ellei pleijareissa jäädytä aivan tyystin, niin uskon Lämsän olevan kovaa valuuttaa vuoden valmentajaa valitessa.
Pakko vielä nostaa hattua asenteen osalta. En tiedä pitäisikö "syyttää" Tomekai vai ketä, mutta tuo joukkue pelaa kuin ryhmä miehiä. Kun junnuista kutsutaan Salmista tai Lambergia, niin kentällä ei katsella tai ihmetellä. Siellä kaveria ajetaan surutta, mustelmia tulee laukauksia blokatessa ja junnut pelaavat omilla vahvuuksillaan. Kaukana ollaan ajoista, jolloin junnu pelasi 3 minuuttia nelosessa. Samaan aikaan myös NHL-avut ovat näyttäneet olevansa aivan A-luokan pelaajia sarjasta riippumatta. Fleguilua tai diivailua on aivan turha noiden jamppojen otteista etsiä, molemmat ovat kovassa kunnossa ja vääntävät huikealla asenteella duunia. Ero joihinkin "työsulkupakolaisiin" on aivan saatanan suuri.
Monta kertaa olen pettynyt "kesämestaruuden" jälkeen, mutta nyt on tosiaan kunnon "syksymestaruusfiilis" meneillään.