Yhtä surullista Lahden reissua lukuunottamatta ei olla taidettu vetää yhtään totaalista ohipeliä koko kauteen. Tuntuu, että sinänsä ok viime kaudellakin niitä tuli suunnilleen yksi viikossa. Tällä viikolla oltiin esimerkiksi Kuopiossa yksi erä köysissä, mutta vielä tultiin pelillisesti takaisin (tuloksellisesti oltiin iholla koko ajan) ja taisteltiin tasapäisesti ottelun voitosta. Ja ottelun loppuhetkillä mm. Spinasta ja Ahtolasta näki, te kaikki mahdollinen ollaan valmiita tekemään tasoitusmaalin eteen. Ja vaikka Kalpa teki yhden tyhjiin ja tilanne oli jo toivoton, niin vielä tultiin takaisin.
Mulle on ihan sama vaikka välillä turpiin tuleekin, jengin otteet ovat kuitenkin sellaisia että ylpeänä voi seisoa joukkueen takana myös niinä iltoina kun ei oikein kulje ja vastustaja vie pisteet. Luovuteta ei kuitenkaan ikinä.