Mainos

Porttiteoria, tarua ja totta

  • 1 310
  • 5

Byvajet

Jäsen
Porttiteoriasta ei ole näyttöä siinä merkityksessä, että esimerkiksi kannabis kemiallisella vaikutuksellaan ohjaisi käyttämään voimakkaampia aineita. Sen sijaan Wikipedia väittää, että sosiaaliset vaikutukset ovat olemassa. Samoja tuloksia löytää Google-haulla tutkimustulosten referoinneista.

Porttiteorian sijaan olisi kenties viisaampaa puhua päihdemyönteisyydestä, tottumisesta, mahdollisuuksista, sosiaalisesta ohjautumisesta ja henkilökohtaisesta todellisuudesta. Kun ihminen ensin löytää, hyväksyy ja oppii yhdeksi elämänasenteekseen todellisuuden torjumisen ja sietämisen kemiallisin keinoin, samalla hän ohjautuu kohti elämää, jossa kemialliseen pakoon tunteiden hallintakeinona totutaan ja jossa aineita tulee henkilökohtaisten kontaktien vuoksi tarjolle. Samalla ympärillä rupeaa pyörimään yhä enemmän muita käyttäjiä, jotka vahvistavat käyttämisen mallia.

Samaan aikaan kun on julistettu kannabiksen haitattomuutta ja siitä rankaisemisen järjettömyyttä, julkisessa keskustelussa ovat alkaneet vilahdella myös kovemmat aineet. Esimerkiksi Hesari ja Yle ovat kirjoittaneet neutraalisti kuvailevia juttuja kovien aineiden viihdekäytöstä ja luoneet vaikutelmaa, että niitä käyttävät myös ihmiset, joilla elämän perusteet ovat kunnossa. Sanoma on ollut vähintään osittain se, että sä voit elää ihan tavallista elämää ja silti silloin tällöin käyttää, koska muutkin siinä onnistuu.

Perinteistä huumevalistusta on syytetty pelottelusta, liioittelusta ja vääristä faktoista. En kuitenkaan tiedä, onko nykyinenkään vapaamielinen linja kokonaisuuden hallinnassa hyvä. Suuri osa ei myönteisessäkään huumeilmapiirissa ala käyttää mitään huumeita, jokin osa rupeaisi käyttämään joka tapauksessa ja jokin osa rupeaa käyttämään annetun mallin ja sosiaalisen todellisuuden vuoksi. Ja mitä enemmän on käyttäjiä, sitä enemmän tulee ongelmaisia, vaikka ongelmakäyttäjät olisivatkin vain pieni osajoukko. Tämä on asiantuntijoiden viesti kannabiksenkin kanssa.

Suomessa kuolee suhteessa väkilukuun paljon ihmisiä huumeisiin. Myös viemärianalyysit osoittavat, että huumeiden käyttö on Suomessa yleistä. Nykyisen (tieteellisen) näkemyksen mukaan huumeiden vastainen taistelu on hävitty. Taistelun sijaan on keskityttävä käyttäjien auttamiseen ja haittojen minimoimiseen, joka on mm. Sveitsin malli. Ihan vakuuttunut en ole, että Suomessa Sveitsin malliin päästään. Pahoin pelkään, että täällä avataan henkisesti ja sosiaalisesti portit myös kovempien huumeiden käyttöön, mutta kuitenkaan politiikasta ei uskalleta tai poliittisen ristivedon vuoksi pystytä tekemään riittävän liberaalia, eikä etenkään huumeiden käytön vaatimaan sosiaalityöhön, lasten huostaan ottamiseen ja tukemiseen ja käyttäjien lääketieteelliseen, psykologiseen ja käytännölliseen apuun anneta resursseja. Monille huumeiden vapauttamista kannattavillekin narkkari on narkkari ja sossuloinen kurja kuluerä. Ihmiset voivat kannattaa ratkaisuja, joiden seurauksia eivät tahdo kantaa.

Itse olen nähnyt ihan riittävästi lapsuudestani saakka viinan aiheuttamaa pahaa ja ymmärtänyt jo varhain, miten traumatisoivaa viinan väärinkäyttö on sekä käyttäjälle itselleen että käyttäjän ympäristölle. Kertovat tutkimustulokset mitä tahansa, niin oman taustani vuoksi asenne, jossa valistaminen, kieltäminen ja rangaistukset poistetaan keinovalikoimasta, pistää tunteissani vastaan.

Ennustan, että käyttö ja ongelmat lisääntyvät, minkä myötä kurjalisto keskittyy tietyille asuinalueille ja keskiluokka pakenee omille asuinalueilleen. Kun todellisuudet riittävästi erkanevat, sen jälkeen kurjalistolle ei riitäkään enää ymmärrystä. Sen auttamista ei tahdota enää rahoittaa. Se siitä huumeiden vapauttamisen hyödystä.

Toivottavasti olen väärässä.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Joillekin kannabiksen käyttäjille nurtsi näyttää liittyvän jonkinlaiseen sosiaaliseen erottumiseen, siinä missä joillekin toisille ja osin samoille ihmisille pussikaljojen tyhjentäminen ainakin tietyssä iässä. Sosiaaliset vaikutukset osana ilmiötä ostan kyllä.

Pilvenpoltto ei ole mitenkään ainoa asia siinä keskiössä, jossa yhteisenä nimittäjänä on veltto ja perseilevä elämäntapa. Ei tietenkään kaikilla. Jollakulla sormet polttelevat tulla tässä kohdassa luettelemaan tietämiään satunnaispössyttelijöitä, joiden joukossa on toimitusjohtajia, miljonääriyrittäjiä, tieteentekijöitä ja ties keitä, jotka eivät elämässään juuri velttoile tai perseile. Vaan siinä toisessa reunassa pilviporukkaa perseillään tietysti muillakin tavoin kuin pilveä käyttämällä.

Ihan sama juttu alkoholia käyttävien ihmisten kanssa. Osalle alko on ongelma, osalle suorastaan fataali ongelma, mutta keskiverto viiniklubilainen tai saunaoluen nautiskelija ei kuormita kotimaista sote-sektoria juomisellaan oikeastaan minkään vertaa.

Sen sijaan en tiedä, onko klassinen porttiteoria oikea tapa kuvaamaan prosessia, jossa käy suunnilleen kuten porttiteoria kuvaa, tai voiko sitä ainakaan käyttää kuvaamaan päihdeongelmaiseksi tai kovien aineiden käyttäjäksi päätymisen mekanismia yhdenkään käyttäjäsegmentin osalta edes suuntaa-antavasti.

Olen käsitellyt joskus ehkä kymmenisen vuotta sitten (nyttemmin edesmennyttä) tätiäni esimerkkinä ehkäpä tangentiaalisella tavalla porttiteorian mukaan "maturoituneesta" päihdeongelmaisesta. Tätini kuoli viime vuonna liki 8-kymppisenä, ja yli puolet elämänsä loppupäästä lukien hän oli laitoshoidossa. Syy tähän oli pitkälti kovien huumeiden myötävaikuttama skitsofrenian puhkeaminen. Turinoidaan nyt muutama rivi tädistäni, ehkä se istuu tähän ketjuun casena osittain porttiteoriaa sivuavana päihdetarinana.

Tätini eli nuoruuttaan 60-luvun maaseudulla, jossa elämä oli työntäyteistä ja niukkaa. Tämä ei puhutellut teini-ikään päässyttä tätiäni, vaan kansakoulun päätyttyä tyttö päätyi tekemään milloin mitäkin lastenhoitajan ja kauppa-apulaisen tehtäviä. Työsuhteiden pysyvyyden kannalta haasteeksi muodostui se, että tätini tykkäsi siinä 15-17-ikäisenä viettää viikollakin aikaa ns. kylänmiesten porukoissa, joissa nuorelle naiselle oli tarjolla sanotaanko sekä ruumiin että mielen huvituksia. Harraste aiheutti myös sen, ettei tätini jaksanut tai ennättänyt aina tulla ajoissa työpaikalleen, mikä ennen pitkää osoittautui työpaikan pysyvyyden kannalta ylivoimaiseksi. Kun tätini maine työntekijänä oli pienellä paikkakunnalla ennen pitkää yleisesti tiedossa, niin lopulta hänen oli tietysti pakko yrittää etsiä töitä muualta. Siitäpä sitten isommalle paikkakunnalle, ja tuohon aikaan Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Alkoi työnhaku. Kannabikseen tätini kuulemma tutustui kaupunkiin päästyään "saman tien".

Tätini sai sikäläisestä apteekista yllättävänkin hyvän duunin kassatyöntekijänä, ja kerrotaan, että hänelle olisi saattanut järjestyä myös mahdollisuus pyrkiä farmaseutin opintoihin. Nämä puheet loppuivat kuitenkin alkuunsa. Kävi ilmi, että kassassa ilmeni toisinaan vajausta. Epäilykset kohdistuivat tätiini, ja kun hänen touhujaan ymmärrettiin pitää silmällä, niin lopulta tätini jäi itse teossa kiinni kassasta varastamisesta. Kenkää tuli tietysti. Apteekkari oli sen verran hellämielinen, ettei tehnyt asiasta rikosilmoitusta, vaan vaati ainoastaan vietyjen rahojen palauttamista.

Tuo oli tietääkseni tätini viimeinen työsuhde. Seurasi hetki elämää epämääräisissä porukoissa, kunnes tätini löysi suht kunnollisen miehen. He perustivat perheen ja saivat lapsenkin. Tätini ei tiettävästi missään vaiheessa luopunut päihteistä ainakaan kokonaan. Kannabiksen ohella kului vähintään alkoa ja erilaisia lääkkeitä, ilmeisesti myös raskauden aikana. Pariskunnalle tuli ero, vähemmän yllättäen tätini päihdesekoilujen ja perheen ulkopuolisen ja ilmeisen kirjavan sosiaalisen elämän vuoksi. Eroaikoihin käytössä taisi olla jo suonensisäisiä, ja ennen skitsofrenian puhkeamista tätini oli käyttänyt suunnilleen kaikkea, mitä 70-luvun suomalaisessa isossa kaupungissa nyt oli tarjolla. Plus kaljat ja viinat tietysti päälle. Muistan lapsuudesta ehkä 3-4 kertaa, kun tätini kävi kyläilemässä vanhempieni luona, ja viimeisen kerran vähän yli 40 vuotta sitten. Tuolloin noin 35-vuotias tätini näytti fyysisesti noin 20 vuotta ikäistään vanhemmalta, ja hampaansa olivat vähintään yhtä häijyssä kunnossa kuin Andylla ennen legoremonttia. Kun kotonamme asunut isoäitini, eli isäni ja tätini yhteinen äiti kuoli ennen 80-luvun puoliväliä, niin tuolloin isäni ilmoitti tädilleni, ettei tädillä ollut enää tontillemme tulemista. Jotain tietoja tädin myöhemmistä vaiheista tihkui, mutta yhteydenpito jäi.

Vähän oli pitkä tarina, ja liekö niin relevanttikaan tähän ketjuun. Olen päätellyt tätini tarinan jossakin määrin tyypilliseksi paikkaansa elämässä etsineen maaseudun nuoren kohtaloksi siinä sarjassa, jossa nuori ei halunnut tai ymmärtänyt tarttua kotiseudun tai minkään seudun tarjoamiin vaihtoehtoihin. Teknisesti ottaen siinä kävi niin, että kepukaljan ja väkevien jälkeen tuli kuvioihin kannabis, sitten lääkkeet ja kovemmat aineet, ja jossakin kohdassa meni kasetti rusetille.

En kuitenkaan tulkitsisi tätini kohtaloa yksinomaan päihdekeskeisesti ja porttiteoriaa viitekehyksenä soveltaen, vaan kysymys oli tätini asenteista ja arvostuksista. Tiivistetysti muotoilisin, että tätini vei yksinkertaisesti jo edellä mainitsemani veltto ja perseilevä elämäntapa. Ei tapahtuneista voi kannabista tai mitään yksittäistä päihdettä nostaa erityisesti tikun nokkaan, vaikka ilmeisesti juuri pilvenpoltto oli tädilleni jonkinlainen erityinen siirtymävaihe uudenlaiseen elämään kaupunkiympyröissä. Perseelleen olisi mennyt todennäköisesti muutenkin.
 
Viimeksi muokattu:

Yohan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Voisiko kannabiksen mahdollinen porttivaikutus kovempiin aineisiin johtua, siitä, että pilvi on laitonta? On helpompi ensimmäisten kokeilujen jälkeen kokeilla myös vahvempia aineita, kun se tuttu diileri sattuu joskus niitä tarjoamaan. Jos kannabiksen myynti olisi esim. valtion kontrollissa alkoholin tapaan niin ehkä siirtymistä muihin aineisiin ei niin voimakkaasti tapahtuisi. Toki tässä voisi olla omat ongelmansa lisääntyneenä kannabiksen käyttönä esim. alaikäisten parissa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Porttiteoriasta ei ole näyttöä siinä merkityksessä, että esimerkiksi kannabis kemiallisella vaikutuksellaan ohjaisi käyttämään voimakkaampia aineita

Porttiteoriasta on paljon tutkimuspohjaista näyttöä. Se tosin on vähemmän tunnettua osin siksi, että porttiteoria ymmärretään eri syistä tarkoituksenmukaisesti tai muista syistä väärin. Porttiteoria tarkoittaa tiivistettynä sitä, onko lievien päihteiden käyttäminen tie raskaisiin huumeisiin osalla ihmisistä aivojen kemiaan liittyen.

Valtaosalla porttiteoria ei todellakaan toimi. Kannabiksen käyttäminen ei aiheuta mitään sen kummempaa. Normimenoa kaikin tavoin tai lähes kaikin tavoin.

Useamman tutkimuksen mukaan osalla ihmisistä on aivoissa vähemmän dopamiinin sitoutumispaikkoja kuin terveillä verrokeilla. He joutuvat käyttämään päihteitä pelkästään palauttaakseen aivojen normaalin mielihyvätasapainon (mm. Erkki Tupala, 2001).

Kun alkoholia/kannabista/jotain muuta päihdettä kokeileva ihminen saa sopivan mielihyvän vain päihteestä, porttiteoria vie heistä monet kokeilemaan kovempia aineita, joista saa hetkeksi enemmän mielihyvää. Aivojen palauttaminen normaalille mielihyvätasolle ei onnistu samalla tavalla kuin muilla ihmisillä ilman päihteitä. Lääkehoito on näissä tapauksissa mahdollinen, mutta ei aina onnistunut.
 

Morgoth

Jäsen
Pilvenpoltto ei ole mitenkään ainoa asia siinä keskiössä, jossa yhteisenä nimittäjänä on veltto ja perseilevä elämäntapa. Ei tietenkään kaikilla. Jollakulla sormet polttelevat tulla tässä kohdassa luettelemaan tietämiään satunnaispössyttelijöitä, joiden joukossa on toimitusjohtajia, miljonääriyrittäjiä, tieteentekijöitä ja ties keitä, jotka eivät elämässään juuri velttoile tai perseile. Vaan siinä toisessa reunassa pilviporukkaa perseillään tietysti muillakin tavoin kuin pilveä käyttämällä.
Kokaiini taitaa olla se huume tälle elämässä jotain enemmän saavuttaneelle porukalle mikäli alkoholi ei riitä tai ole tarpeeksi muodikasta. Ymmärtääkseni nämä eivät pääsääntöisesti ole ennen pössytelleet vaan hypänneet suoraan kenties alkoholista kokaiiniin, koska ei tule krapulaa tjms. Eiköhän myös yhteiskuntaluokalla ole osuutensa millaisia aineita käyttää, jos ylipäätään käyttää.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Porttiteoriasta on paljon tutkimuspohjaista näyttöä. Se tosin on vähemmän tunnettua osin siksi, että porttiteoria ymmärretään eri syistä tarkoituksenmukaisesti tai muista syistä väärin. Porttiteoria tarkoittaa tiivistettynä sitä, onko lievien päihteiden käyttäminen tie raskaisiin huumeisiin osalla ihmisistä aivojen kemiaan liittyen.
Kyllä porttiteoriaan liitetään yleisesti myös muut kuin kemialliset syyt, mm. sosiaalisen ympäristön muutos, johon usein liittyy muidenkin aineiden parempi saatavuus.

Aika usein porttiteoria myös tyrmätään väärin ja tarkoitushakuisin perustein. Ei se ole mikään luonnonlaki, ja tosiaan valtaosalla ei päde. Pihvi on kuitenkin siinä loppupeleissä, että nostaako lievien huumeiden käyttö todennäköisyyttä siirtyä kovempiin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös