Mä näitä staroja tunne, paitsi sen olen nähnyt sen mursuviiksisen, jolla on kammo python. Ja tietty John Holmesin, RIP.
Sitäpaitsi emme ole koskaan jutelleet Predan, JHagin, Korakin tai Johanneksenkaan kanssa itse kunkin elokuvallisista saavutuksista, joten joutunen vielä hetken mietittyäni äänestämään Jörn Donneria.
Hänen pornahtavuudestaan on jäänyt kymmenvuotiaasta lähtien muisti- ja mielikuvia elokuvasta Mustaa Valkoisella, joka taisi olla ensimmäinen näkemäni leffa, jossa hiukan naisen povi vilahteli. Meitsi oli jo silloin silmät hunajameloonin kokoisena. Naispääosassa tuossa Oscar-tasoisessa elokuvassa taisi olla Kristiina Halkola, joka pikkupojan silmin oli varsin hehkeä pakkaus ja sopi Jörkan vastanäyttelijäksi kuin finni teinille.
Jörkkahan on sittemmin seestynyt ja kultivoitunut merkittävästi poliittisena vaikuttajana ja kirjailijana. Jotain salamyhkäisen vetelän pervoa hänessä on toki silmissäni vieläkin. Toki tyylilleen uskollisen taisi joku vuosi sitten edelleen mennä Linnan Juhliin Ecco-tyyppiset stiflat jalassa. Jörkka rulettaa ja kulkee omia polkujaan.