Porarit vs. Lentäjät – kertomuksia NHL-kauden 1986–1987 muistoista

[Amerikanihme]

Pitkälti samaa mieltä olen kuin @mikse yllä. Yritteliäisyydestä kymppi @Thursberg:lle. Aika uskomatonta, että joku jaksaa noin paljon kirjoittaa ja on nähnyt vaivaa kaikkien noiden yksityiskohtien esiin tuomisessa. Mutta tekstin luettavuus on hieman raskaan puoleista. Virkkeitä voisi lyhentää (syyllistyn minäkin pitkien virkkeiden kirjoittamiseen) ja yrittää saada ne helpommin luettaviksi. Myös sanojen ensimmäisen kirjaimen kirjoittaminen isolla/pienellä tuottaa ongelmia, esim. "Puolustaja" -> "puolustaja", jne. Mutta tsemppiä toivon minäkin, historiallinen perspektiivi kun kiinnostaa kovasti tällaista vähän vanhemman polven "veteraania".

 

[Thusberg]

Laitan tähän vielä ja pitkästä aikaa muutenkin NHL-kauden 1986-1987 aikaiseen Rendez-vous '87:aan joka korvasi tuona kyseisenä pelikautena NHL:n perinteisen All-Star-ottelun.

Kyseisessä ottelusarjassa tavallisen All-Star-ottelun sijaan kohtasivatkin NHL All-Stars-joukkue joka oli aivan kokonaan oma yhdistelmänsä ja erillinen normaalisti All-Star-ottelussa itsessään pelanneista Walesin Prinssin Tähdistöjoukkueesta ja Clarence Campbellin Tähdistöjoukkueesta. NHL All-Stars tai vaihtoehtoisesti myös NHL Tähdistön nimellä tunnettu joukkue kohtasi erikoislaatuisessa turnauksessa suoraan parhaasta parhaimman tai ainakin parhaimpana pidetyn, mutta myös 1980-luvun aikana heikentyneen Neuvostoliiton A-maajoukkueen.

Rendez-vous '87 pidettiin Quebecissä ja se oli suoraa jatkoa ainakin tavallaan NHL Challenge Cupille vuodelta 1979 joka tietenkin tuolloin oli myös korvannus All-Star-ottelun NHL:ssä sinä vuonna. Ikävä kyllä joitakin eroja oli ja pahin ero monien mielestä oli se, että tuolloin pelatun kolmen ottelun ottelusarjan sijaan myös alustavasti kolmen ottelun ottelusarjan sisältänyt Rendez-vous '87 pelattiin lopulta vain kahden ottelun ottelusarjana. Tapahtumassa tämä näkyi niin, että oheistapahtumaa turnauksessa oli itsessään enemmän kuin itse pelejä. Vain 11.2.1987 ja 13.2.1987 lopulta varsinaisesti pelattiin.

Muutoin ilmeisesti olisi pelattu 9.2.1987, 11.2.1987 ja vielä tarpeen vaatiessa kolmannen ottelun kohdalla 13.2.1987. Kun kolmatta ottelua ei pelattu niin voittoon riitti maalien yhteenlaskukin ottelusarjasta. Ottelut pelattiin Quebecissä Le Colisee-areenalla joka on tunnettu myös nimellä Colisee Pepsi tai Pepsi Centerinä virvoitusjuoman mukaisesti.

Rendez-vous '87 sai turnauksena jonkun verran jälleen melko paljon TV-näkyvyyttä Euroopassakin ja Ruotsin televisiossa ottelusarja näkyi ja myös Suomessakin joskin harmittavasti YLE ei otteluja Urheiluruutua enempää näyttänyt vaan näkyvyyspuolen muuten hoiti HTV Helsingissä ja sen lähialueella vaikkakin vuonna 1987 HTV:n verkko olikin toki jo melko laaja ainakin teoreettisesti ja lisäksi sillä oli jo muutamalla paikkakunnalla oma etälähetinpistekin toisin kuin mitä oli ollut 1970-luvun lopussa tai vielä 1980-luvun alussa.

Kaikkiaan puutteistaan tai pikemmin varsin viime hetkellä tehdyistä muutosten aiheuttamista puutteistaan huolimatta Rendez-vous '87 keräsi paljon kehuja ja Wayne Gretzkyn mukaan sen kaltaisia turnauksia olisi saanut olla enemmänkin ja Neuvostoliiton Viktor Tihonovkin pidättäytyi omaamasta voittoa Punakoneelle sarjatasapelistä ja kokonaistuloksen pistevoitosta huolimatta. Rendez-vous '87-ottelusarjasta Neuvostoliiton A-maajoukkueelle maksettiin 80 000 dollaria ilmestymisrahaa ja NHL jakoi muina tuotepalkintoina paljon rahanarvoista tavaraa jonka tuotto meni pelaajaeläkerahastoon ja joka tuotti sille yhteensä 350 000 dollaria.

Laitan seuraavissa viesteissä NHL:n Tähdistöjoukkueen ja Neuvostoliiton A-maajoukkueen arviointia vahvuuksineen ja heikkouksineen jonka jälkeen käyn nopeasti läpi noita kahta ottelua mitkä aikanaan pelattiin.

 

[Thusberg]

Laitan tähän pari pientä yksityiskohtaa Rendez-vous '87-turnauksen osalta ennen kuin käyn läpi ensin NHL:n Tähdistöä ja sittemmin Neuvostoliiton A-maajoukkuetta:

Hallitseva seura turnauksen osalta pelaajistosta puhuttaessa joukkueiden väliltä: Edmonton Oilers NHL Tähdistö 7 pelaajaa ja ZSKA Moskova Neuvostoliiton A-maajoukkue 12 pelaajaa

Kansallisuuksien määrä NHL Tähdistössä: 4 maan kansalaisia eli Kanadan, Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin kansalaisia joista kaksi ruotsalaista, kaksi suomalaista, neljä yhdysvaltalaista ja loput kanadalaisia

 

[Thusberg]

Kun NHL:n Tähdistöjoukkuetta kaiken kaikkiaan Rendez-vous '87-turnauksen osalta miettii niin se tietenkin oli suurilta osin kokoelma omalla tavallaan NHL:n parhaimmistoa jossa tietenkin hieman ihmeteltävää oli siinä, että minkä takia joko Edmonton Oilersin tai sitten kisaisännän hengen mukaisesti Quebec Nordiquesin pelaajia oli niin vähän kuin oli?

Lisäksi toinen jossiteltava ja harmittava seikka oli myös se, että joukkueessa ei ollut edes jokaisesta NHL-seurasta edustajia vaan kaikkiaan vain 13 eri joukkueesta.

Kuitenkin NHL:n Tähdistöjoukkuetta mietittäessä kaiken kaikkiaan sillä oli omat hyvät ja huonot puolensa tässä turnauksessa kaikkiaan.

NHL:n Tähdistöjoukkueella oli ennen kaikkea voimakkuutta vaikka muille jaettavaksi sen pelatessa myös kokonaan yhteisenä joukkueena Punakonetta vastaan. Muutamat kaikkein voimakkaimmat pakkiparit olivat todella kovia paloja jopa kaikkeen tottuneille Neuvostoliiton A-maajoukkuepelaajillekin.

Toisinaan taktisesti puhuttaessa NHL:n Tähdistöjoukkueella nopeus ja yleinen taktinen pelitaso jäällä tuntui yllättävän neuvostopelaajat pahanpäiväisestikin välillä turnauksen aikana ja sen kestäessä ja siten he joutuivat olemaan ajoittain varpaillaan ja tavallista sitoutuneempia peliinsä kuin mitä tavallisesti muiden maiden seurajoukkueita vastaan.

Kaikkein voimakkaimmilla pakkipareilla oli myös kestävyyttä mikä oli hieman hälyttävänkin huono piirre NHL:n Tähdistöjoukkueenkin osalta puhuttaessa muutoin.

NHL:n Tähdistöjoukkueella oli kaiken kaikkiaan melko hyvät hyökkäykset ja kärkihyökkäykset yhdistettynä nopeaan ja taktiseen peliälyyn. Kaikkein voimakkaimmat kärkihyökkäykset ivallisesti puhuttaessa nimenomaan Neuvostoliittoa vastaan ja siitä puhuttaessa alkoivat aivan todellakin mennä päätyyn asti eivätkä vain jääneet jonnekin välille tai aina vain päättyneet pelikatkoon omalle alueelle.

Sillä oli myös nopeutta puolellaan kerrankin niin paljon, että joukkue ei väsyttänyt itseään piippuun peleissään. Ja saattoi joskus nimenomaan väsyttää jopa itse neuvostopelaajatkin turnauksen aikana mikä oli tai ainakin olisi ollut vielä 1970-luvulla ja puhumattakaan siitä aiemmin melkein sensaatiotapahtuma todistaa...

Yleisestikin ottaen vuoden 1979 NHL Challenge Cupin aikaiseen Tähdistöjoukkueeseen verrattuna puhumattakaan sitten aiemmista Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton käytännön ammattijääkiekkoilijoiden kohtaamisista tuntui vuoden 1987 Rendez-vous '87:n Tähdistöjoukkue olevan se Tähdistöjoukkue vertaansa vailla sikäli kun sitä usein on ihailtu varsinkin yhdysvaltalaisesta tai kanadalaisesta näkökulmasta puhuttaessa. Etenkin kun ikäpolvet ovat olleet nuorentumassa.

Ikävä kyllä NHL:n Tähdistöjoukkueella oli myös tässä turnauksessa omat huonot puolensa. Kovista yrityksistään huomioimatta se oli ajoittain edelleen hidas tai hitaahkon oloinen juurikin Neuvostoliiton A-maajoukkuetta vastaan pelattaessa, se kykeni melko heikosti edelleen saamaan todellista yliotetta aikaan Neuvostoliiton A-maajoukkueesta silloin kuin aloitekyky olisi ollut tilanteeseen nähden melko helposti tarjollakin.

Hitaus kostautui ennen pitkää neuvostopelaajien tarkoissa kiekonhallintataidoissa ja suoraviivaisissa syväluotauspelaamisissa mille ei vain tuntunut olevan vertaistaan joskin tietenkin ne olivat heikentyneet parhaimmista päivistään. Viimeinen ongelma oikeastaan oli melko heikonlainen kestävyystaso joukkueen kaikkein voimakkaimpia pakkiparitason pelaajia huomioimatta Neuvostoliiton A-maajoukkuetta vastaan vertailtaessa.

Silloin ainoa toivo Tähdistöjoukkueella oli tietenkin NHL:n pomojen ja ystävien miellyttämiseksi vain helkkarin hyvä maalivahtipelaaminen jota Tähdistöjoukkue tässä turnauksessa kykeni esittämään.

Seuraavassa viestissä tuleekin sitten Neuvostoliiton A-maajoukkueen läpikäyntiä vahvuuksien ja heikkouksien osalta kun erikoisvieraana kerran oli NHL:n Tähdistöä vastaan tuossa turnauksessa ottelemassa.

 

[Thusberg]

Neuvostoliiton A-maajoukkue tuli tosiaan pelaamaan Rendez-vous '87-turnaukseen NHL:n kutsumana vieraana ja se oli tavallaan niin kovin usein, mutta silti niin kovin harvoin kohdannut Pohjois-Amerikan ammattilaisjoukkueita kun maailma vielä eli tavallaan Kylmän Sodan loppuhetkiä ja aiemmin aktiivistakin Kylmää Sotaa.

Yleisesti ottaen Neuvostoliiton A-maajoukkue ei paljoakaan esittelyjä tai mitään muitakaan erikoisuuksia kaipaisi, mutta toisaalta NHL-joukkueita vastaan otellessa Neuvostoliiton A-maajoukkueellakin tuntui aina syttyvän sitä jotakin ylimääräistä tunnetta peliin ja aika kovastikin vaikka lauhempi vaihe verratessa aiempiin vuosiin ja vuosikymmeniin oli jo tullut tuolloinkin.

Neuvostoliitto oli omanlaisenaan vastustajana hyvin vaikea jääkiekossa eikä sille juuri tuntunut vastustajia löytyvän. Ei oikein vielä edes 1980-luvun lopullakaan kun se oli jo selvästi alkanut heikentyä.

Punakone oli tuolloin valmistautunut lähinnä MM-Kisoja varten jotka sen oletettiin nappaavan itselleen ilman muuta (Ja jotka menivät takaa ohivedon kautta Ruotsille aikana jolloin normaalisti Tre Kronor oli jääkiekossa elämässä melkoista etsikkokauttaan osiensa summana ja ilman maailmanmestaruutta 25 vuoteen.) ja kun muuten vapaa paikka ilmeni Neuvostoliiton A-maajoukkueelle ja sopimus solmittiin tulla paikalle niin ilman muuta paikalle Quebeciin tultiin.

Neuvostoliiton mahdollinen tulemattomuus A-maajoukkueen osalta olisi saattanut muutoin tarkoittaa Neuvostoliiton osalta muuta maan jääkiekkoseuraa tai sitten vaihtoehtoisesti myöskin erittäin kilpailukykyistä Neuvostoliiton B-maajoukkuetta. B-Punakonetta ei tosin tarvittu lähettää Quebeciin mitä vain pidettiin hyvänä asiana.

Kun Neuvostoliiton A-maajoukkueen eli Punakoneen asioita miettii niin sillä oli alkaneet joskus korostua aiempina vuosikymmeninä vieraat ja jopa tason huononnuttua 1970-luvun lopun ja 1980-luvun aikana siihen asti melkein tuntemattomat piirteet ongelmana. Se ei oikein kyennyt uusiutumaan tarvittavalla teholla ja tarmolla kuin mitä olisi vaadittu.

Punakone oli joskus sen uskomattomasta hienoudesta huolimatta melko hidas ja mikäli vain joskus se olisi todella kohdannut joitain todella nopeita seuratason joukkueita tai jopa maajoukkueitakin niin se olisi ollut kiipelissä vastustajansa kanssa. Toisaalta kaikkien ongelmien vastapainoksi mikäli hyökkääjillä joskus kävi huono päivä niin Punakoneen pakkitason pelaaminen oli murskaavaa vastustajaa kohtaan. Puolustus oli myös melko liikkuvaa toisinaan ja varsinkin 1980-luvun lopulta alkaneen selvänkin huonontumisen aikana.

Joskus etenkin näinä 1980-luvun huonontumisen vuosina ei aina ohjeistus pelaajilta valmentajalle mennyt perille ja kun valmentaja piti yleensä uppiniskaisen asenteen jopa brutaalillakin tavalla ajoittain pukukopissa niin pelaajat kapinoivat sitä vastaan sitten omalla tavalla. Joskus ei myöskään syötönpalautukset oikein onnistuneet entiseen malliin. Kuitenkin se korvasi puutteensa hyvällä hyökkäysvoimalla.

Syöttöpelikin juuri syötönpalautuksia ja joitakin ihmeellisen typeriä yksittäisiä kiekkoon menoja huonoon aikaan huomioimatta toimi menettelevän hyvin ja jopa erinomaisesti. Laitahyökkääjät osasivat myös asiansa erinomaisesti. Joskus tosin koordinointi eri pelaajien välillä ei oikein onnistunut harjoituksistakaan huolimatta ja sitten välillä pelaajat kasvattivat juurikin jatkuvilla syväluotaavalla runttauspelillään omaa loukkaantumisriskiään mikä kyllä joskus näin jälkikäteen Punakonetta arvioitaessa oli välillä ihme, että ei pahemmin käynyt itse pelaajille sillä tavalla miten pelasivat itse jäällä toisin kuin sitten jään ulkopuolella.

Punakoneen osalta voisi sanoa vielä sen verran, että sillä oli ehkäpä parhaimpia laitahyökkääjiä ja keskushyökkääjiä mitä löytyi, mutta joskus hieman huonompi puolustuksen taso varsinkin sen huonompina vuosina jääkiekossa. Ja välillä kun myös hyökkäystasokin epäonnistui tehtävässään niin 1980-luvulla yleistyi aiempien vuosikymmenten tapaankin joskin tuolloin harvinaisemmat maalivahtien pelastusyritykset torjuntoineen päivineen.

Yleisesti ottaen vaikka välillä Punakone olisi pelannut aivan päin sitä itseään jäällä ja lyönyt vaikka koko pelin lekkeriksi niin viime kädessä Punakoneen maalivahdit pitivät pelit maailmanluokan torjunnoillaan yleisesti ottaen joukkueen pelissä, uskottavana ja ennen kaikkea kasvonsa pelastavana jääkiekossa.

Punakone oli täynnä myös yleisesti ottaen hyvin paljon jääkiekossa saavuttaneita pelaajia joilta ei yleisesti ottaen lahjakkuutta puuttunut joskin aina toisinaan parhaimmillakin hyökkääjillä tuntui aina menevän peli sekaisin jäällä kun vastustaja sitten saikin oman pelinsä kuntoon ja pystyi tekemään jopa sietämättömänkin paljon kiekonriistoja juuri heitä kohtaan.

Myöskin joskus valmennuksenkin uskomaton uppiniskaisuus milloin minkin yksipuolisen taktiikan käyttöön ja sen suhteen maksoi paljon joukkueelle. Aivan viimeinen ja yksi harvoja korostuneita asioita saattoi olla jäähyherkkyys mikä Punakoneella oli huonoimmillaan silloin kun sen siihen sai vain huijattua.

Seuraavasta viestistä eteenpäin käsitelläänkin itse Rendez-vous '87-turnauksen ottelut.

 

[Thusberg]

Rendez-vous '87 käynnistyi siis ensimmäisen pelinsä osalta 11.2.1987.

Ensimmäisen eränsä osalta ottelu oli melko tunnustelevaa puolin ja toisin joskin melko paljon maalipaikkoja ja selvästi aktiivisemmin yritti Tähdistöjoukkue tehdä maalia Punakonetta vastaan. Se myös onnistui ajassa 5.23 Jari Kurrin tehdessä maalin Wayne Gretzkyn ja Esa Tikkasen avustamana. Tähdistöjoukkue johti 1-0. Punakoneella ei tuntunut olevan kiirettä vaikka pientä painostusta jo näin varhain sille tuntui tulevankin.

Jossain määrin tuomarilinja tuntui erikoiselta ja jäähyn saaminen erityisesti Tähdistöjoukkueen kohdalta vaikutti olevan enää vain ajan kysymys melko piankin. Claude Lemieux sai jäähyn ajassa 10.30. Tunnustelevuus jatkui ja välillä Punakoneen pelaaminen tuntui hyvinkin passiiviselta tappioasemaankin nähden. Sitten jäähyaitioon häipyikin Ray Bourque ajassa 15.34.

Toisessa erässä Punakoneen aggressiivisuus lisääntyi, mutta silti hämmästyttävällä tavalla aina tuntui vain Tähdistöjoukkue menevän jäähylle vähän väliä tuomitusti pelissään. Toista erää oli pelattu 12 minuuttia ja 28 sekuntia kun Dale Hawerchuk joutui jäähylle. 2 minuuttia ja 9 sekuntia myöhemmin Punakone sai ensimmäisen jäähynsä joka jäi myös ottelun ainoaksi sille kaikesta Punakoneenkin harjoittamasta temppuilusta huolimatta. Koska rangaistus oli joukkuerangaistus niin sen kärsi tietenkin valinnan perusteella Valeri Kamenski.

Punakone tuntui heräävän pelissään edes jotenkin vasta sitten kun se oli 37 minuutin jälkeen 0-2 tappiolla Glenn Andersonin tehtyä maalin Mario Lemieuxin syötöstä. Pienen painostuksen jälkeen Punakone teki maalinsa Aleksei Kasatonovin ja Sergei Makarovin voimin vain minuutin ja 42 sekunnin kuluttua tilanteesta. Viimeiseen erään lähdettäessä tilanne oli 1-2 Punakoneelle ja 2-1 Tähdistöjoukkueelle.

Kolmatta erää oli pelattu 2 minuuttia ja 4 sekuntia kun Vjatseslav Bykov teki maalin Andrei Homutovin ja Sergei Starikovin syötöstä. Peli oli tasan 2-2. Täsmälleen 5 minuuttia myöhemmin Kevin Dineen teki johtomaalin Tähdistöjoukkueelle syöttäjinään Dave Poulin ja Dale Hawerchuk. Punakoneelta tasoittaminen lukemiin 3-3 kesti minuutin ja sekunnin verran. Anatoli Semenov teki maalin syöttäjinään Mihail Tatarinov ja Mihail Varnakov.

14 sekuntia tästä tilanteesta Punakoneelle olisi voinut tulla hyvin seuraavien minuuttien ajalta eräästä tilanteesta johtuen vaikka 4-3, 5-3 tai vaikka 6-3 johtomaalit putkeen koska Tähdistöjoukkueelle tuli jäähy ennalta odottamattomasti Esa Tikkasen tehtyä toimitsijoiden mielestä väärin ja suomalaisen oma vastahakoisuus jäähyyn jopa vaikutti pahentavan asiaa kunnes Tikkanen meni jäähyaitioon.

Ihme kyllä Tähdistöjoukkue kykeni pitämään tasapelin läpi Tikkasen jäähyajankin ja lopulta minuutti ja 15 sekuntia ennen loppua Tähdistöjoukkue teki maalin joka osoittautui lopulta koko ensimmäisen ottelun voittomaaliksi. Sen taituroijina olivat Dave Poulin, Mario Lemieux ja Doug Wilson. Tähdistöjoukkue voitti siis Punakoneen maalein 4-3.

Seuraavassa viestissä käyn vielä toisen pelin läpi Rendez-vous '87-turnauksen osalta.

 

[Thusberg]

13.2.1987 pelattiin toinen ja lopullisesti tietenkin muuttuneiden sääntöjen takia Rendez-vous '87-turnauksen päättänyt ottelu jonka jälkeen laskettaisiin maalierot ja voittaja selviäisi sitten niiden jälkeen ainakin periaatteessa niin mikäli Neuvostoliiton A-maajoukkue voittaisikin ottelun. Tähdistöjoukkueen voittaessa mitään ei tarvitsisi laskea ja muutoin tietenkin tasapeli oli maalieroillakin vielä mahdollista otteluun lähdettäessä.

Toisin kuin ensimmäisessä pelissä oli ollut niin tähän toiseen peliin Neuvostoliitto totisesti suhtautui jo melkein alusta asti aivan toisella tavalla kuin mitä oli suhtautunut suurimman osaa ensimmäistä peliä.

Kiihtyminen ja yli-innokkuus vei Neuvostoliiton myös jäähyputkeen joka sille tässä ottelussa oli suuri. Ajassa 3.22 joutui jo Sergei Nemchinov jäähylle. Tähdistöjoukkue sai ylivoimatilanteestaan kaiken hyödyn ja myös maalin vain 10 sekuntia tämän jälkeen Mark Messierin tehdessä sen ja Jari Kurrin ja Wayne Gretzkyn toimiessa syöttäjänä tälle maalille. Koko ajan Neuvostoliiton taso tuntui kiihtyvän ja tunteet alkoivat pikkuhiljaa kuumeta myös Tähdistöjoukkueenkin pelaajilla jatkuviin temppuiluihin siinä missä Punakone niitä harjoitti.

Ajassa 9.50 Glenn Anderson ja Vladimir Krutov kävivätkin sitten jo niin kuumina toisilleen, että molemmat joutuivat jäähyaitioihin tunteitaan viilentämään. Ajassa 11.33 Claude Lemieux joutui jäähylle mistä Punakone sai kaipaamansa ylivoiman, mutta ei harmittavasti siitä kuitenkaan maalia tullut. Ajassa 17.04 Punakone oli jopa huonontaa asemiaan jäällä koska kovana ja kärkevänä sanaseppona tunnettu Vjatseslav Fetisov joutui jäähyaitioon.

Välillä Punakone tuntui etenkin tämän jäähyn aikana olevan jopa ahdingossakin kun se ei oikein tuntunut tietävän, että mitä sen pitäisi tehdä joten verrattavankin omituisella tavalla ja itselleen hyvin epätavallisella tavalla Punakone aikoi yksinkertaisesti vain pelata aikaa ja odottaa kellon kulumista loppuun asti ja seuraavaa erää. Vaikka ensimmäinen erä oli päättynyt 1-0 Tähdistöjoukkueen eduksi niin pitkään riemu ei kestänyt kun Neuvostoliitto sai aikaa kerätä voimansa ja ehkä vähän oikeastikin terävöittää peliään.

Tästä eteenpäin oikeastaan huolimatta melko edullisesti ja vielä toisessa erässäkin sinänsä ylivoimaisesta maalintekoyrityksestä ja asenteestaan huolimatta Tähdistöjoukkue ei saanut enää peliään kuntoon. Kun toista erää oli jo pelattu 3 minuuttia ja 13 sekuntia niin Valeri Kamenski, Andrei Homutov ja Vjatseslav Bykov tekivät hienon kuvionsa johdosta yhteistyöllä maalin jonka tekijäksi merkittiin Kamenski.

Tasapelikään ei kestänyt kauan vaan Neuvostoliitto alkoi saada homman johdosta kiinni. Määrätietoisella tavalla se teki jälleen oman tapansa mukaan rauhoitettuaan pelinsä mukaan omaan tahtiinsa ja teki uuden maalin 2 minuuttia ja 28 sekuntia myöhemmin Vladimir Krutovin johdosta ja jonka syöttäjänä toimivat Vjatseslav Fetisov ja Igor Larionov. Mikäli Tähdistöjoukkueella oli vielä jotakin toivoa voitosta tai edes tasapelistä niin sen tuntui heiltä pois vievän Valeri Kamenski vain 19 sekuntia ennen toisen erän loppua. Tilanne oli 1-3 Tähdistöjoukkueen tappioksi.

Kolmannessa erässä Tähdistöjoukkue piti tasoaan aluksi melko korkeallakin kunnes taso sittemmin madaltui murheellisella tavalla siinä missä taas Punakoneen tahti säilyi hyvänä. Valitettavasti jopa niin hyvänä, että jäähyillään Punakone oli jopa tarjota Tähdistöjoukkueelle avaimet uuteen nousuun. Sergei Nemchinov lähti jäähylle kun viimeistä erää oli pelattu 6 minuuttia ja 5 sekuntia. Siitä syntyneestä ylivoimatilanteesta Tähdistöjoukkue teki kavennusmaalin minuutti ja 28 sekuntia myöhemmin 2-3 lukemiin. Maalin teki Doug Wilson ja syöttäjät maalille olivat Wayne Gretzky ja Michel Goulet.

Punakone iski kuitenkin lukemat lukuihin 2-4 Vladimir Krutovin maalilla ja Igor Larionovin syötöllä minuutti ja 46 sekuntia Tähdistöjoukkueen kavennusyrityksen jälkeen. 2 minuuttia ja 27 sekuntia myöhemmin tämän jälkeen vielä kerran Punakone heilutti kavennuksen avaimia edes tasapeliin kun voitto näytti olevan karkaamassa Tähdistöjoukkueen osalta tavoittamattomiin. Syy sille oli Aleksei Kasatonovin jäähyssä. Surullista kyllä, Punakone teki pinteestään ja alivoimastaan huolimattakin maalin vain minuutti ja 13 sekuntia myöhemmin kaiken jälkeen kun Andrei Homutov teki maalin ja sen syötti hienon kuvion päätteeksi Valeri Kamenski. Tämä ottelu nimettiin jälkikäteen myös ottelun voittomaaliksikin.

Ottelun ja koko turnauksen viimeinen jäähy tuli useita kertoja ilman rangaistusta tempuistaan turnauksen aikana päässeelle Sergei Prjahinille vain 2 minuuttia ja 40 sekuntia ennen koko ottelun loppua. Prjahin joutui myös pelikieltoon joskin sillä ei ollut väliä koska turnaus muutenkin oli loppumassa. Toisilla säännöillä toiseen aikaan tuommoinen temppu olisi voinut olla ikävä asia Punakoneelle. Muutoin toteutuneesti se ei ollut.

Lopulta koko turnauksen viimeisen maalin Tähdistöjoukkueelle teki Ray Bourque ja syöttäjät maalille olivat Mario Lemieux ja Wayne Gretzky kun ottelua oli jäljellä enää vain 37 sekuntia kolmikon pyristeltyään sitä ennen pari minuuttia ja kolme sekuntia päälle maalinteossa joka olisi pitänyt syntyä huomattavasti sitä nopeammin mikäli vielä teoreettisiin 4-5 tai 5-5 lukemiin olisi halunnut päästä. Lopulta näin ei käynyt ja siten ehkä yleisistä vaikeuksistaankin huolimatta ja ajoittaisesta Tähdistöjoukkueelle nimenomaan aggressiivisessa pelaamisen tasossa hävinneenä Punakone oli kuitenkin voittanut ottelun luvuin 3-5.

11.2.1987 pelattu ensimmäinen ottelu pelattiin Colisee Pepsi Centerissä 15 398 katsojan silmien edessä ja 13.2.1987 pelattu toinen ottelu pelattiin myös Colisee Pepsi Centerissä 15 393 katsojan silmien edessä. NHL:n All-Star-joukkue ja Neuvostoliiton A-maajoukkue päätyivät tasapeliin, mutta kokonaisesti kahden ottelun pienturnauksen voitti Neuvostoliiton A-maajoukkue maalieroin sääntöjenmukaisesti luvuin 8-7.

 

[Thusberg]

Laitan tähän vielä kaiken loppuun pienen jälkiarvion NHL:n Tähdistöjoukkueen ja Neuvostoliiton A-maajoukkueen välisestä tasoista ja siitä miltä se kaikkiaan tuntui ja näytti ennen kuin laitan tietenkin itse joukkueiden kokoonpanot ja lisäksi mahdolliset muut oheishenkilöt joukkueisiin liittymättöminä turnauksesta.

Tähdistöjoukkueen osalta ehkä parasta oli sen liikepeli ja taitopeli, mutta huonointa oli ehkä se tietynlainen takalukkoon joutuminen kun todella paha paikka tuli eikä oikein taaskaan niitä voiton avaimia osattu ottaa käteen kun niitä tarjottiin joskin toki sentään kovasti oli yritystä ja välillä olisi ollut kuitenkin niin hienoa nähdä vielä sääntöjen mukainen kolmas peli Tähdistöjoukkueen ja Neuvostoliiton A-maajoukkueen välillä. Aktiiviset laukaustehokkuudet kohti maalia olivat myös erittäin hienoa tältä joukkueelta nähdä.

Neuvostoliiton A-maajoukkueen osalta lopputulos tuntui jotenkin puolivoitolta vaikkakin muutoin turnaus meni jälleen hienolla tavalla puhtaalla rutiinilla joskin aina sitä pientä epävireisyyttä oli ja puolin jos toisin turnauksessa oli jälleen erikoisen oloisia tuomarien ratkaisuja vaikkakin huonompiakin on toki nähty. Mahdollinen lisäpeli Neuvostoliiton A-maajoukkueen osalta suhteessa Tähdistöjoukkuetta vastaan olisi tietenkin tehnyt lopullisen selväksi Neuvostoliiton A-maajoukkueen mahdollisen aseman Tähdistöjoukkueeseen nähden.

Ainakin kun toisessa pelissä Tähdistöjoukkue tuntui päässeen Neuvostoliiton ihon alle ja lisäksi Punakone ei oikein tuntunut pelaavan järin terävästi edes vaarallisissa toisessa tai kolmannessa erässäkään. Ensimmäisen erän pelaaminen oli välillä suorastaan poikkeuksellisenkin flegmaattista kun ottaa nimenomaan myös turnaustason vastustajineen huomioon. MM-kisoissa tai vaikkapa sitten jossain muiden maiden seurajoukkueiden turnauksissa sellainen peliasenne nyt ei olisi niin ihme edes ollutkaan kun kaiken vain pystyi huomioon ottamaan.

Laitan tähän nyt vielä NHL:n All-Stars-joukkueen kokoonpanon pienten lisäysten kuten peliseuran tai jonkun muun huomioitavan aseman ohella ja mahdollisten muiden erikoisten syiden takia merkityt muut pelaajat ja heti perään tietenkin vielä Neuvostoliiton A-maajoukkueen kokoonpanon melkein samalla yleisellä olemuksella paitsi sillä, että Neuvostoliitolla ei erikoisesti Varapäävalmentaja Vladimir Jursinovin kieltäydyttyä turnausmatkasta ollut muuta Apulaispäävalmentajaa koska Jursinov toimi normaalisti Varapäävalmentajana jolloin normaali Apulaispäävalmentaja eli Igor Dmitrijev ylennettiin tilapäisesti Varapäävalmentajan rooliin ja Apulaispäävalmentajan paikka yksinkertaisesti vain jätettiin tyhjäksi.

Lisäksi Neuvostoliitolla ei ainakaan tiettävästi ollut Varakapteeneja maajoukkueessaan vaikka saa näitä toki täydentää mikäli jokin tietty nimetty pelaaja tuota paikkaa olisi Punakoneen osalta tuona vuonna miehittänyt tai muulloinkin.

Mitä nyt huhuissa tietenkin esiintyi, että Neuvostoliiton B-maajoukkueen Päävalmentaja olisi saattanut olla tilapäisesti sitten juurikin tämän turnausmatkan ajan Neuvostoliiton A-maajoukkueen Apulaispäävalmentaja mitä nyt ei tietenkään tapahtunut ja mitä sitten myöhempään NHL-aiheiseen jonkun vuoden muistojen aihealueeseen tulee niin nähtäväksi se vielä jää kun on niin paljon kaikkea muuta edessä. Toivottavasti kuitenkin pystyisin sen vielä sopivassa välissä tekemään.

NHL All-Stars Rendez-vous '87:

Maalivahdit: Grant Fuhr ja Clint Malarchuk (Grant Fuhr oli voittava ja häviävä maalivahti turnauksen peleissä.) Edmonton Oilers ja Quebec Nordiques

Puolustajat: Mike Ramsey Buffalo Sabres, Varakapteeni Rod Langway Washington Capitals, Rick Green Montreal Canadiens, Varakapteeni Ray Bourque Boston Bruins, Ulf Samuelsson Hartford Whalers, Normand Rochefort Quebec Nordiques (Rochefort pelasi vain toisessa turnauksen peleistä.), Doug Wilson Chicago Blackhawks, Chris Chelios Montreal Canadiens ja Mark Howe Philadelphia Flyers ja Paul Coffey Edmonton Oilers (Howe ja Coffey loukkaantuivat turnauksen aikana aikaisintaan jopa ennen ensimmäistä peliäkin ja viimeistään sen aikana ja he eivät pelanneet varmasti ainakaan enää toisessa pelissä. Heidän tilalleen ei otettu muista NHL-seuroista korvaavia varapelaajia.)

Laitahyökkääjät: Glenn Anderson Edmonton Oilers, Kevin Dineen Hartford Whalers, Esa Tiki Tikkanen Edmonton Oilers, Michel Goulet Quebec Nordiques, Jari Kurri Edmonton Oilers, Kirk Muller New Jersey Devils, Tomas Sandström New York Rangers (Sandström pelasi vain ensimmäisessä turnauksen peleistä.) ja Claude Lemieux Montreal Canadiens

Keskushyökkääjät: Dale Hawerchuk Winnipeg Jets, Mark Messier Edmonton Oilers, Dave Poulin Philadelphia Flyers, Mario Lemieux Pittsburgh Penguins ja Kapteeni Wayne Gretzky Edmonton Oilers

Päävalmentaja: Jean Perron (Sarjakaudella 1986-1987 normaalisti Montreal Canadiensin Päävalmentaja.)

Varapäävalmentaja: Michel Bergeron (Sarjakaudella 1986-1987 normaalisti Quebec Nordiquesin Päävalmentaja.)

Apulaispäävalmentaja: Bob Johnson (Sarjakaudella 1986-1987 normaalisti Calgary Flamesin Päävalmentaja.)

Neuvostoliiton Maajoukkue A-tasolta Rendez-vous '87:

Maalivahdit: Jevgeni Belosheikin ja Sergei Mylnikov (Jevgeni Belosheikin oli häviävä ja voittava maalivahti turnauksen peleissä.) ZSKA Moskva ja Traktor Tseljabinsk

Puolustajat: Igor Stelnov ZSKA Moskva, Vasili Pervukhin Dinamo Moskva, Mihail Tatarinov Dinamo Moskva, Aleksei Kasatonov ZSKA Moskva, Aleksei Gusarov ZSKA Moskva, Sergei Starikov ZSKA Moskva, Zinetula Biljaletdinov Dinamo Moskva ja Kapteeni Vjatseslav Fetisov ZSKA Moskva

Laitahyökkääjät: Vladimir Krutov ZSKA Moskva, Valeri Kamenski ZSKA Moskva, Andrei Homutov ZSKA Moskva, Sergei Svetlov Dinamo Moskva, Mihail Varnakov Torpedo Gorki (Mihail Varnakov pelasi vain ensimmäisessä turnauksen peleistä.), Sergei Prjahin Krylja Sovetov, Sergei Makarov ZSKA Moskva ja Juri Khmylev Krylja Sovetov

Keskushyökkääjät: Vjatseslav Lavrov SKA Leningrad (Vjatseslav Lavrov pelasi vain toisessa turnauksen peleistä.), Igor Larionov ZSKA Moskva, Aleksandr Semak Dinamo Moskva, Sergei Nemchinov Krylja Sovetov (Sergei Nemchinov pelasi vain toisessa turnauksen peleistä.), Vjatseslav Bykov ZSKA Moskva ja Anatoli Semenov Dinamo Moskva (Anatoli Semenov pelasi vain ensimmäisessä turnauksen peleistä.)

Päävalmentaja: Viktor Tihonov (Tihonov valmensi ZSKA Moskvaa.)

Varapäävalmentaja: Igor Dmitrijev (Dmitrijev valmensi Krylja Sovetovia.)

NHL All-Starsin arvokkain pelaaja Rendez-vous '87-turnauksessa: Keskushyökkääjä ja Kapteeni Wayne Gretzky Edmonton Oilers

Neuvostoliiton A-maajoukkueen arvokkain pelaaja Rendez-vous '87-turnauksessa: Laitahyökkääjä Valeri Kamenski ZSKA Moskva

Päätoimitsijat Rendez-vous '87-turnauksessa: Nikolai Morozov 11.2.1987 pelatussa ottelussa ja Dave Newell 13.2.1987 pelatussa ottelussa

Linjatoimitsijat Rendez-vous '87-turnauksessa niin ensimmäisessä kuin toisessakin ottelussa: Ron Finn ja Raymond Angelo Joseph Ray Scampy Scapinello