Kilvenkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KalPa
Ehkä vieraissa kannustetaan paremmin siitä syystä, että matkaan lähtevät yleensä ne kaikkein innostuneimmat fanit ja toisaalta kun porukkaa on kuitenkin vähemmän kun kotijoukkueen kannattajia, syttyy vieraassa hallissa vähän hiljaisempikin taputtamaan ja huutamaan aivan erilailla kuin niissä kotipeleissä, joista näkee sen toistakymmentä vuodessa. Etenkin jos joukkue johtaa tai aloittaa huiman kirin.
Itseäni harmitti pirusti HPK:n tasoitus, ja ehkä vielä sitäkin enemmän tapa jolla se tuli. Vaan en minä silti työntänyt käsiä takin taskuun, päin vastoin. Siinä vaiheessa meinasi palaa käämit, kun näki että porukka ympärillä alkoi luovuttamaan. Olisi tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa niillekin puusilmille joita seisoi vieressä. Se nyt vain on niin, että täällä Savossa suuri yleisö ei seiso oman joukkueen takana heikkoina aikoina. Niin se on aina ollut ja varmaan tulee aina olemaankin. Täällä KalPa on oma joukkue vain silloin kun voitetaan. Siihen pitää tottua P.Virrankin. Ei se peli tule koskaan kääntymään Montussa tappiosta voitoksi yleisön tuella. Ensin herää aina joukkue, sitten vasta yleisö- jos herää.
Pelihän alkoi hyvin. Ylivoima jauhoi, yleisö taputti hurjasti ja kun Aatu iski kiekon maaliin... Melkein itketti kun katsoi sitä hurraavaa hallia. On nähty niitäkin pelejä, joissa alku tullaan hirveällä rynnistyksellä, pyöritetään peliä vastustajan päässä mielin määrin, yleisö hyvin mukana- ja hups keikkaa, maali omaan päähän. Siksi oli erittäin tärkeää tehdä se ensimmäinen maali, vaikka se siihen jäikin.
Itseäni harmitti pirusti HPK:n tasoitus, ja ehkä vielä sitäkin enemmän tapa jolla se tuli. Vaan en minä silti työntänyt käsiä takin taskuun, päin vastoin. Siinä vaiheessa meinasi palaa käämit, kun näki että porukka ympärillä alkoi luovuttamaan. Olisi tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa niillekin puusilmille joita seisoi vieressä. Se nyt vain on niin, että täällä Savossa suuri yleisö ei seiso oman joukkueen takana heikkoina aikoina. Niin se on aina ollut ja varmaan tulee aina olemaankin. Täällä KalPa on oma joukkue vain silloin kun voitetaan. Siihen pitää tottua P.Virrankin. Ei se peli tule koskaan kääntymään Montussa tappiosta voitoksi yleisön tuella. Ensin herää aina joukkue, sitten vasta yleisö- jos herää.
Pelihän alkoi hyvin. Ylivoima jauhoi, yleisö taputti hurjasti ja kun Aatu iski kiekon maaliin... Melkein itketti kun katsoi sitä hurraavaa hallia. On nähty niitäkin pelejä, joissa alku tullaan hirveällä rynnistyksellä, pyöritetään peliä vastustajan päässä mielin määrin, yleisö hyvin mukana- ja hups keikkaa, maali omaan päähän. Siksi oli erittäin tärkeää tehdä se ensimmäinen maali, vaikka se siihen jäikin.