PLAYOFFS: Blues-Tappara 19.3.03

[msg]

Jääkiekko on suuria tunteita!

Kuinka saattoi eilen tunteet vaihtua pettymyksestä, suuttumuksesta ja masennuksesta uskomattoman hyvään fiilikseen.
Tämän takia tätä lajia jaksaa seurata.

Onneksi joukkue oli erätauolla eri linjoilla kuin minä. Hävettää tunnustaa, että usko loppui jo siihen Kukin av-maaliin.

Jirille terkkuja, että sieltä viivalta kannattaa laittaa kiekkoa maalille, kysy Smuphyltä miten se tehdään.

Ja SlowHand on kyllä Kurko, Sipoolle kelpaamaton hylsy paukutti 22 maalia runkosarjassa ja teki eilenkin sen pelastavan maalin.
Aikamoisen hyvin Veke tarjoili kiekon.

 

[Shayne]

Meinasipa taas tulla infarkti...

1.erä: Käsittämätön aloitus MElomolta matsiin, koukki niin kauan kunnes Kruus nosti käden. Sitten Määttä taklasi riskillä heti perään ja yv-maali oli pedattu. Lisäksi sössittiin oma yv, Jamo taisi torjua kerran mutta Kuki pisti riparin sisään. Tämänkin jälkeen ihme tutinaa Bluesin punteissa. Tappara kokeili Jamoa koko ajan, laukoivat ja vippailivat heti kaarelta jatkuvasti.

2.erä: Sarno oli nostettu ykköseen ja heti toi kiekon sisään alueelle, josta tilanteesta lopulta Calounin kavennus. Rynnistys jatkui ja Jämä pääsi ohjaamaan viivavedon sisään. Hurja liike jatkui Bluesilta edelleen, kunnes Gusse innostui ottamaan ryntäyskakkosen. Tappara pääsi peliin mukaan ja lopultahan Uhlbäck pääsi hieman yllättäenkin sivaltamaan 2-3, hiukan helposti meni. Erässä Ahonen ja MElomo heittivät saman vaihdon aikana kolme pitkää, ennätyskö?

3.erä: Erä alkoi tunnustellen, kunnes Blues otti painostuksen itselleen. Sarnolla loistopaikka tasoitukseen, valelaukaus ja yritys liruttaa längistä mutta Lehto kesti. Paine jatkui ja Vekeltä hieno keikon alueelletuonti hyvällä suojauksella ja pujotus Marvinille avopaikkaan - 3-3 komealla vedolla. Tappara alkoi jäämään hieman jälkeen kolmannessa erässä, eivät enää jaksaneet painiakaan kuten ottelun alkupuolella. TElomolla vielä loistopaikka, kun pujotti etukulmalta kiekon maaliviivaa pitkin.

Jatkoajalla ensin kolisi rima old dogin toimesta, kunnes Corylle pelattiin paikka ja rento vippaus yllätti maskista Lehdon.

- Tuomaiselta hyvää taistelua koko ottelun, kruununa upea esityö tasoitukseen
- Jamolta hieman epävarmuutta, tosin pelastuksiakin tuli
- Lehto sylki jonkun verran, mutta Bluesilta ei ketään jatkamassa
- Blues hävisi tärkeitä aloituksia liikaa
- ennakoidusti kulmapainissa Tappara viihtyi, vauhdissa eivät pysyneet sitten mukana
- Jämältä taas asennetta laitojen lähellä, ajeli mm. Puistolan keräilemään itseään
- ihmetytti taas tuo ilmoitettu yleisömäärä...?

Tapparan kannattajat(?) keskittyivät omien kannustuksen sijaan viheltämään ja ölisemään. Ainakaan mitään muuta sieltä ylhäältä ei kuulunut alakatsomoihin.

 

[Nikke]

Viestin lähetti Shayne
Tapparan kannattajat(?) keskittyivät omien kannustuksen sijaan viheltämään ja ölisemään. Ainakaan mitään muuta sieltä ylhäältä ei kuulunut alakatsomoihin.

Hyvää mökäähän Tapparalaiset saivat aikaan. Tosin enpä tiedä mitä järkeä tuossa Jamo-huudossa on mutta hyvä vaan että on meteliä.

Pelistä sen verran että järjestään kaikki tärkeät aloitukset hävittiin. Ja iso plussa paperiin Jämälle. Mahtavaa taistelua, ei voi muuta sanoa.

Ai niin, pistää kyllä toi Caloun vi¤%&tamaan. Sano nyt Hannes sille että pysyisi pystyssä. Hyvin on mies vähentänyt tuota filmaamista mutta eilinen oli räikeää. Niin ja peluuta sitä Vykoa hieman vähemmän niin Jiri jaksaisi syöttää muillekin kuin Pubille. Jooko, Hannes?

 

[ZOOM]

Viestin lähetti axe

Parasta seitsemästä -sarja on ihan liikaa. Tietysti tää on nyt taas Tapparan etu, kun pelit jatkuvat vaikka kolmas tappio nyt jo tulikin, mutta puuduttaa niin perkeleesti vetää samaa tiimiä vastaan joka toinen ilta. En kyllä ole tämän(kään) SM-liigauudistuksen kannalla.

Olen aivan samaa mieltä kirveksen kanssa.... kumpi tahansa tästä nyt jatkoo sitten meneekin, niin kyllä tämä (todennäköisesti) seitsemaän pelin tahkoaminen on aivan liikaa.
Järjestelmä sopii hyvin loppuotteluihin, mutta tässä vaiheessa tämä on kyllä liikaa.... (vaikka kyllä tilanne alkaa hieman Espooseen päin kallistua=)
Tappara ja Blues tarjoavat tällähetkellä parasta PO-kiekkoa... joten olkaamme ylpeitä siitä.

 

[Blågula]

Ai että paras seitsemästä on liikaa? Mielestäni tämä uudistus on ollut aivan loistava! Tunteet saatiin pinnalle kolmannessa ja neljännessä ottelussa ja nyt tämä ottelusarja on mennyt todella hurjaksi. Ehkä lehdistökin pikku hiljaa huomaa miten upea ottelusarja tämä on nyt kun se ylimainostettu Helsingin sarja päättyi?

Mielestäni kaikki sarjat voisi pelata paras seitsemästä-systeemillä ja jotta tämä olisi mahdollista niin otetaan muutama peli pois runkosarjassa.

Pudotuspelit ovat kyllä ihmeellinen juttu. Smurffipoika on ollut Bluesin heikoin pakki eikä vakuuttanut minua eilenkään mutta maalin jälkeen Cory nousi suureksi sankariksi.

Iso kiitos ikitaistelijoille Jämä & Hire jotka pelasivat hirvittävällä apinanraivolla.

 

[ranger]

Axe ja ZOOM

Taidan olla ensimmäistaä kertaa Jatkoajan historiassa axen kanssa aivan eri mieltä.


Oma ratkaisuni olisi, että runkosarjasta nelinkertainen Wanhaan Malliin (näin otteluita pääsääntöisesti kaksi viikossa, joskus max. kolme), epäurheilulliset ja täysin turhat välisarjat huitsin kuuseen sekä kaikki pudotuspelisarjat (puolivälierät, välierät, finaalit) paras seitsemästä -systeemillä.


Katson vuorenvarmasti mielummin mitä tahansa pudotuspelisarjaa Ilves-Pelicansista Ilves-Tapparaan seitsemän ottelua joka toinen päivä, kuin täysin inflaation kärsineitä ja tunnelmattomia "paikallisotteluita" parin viikon välein saati väsyneitten ukkojen painia sunnuntai-iltapäivällä, kun viikon neljäs ottelu on menossa.


Näin saataisiin Wanha kunnon tunnelma paikallisotteluihin ja yksittäisten matsien intensiteettitaso nousisi, koska otteluja ei ole liian tiheään. Tosipelien määrä samalla vain kasvaisi.


Puhumattakaan siitä, että mitä enemmän voittoja pudotuspelisarjan voittamiseen tarvitaan, sitä pienempi on sattuman vaikuttamisen todennäköisyys. Näin paras joukkue suodattuisi aina mahdollisimman suurella todennäköisyydellä.




Ranger

 

[Shayne]

Tuli kyllä Corylle tuo onnistuminen parhaaseen mahdolliseen paikkaan, siis miehen oman itseluottamuksen ja pelihuumorin takia - ottelutilanteesta puhumattakaan.
Cory näytti vilpittömästi olevan kentän onnellisin mies vielä joukkueiden ryhmittyessä siniviivoillekin.

Pakeista vielä sen verran, että Lada oli ajoittain aika kuutamolla eilen. Määtältä jäähyä lukuunottamatta hyvää peliä, hän sentään pelasi kiekkoa ylöspäin eikä työntänyt kiekkoa takaisin oman maalin taakse Tappara-luistimiin, kuten Lada teki. Vykolle lisää suoraviivaisuutta ja laukauksia, laukauksia.

Itsekin havahduin ennen peliä otteluohjelmaa silmäillessäni tosiasiaan, että pakeillamme ei ollut ensimmäistäkään maalia vielä sarjassa. "Seitsemännen" pakin piti sitten tulla se asia korjaamaan.

Ylivoimaan pitää saada nyt sitä rotia jostain. Eilen se toki toimi tärkeimmällä hetkellä, mutta varsinaisella peliajalla ajoittain jopa hävetti katsella sitä räpellystä. Sunnuntain pelissä yv pyöri mallikkaasti, mutta yleisesti ottaen siinä on ollut ongelmia jo pidemmän aikaa.

 

[E]

Pelin tunteet tiivistettynä:

Jännitys: Herätys aamulla, illalla on peli. Koko päivä odotetaan ja odotetaan. Jännittää. Peliin aikaa kaksi tuntia, pitäisikö jo lähteä? En mä ihan vielä, syön vähän. Lähdetään nyt... Hallilla: Hei joku jamppa tulee tv-kameroiden kanssa haastattelemaan. En mä tajua mitään, päästäisi jo peliin. Ai että teeveeseen, joo joo, mä haluan matsiin. Nyt pääsin. Ai Kruus, ihan ok. Nyt se alkaa.

V*tutus: Kaksi jäähyä, maali heti. Ei hyvä. Miksi näin? Pelatkaa nyt siellä *tana.

Epätoivo: Av:lla 0-2. Ei vois vähempää kiinnostaa. Mä lähden himaan, niin paskaa peliä. Tehkää nyt Tappara vaikka kymmenen maalia, ei vois vähempää kiinnostaa. Olihan toi sarjan alku liian hyvää ollakseen totta.

Epäusko: Täh! Toisen erän alkua en edes ehtinyt kunnolla huomata ja halli repeää. 2-2! Mikä juttu tää oli. Ehkä sittenkin...? Nipistäkää mua, että mä heräisin.

Pelko: Tappara jatkaa pelaamista, Blues lopettaa. Miksi? 2-3. Jaa, tässä tämä sitten oli. Turhan aikaisin innostuin. Peli täysin Tapparalla, Blues yrittää välillä vähän jotain, mutta koko ajan pelottaa, että Tappara rankaisee vielä.

Puutuminen: Nyt ei kummallakaan ole paikkoja. Nyt vähän vauhtia siihen peliin Blues! Vaan yksi maali, mutta ei toivoakaan... kunnes

Yllätyminen: Mitä *vettiä se Veke sillä kiekolla arpoo, olisit vaan laukonut, miksi ajoit ohi tilanteesta? Eiku loistava sokkosyöttö maalilla ja Marvin... JEEEEES! Nyt vaan toinen heti perään ja...

Vapina: Älkää nyt antako sen Tapparan tehdä sitä maalia tähän erän loppuun. Jaksakaa edes jatkoajalle.

Hetki: Kaikki muu unohtuu ja pimenee - on vain peli. Jäähy Tapparalle. Ratkaiskaa se nyt. Pulssi 180, hiki höyryää ohimoilla. Nitroja, oisko kellään? Nyt Mike, nyt... ei. Lähellä, mutta ei... Myrphy saa kiekon, lauo! Lauo! Se laukoi ja...

Kaikki purkautuu: Se on siinä. Perjantaina jatketaan.

Ja tämä kaikki ihan ilman alkoholia. I love this game.




Ihan analyyttisemmin, Tapparalla oli mahdollisuus ratkaista koko sarja. Mutta ei kelvannut. Ekan erän alun jälkeen peli oli kohtuullisen tasainen, Blues sai luvattoman helposti kaksi maalia toisen erän alkuun.

Blues ja nimenomaan Laatikainen ja Stapleton ei pärjää voimassa Tapparan pelaajille.

Bluesin suurimmat ongelmat on puolustuspelissä. Kiekkoa ei saada pois omasta päästä millään ja Tapparan hyökätessä peruutetaan Myllyksen syliin. Myös kulmaväänöissä Tappara vie selkävoiton.

Tapparan suurin ongelma on vauhdin puute. Niin kauan kuin Blues jaksaa luistella, Tappara ei pysy mukana millään.

Eilen Bluesilla oli tuuria mukana, mutta niin oli Tapparallakin kolmannessa pelissä. Kenelle kiekko pomppii perjantaina?

 

[axe]

Tapparan ongelma kyllä on vauhdin puute, mutta ei ollenkaan sillä tavalla kuin yleisesti käsitetään. Sitä ajatellaan liikaa sen kautta, että verrataan pelaajia yksilöinä toisiinsa ja päätetään toisten olevan nopeampia pelaajia kuin toisten. (Jos muuten vertailtaisiin, niin Tapparalta taitaisi löytyä ne sarjan liikkuvimmat yksilöt, joskin tosin myös ne huonoimmin liikkuvat.)

Mutta avauserässä Tappara kahdesta joukkueesta yleisesti hitaammin luistelevana piti kuitenkin aivan ylivoimaista vauhtia Bluesiin nähden. Bluesin yksilöt kyllä edelleen luistelivat nopeasti ja pyrkivät haastamaan Tapparan hitaampia pakkeja, mutta silti Tappara oli _joukkueista_ selvästi vauhdikkaampi ja liikkuvampi. Kun viisikko liikkuu sellaisella vauhdilla ja myös järjellä kuin Tappara avauserässä, vastassa saa olla viisi pavelburea eikä vauhti silti riitä. Sitten kun ne viisi pavelburea liikkuvat kokonaisuutena yhtä hyvin kuin Tappara avauserässä, tuo pelkkä nopeuskin muuttuu hyödyksi.

En myöskään allekirjoita missään tapauksessa, että Tappara olisi kolmannessa erässä väsynyt. Se "väsyminen" on vain Tapparan pelitapa johtoasemassa. Joskus se toimii loistavasti, joskus se toimii huonommin, joskus se aiheuttaa täysiä katastrofeja. Tietysti sen toimivuuteen vaikuttaa myös vastustajan tekemiset ja usko itseensä.

Maanantaina Tampereella tilanteessa 4-1 Blues ei uskonut voivansa enää voittaa ottelua. Se tietysti silti yritti hyökätä, vähän epätoivoisestikin, ja silloin Tapparan johtoaseman varmistelu toimii kuin unelma. Vastustajalta joko riistetään kiekko puolustussinisellä tai viimeistään ehditään helposti hakemaan itse päätyyn ja ränniin ammutut kiekot. Ja kun vastustaja tekee isomman virheen, Tappara iskee nopeasti vastaan. Tämä sama skenaario nähtiin myös runkosarjan lopun tv-matsissa TPS:ää vastaan. Epätoivoinen vastustaja hakkaa onnistumatta päätään seinään keskialueella, kylmäpäinen Tappara katkoo ja purkaa ja iskee jopa vastaiskuista pari maaliakin.

Varmistelun katastrofeista pahin esimerkki on tietysti alkukauden 6-0 -johdon menettäminen 7-7 -tasapeliksi HIFKiä vastaan. Tappara ei taatusti väsynyt siinä vajaassa parissa erässä mutta passivoitui ihan täysin, ja kun HIFK sai hurmoksen päälle, mitään ei ollut enää tehtävissä kun oma liike oli muuttunut seisomiseksi.

Eilen taas Blues ei saanut ihan hurmosta päälle, mutta uskoi kuitenkin pystyvänsä vähintään tasoitukseen. Se ei puskenut epäuskoisesti päin muuria vaan hyökkäsi määrätietoisesti. Kun Tappara tyytyi iskemään kiekot keskialueelta päätyyn ja lähtemään vaihtoon, Blues sai rakentaa hyökkäyksiään rauhassa ja vapaasti. Tappara ei pakottanut omalla koko kentän liikkeellään ja karvauksellaan sen pakkeja paineen alle ja ottamaan riskejäkin. Kun Tappara ei vienyt tilanteita kunnolla hyökkäysalueelle saakka, Blues ei edes väsynyt vääntämisessä ja painimisessa. Se vain haki kiekon ja yritti uudelleen, kunnes sitten Tappara teki virheen ja Hurmeelle avautui se paikka.

Ei Tapparan liikkeen loppuminen fyysisestä väsymisestä kiinni ollut vaan pääkopasta. Jostakin syystä ei uskalleta pelata sitä samaa hyvää tulosta tuottavaa peliä alusta loppuun, vaan jossakin vaiheessa johtomasemma* yritetään pelata liian varman päälle, liikaa virheitä vältellen. Ja silloin Tapparan peli saattaa muuttua liian passiiviseksi kuten eilen kävi.

Maalin tekeminen on Bluesillekin kaikken vaikeinta silloin, kun kiekko on sen omalla puolustusalueella Tappara-pelaajan hallussa. Helpointa taas se on, kun kiekko on hyökkäysalueella omilla. Tuon aika yksinkertaisen tosiasian Tappara taas unohti.


* toi sanahan on selvästi "johtoasemassa"

 

[TBK]

Onnitelut Bluesille voitosta. Lähellä se oli Tapparallakin, mutta tänään ei kiekko pomppinut, kenelle se pomppii seuraavaksi? Täytyy sanoa, että on meillä jännä playoff sarja. Tämän edelle ei oikeastaan mene kuin 93-94 kauden sarja Ässiä vastaan. Tämä sarja ei ole vielä selvä, ei sinne päinkään. 2-0 johto ottelussa tai otteluvoitoissa ei tässä sarjassa ole paljoa painanut. Odotan jo innolla seuraavaa peliä. Lähtee tässä kumpi tahansa kesälaitumille, niin ei ainakaan tipu huonolle joukkueella, se on varma.

Mitä muuten espoon kuuluttaja oli Grönvallista sanonut?

 

[Footless]

Olihan taas peli. Meinasi tappaa se jännitys.

Ei Kruus huono ollut, ihan hyvin vihelsi. Määtän poikittainen maila oli sinänsä väärin tuomittu, koska kyseessä oli aivan selvä selkääntaklaaminen. Lähes samanlaisesta tilanteesta Nielikäinen lähti suihkuun. Todella typerä temppu. Pisteet siitä Marko Ojaselle (se siinä tais olla) ettei jäänyt makailemaan vaan tuli vieterinä pystyyn. Siinä olisi ollut hyvä paikka kalastella ulosajoa, kun laitaankin oli matkaa jonkun verran. Varsinkin kolmannen erän ja jatkoajan Kruus vihelsi hyvin, mitään turhuuksia ei vihelletty vaan ainoastaan täysin selvät rikkeet.

Eka erä oli ihan perseestä. Rupesin sitten ottamaan kaljaa erätauolla ja hörppäsin tuopin siinä vaiheessa tyhjäksi kun halli repesi. Siitä sitten nopeasti katsomoa kohti ja odottamaan että pelikatko tulisi. Tulihan se ja sitä saikin juhlia oikein kunnolla. Jämsänen sai paljon anteeksi. Muutenkin Jämältä loistava peli, kuten myös Hirvoselta. Jätkät lähti sinne taistelemaan.

Luulin että sydän pysähtyy kun Stapleton veti ylärimaan. Se kilahdus meinasi tappaa. Jatkoaikavoitto on kyllä jotain niin hienoa jota toivoisi useamminkin. Se tappio on vaan niin pirun karvasta...

Perjantaina sitten sarja poikki ja valmistautumaan JYPin kohtaamiseen.

TBK: ei se mitään sanonut, lähinnä painotti Grönvallin nimeä lausuessaan sen. En minä ainakaan muuta kuullut. Yleisö vihelsi ja buuasi Grönvallille, mikä on vain ja ainoastaan hyvä. Vaikka kertoisikin taas jotain espoolaisista.

 

[axe]

Niin, jatkoaikavoitto ja jatkoaikahäviö... okei, onhan runkosarjalla ja playoffilla muutenkin eroja tunneskaalan puolella, mutta silti. Se vesittynyt jatkoaikapaska, mitä meille mukaviihteenä runkosarjassa tarjoillaan, ei kyllä kelpaa edes huonoksi korvikkeen korvikkeen korvikkeeksi niille fiiliksille, joita nämä oikeat jatkoajat tarjoavat.

Espoon kuuluttaja kertoili, että Bluesin vastustajana on "Janne Grönvallin johtama Tappara" ja sitten pelaajalistaa luetellessaan korosti Grönvallia samaan tapaan kuin jotain Jan Calounia. Aika halpamaista toimintaa kuitenkin. Ihan niin kuin Grönvall olisi syypää Ylösen pelikieltoon, tai ihan kuin olisi Grönvallin syy ettei pää hajonnut pahemmin.

Alkulämmittelyssäkin muuten tuupittiin. Itseltä jäi näkemättä, mutta kuulopuheiden mukaan lämmittelyssä punaviivalla ainakin Myllys, Grönvall ja Pirnes olivat vähän mittailleet jo sitä kuuluisaa henkistä kanttia.

 

[msg]

Viestin lähetti axe
Tappara ei pakottanut omalla koko kentän liikkeellään ja karvauksellaan sen pakkeja paineen alle ja ottamaan riskejäkin. Kun Tappara ei vienyt tilanteita kunnolla hyökkäysalueelle saakka, Blues ei edes väsynyt vääntämisessä ja painimisessa. Se vain haki kiekon ja yritti uudelleen, kunnes sitten Tappara teki virheen ja Hurmeelle avautui se paikka.

Ei Tapparan liikkeen loppuminen fyysisestä väsymisestä kiinni ollut vaan pääkopasta. Jostakin syystä ei uskalleta pelata sitä samaa hyvää tulosta tuottavaa peliä alusta loppuun, vaan jossakin vaiheessa johtomasemma yritetään pelata liian varman päälle, liikaa virheitä vältellen. Ja silloin Tapparan peli saattaa muuttua liian passiiviseksi kuten eilen kävi.

Ihmettelin myös matsissa ääneen, miten Tapparan karvaus muuttui heti kun saavutettiin johtoasema.
2 - 2 tasatilanteessa hyökkääjät ajoivat ahnaasti kiinni puolustajiin, mutta johtomaalin jälkeen otettiin metrikaupalla alempaa kiinni.

 

[Blågula]

Viestin lähetti axe

Espoon kuuluttaja kertoili, että Bluesin vastustajana on "Janne Grönvallin johtama Tappara" ja sitten pelaajalistaa luetellessaan korosti Grönvallia samaan tapaan kuin jotain Jan Calounia. Aika halpamaista toimintaa kuitenkin. Ihan niin kuin Grönvall olisi syypää Ylösen pelikieltoon, tai ihan kuin olisi Grönvallin syy ettei pää hajonnut pahemmin.

No eihän se Jannen syytä ollut.

Itse näkisin tämän kuulutuksen ja yleisön buuakset enemmänkin protestina Ylösen käsittämättömään pelikieltoon ja liigan muutenkin naurettavaan kurinpitoon.

Ja kuten siinä viimeisessä runkosarjaottelussa Tapparaa vastaan jo huomasimme niin buuaminen tietylle pelaajalle (silloin kysessä oli Jojanen) on varsin hauskaa ja kohottaa tunnelmaa. Teilläkin on ollut Jan & Jamo huomion kohteena. Aika komeasti kiusasitte Jamoa 4-1 maalin jälkeen Tampereella!

 

[Nännimäinen]

Viestin lähetti ranger
Oma ratkaisuni olisi, että runkosarjasta nelinkertainen Wanhaan Malliin (näin otteluita pääsääntöisesti kaksi viikossa, joskus max. kolme), epäurheilulliset ja täysin turhat välisarjat huitsin kuuseen sekä kaikki pudotuspelisarjat (puolivälierät, välierät, finaalit) paras seitsemästä -systeemillä. Ranger

Juuri näin. Välisarjat ovat keinotekoisia ja paikallispelejä on liian paljon. Yleensäkin koko runkosarja on liian pitkä. Ottelumäärä pienemmäksi vaan. Ei vain taida tulla kysymykseen, rahanmenoahan pelien määrän vähentäminen tietäisi. Ja kuten tunnettua, mammona on se mikä nykyään määrää. Myös ja varsinkin urheilussa.

Paras seitsemästä systeemi on sekin osoittanut toimivuutensa. Esimerkiksi Tappara-Blues-sarja ei todellakaan ole maistunut pakkopullalta! Semit ja finaalit voitaisiin hyvin pelata samalla kaavalla. Kiinnostavia matseja tulee lisää ja tuurin/yksittäisten mokien vaikutus lopputulokseen pienenee.

 

[Mane]

rangerin viestin kanssa olen pilkulleen samaa mieltä. Laiskana miehenä lainaan oman tekstini asiaa koskien toisesta otsikosta:

"Minusta taas paras seitsemästä vasta on sitä oikeaa play-offia. Olen vuosia katsellut kateellisena tältä osalta Pohjois-Amerikkaan.

Sarjan sisäiset vaihtelut ovat todennäköisempiä, joten sarjat "elävät" aivan eri tavalla kuin kolmesta voitosta poikki olevat sarjat. Myös joukkueiden ja mahdollisten taisteluparien välinen jännite kehittyy erittäin paljon mielenkiintoisemmaksi näissä pidemmissä sarjoissa.

Yhden voiton merkitys ei myöskään ole niin valtava kuin paras viidestä tai paras kolmesta sarjoissa. Kun pelataan kolmesta voitosta, niin jo avausottelun tappio on suuren luokan katastrofi.

Sääli, ettei välieriä ja finaaleja pelata myös paras seitsemästä ainakaan vielä tällä kaudella. Pitäisi pelata. Nekin. Jos mestaruuteen vaadittaisiin 12 voittoa, niin pudotuspelien luonne muuttuisi enemmän "survivor"-suuntaan, jollainen mielestäni kuuluu pudotuspeleihin. Mielummin 12 askelta kuin yhdeksän. Suomen olisi pitänyt jo vuosia sitten siirtyä järjestelmään jossa kaikki play-offsarjat pelataan paras seitsemästä. SM-liigapelaajat ovat nimittäin jo pitkään olleet ammattilaisia."



Omalla kohdallani nämä tämän kevään puolivälierät ovat vain vahvistaneet kantaani, jota tosin en missään vaiheessa epäillyt. Takavuosina kesäloma kohtasi joskus ennen kuin tunsi play-offien edes alkaneen. Toki 0-4 vieläkin on aika nopeasti ulos, mutta pääsee siinä nyt jo vähän eri lailla tunnelmaan kuin kolmessa pelissä. Sitten sarja vasta kiillottuu uusiin sfääreihin, jos tasaisia otteluita rupeavat molemmat napsimaan, niin kuin näissä puolivälierissä Helsingin todella vaisua ottelusarjaa lukuunottamatta kaikissa. Suoraan sanottuna minun on vaikea löytää minkäänlaisia perusteita parasviidestä-sarjojen alusta loppuun puolesta. Mikäli kaikki sarjat pelattaisiin paras seitsemästä, niin pudotuspelit vain vahvistaisivat asemaansa "eri peleinä" runkosarjaan nähden. Draamalla on paljon enemmän liikkumisvaraa parasseitsemästä ottelusarjassa. Vanhalla systeemillä "hieno" ottelusarja vaati käytännössä poikkeuksetta ratkaisevaa viidettä peliä, nyt sarjat elävät villimmin kuin koskaan ennen puolivälierissä.

Toivon todella, että välierät ja finaalit pelataan myös jatkossa paras seitsemästä. Se, että tätä on arvosteltu "Jokeri-pykäläksi" tms. On mielestäni turhaa sanahelinää. Se joukkue, joka ottaa ensin kolme voittoa on tälläkin systeemillä todennäköisemmin jatkossa. Ei tuurilla kolmea voittoa oteta ja ei se kolmen voiton ottaminen mikään seinä altavastaajalle ole. (vaikka HPK ja Kärpät nousisivatkin vielä jatkoon) SaiPa-1999 ja K-Espoo-1998 olisivat taatusti menneet jatkoon parasseitsemästä-systeemilläkin.

 

[Blågula]

Viestin lähetti Nännimäinen
Juuri näin. Välisarjat ovat keinotekoisia ja paikallispelejä on liian paljon. Yleensäkin koko runkosarja on liian pitkä. Ottelumäärä pienemmäksi vaan. Ei vain taida tulla kysymykseen, rahanmenoahan pelien määrän vähentäminen tietäisi. Ja kuten tunnettua, mammona on se mikä nykyään määrää. Myös ja varsinkin urheilussa.

Totta. Mutta nykyään paikallispelit ovat menneet sellaiseksi pakkopullaksi että katsomot eivät täyty enää entiseen malliin. Eli pikkuhiljaa ollaan melkein siinä vaiheessa että runkosarjapelien ja paikallispelien vähentäminen olisi myös taloudellisesti kestävä ratkaisu.
Nyt tuntuu siltä että monien kiekkonälkä on jo tyydytetty ylipitkän runkosarjan jälkeen ja näin ollen play offit eivät houkuttele. Tilannehan on absurdi.

Eli kun runkosarjapelien määrää lasketaan ja korostetaan pudotuspelien merkitystä (kaikki sarjat paras seitsemästä systeemillä) niin uskon että yleisön kiinnostus play offeja kohtaan kasvaa--> katsomot täyttyvät--> homma toimii myös taloudellisessa mielessä.

 

[ranger]

Mane

"Se, että tätä on arvosteltu "Jokeri-pykäläksi" tms. On mielestäni turhaa sanahelinää."

Niinpä. En kertakaikkiaan käsitä, mitä vikaa on jonkun mielestä siinä, että sattuman vaikutus on mahdollisimman pieni. Eikö ole nimenomaan hyvä asia, että parempi joukkue löytyy aina mahdollisimman suurella todennäköisyydellä?


Kuten taisin aiemmin jo toisessa yhteydessä kirjoitella, pelataan sitten saman tien kerrasta poikki. Näin pomppivat kiekot ratkaisevat mahdollisimman paljon, Valkeakosken Martatkin voi voittaa liigamestaruuden ja kaikilla on kivaa. Kaikilla paitsi Hjalliksella, tillä taatanan kutipäällä.


Siitä nyt puhumattakaan, että puolivälierissä paras seitsemästä -systeemillä se kaikkein pahin heittopussikin saa aina vähintään kaksi kotiottelua. Näin yhteinen potti kasvaa, mikä hyödyttää myös sitä kahdeksanneksi jäänyttä kuoriämpäriä. Kai tämäkin on jonkun mielestä vain altavastaajien kiusaksi ja Hjalliksen mieliksi esiin nostettu seikka.




Ranger