IFK:n puolustajien virheet johtuvat siitä, että jäällä tapahtuu heille asioita liian nopeasti, mikä johtaa hätäilyyn ja heikkolaatuisiin ratkaisuihin kiekolla. En sano, että Pelicans tekisi jotain ihmeitä, mutta pelaavat sen verran nopeatempoista peliä ja antavat painetta sen verran aggressiivisesti, että IFK:n puolustus on helisemässä. IFK:lla on liikaa sellaisia puolustajia nyt kokoonpanossa, jotka eivät syystä tai toisesta kykene tekemään laadukkaita kiekollisia ratkaisuja toistuvasti riittävällä varmuudella. Tällaisia pelaajia joudutaan peluuttamaan samassa parissa, ja ongelmaa täydentää se, että joukkueen pelistä puuttuu ylipäätään hyvä flow, selkärangasta tuleva toimiva pelisapluuna ja pakkiparien välinen kemia, kun pareja on jouduttu muokkaamaan.
IFK puolella tästä olen aiemmin kirjoittanut, mutta varmaan vielä kesällä Salmelaisen ajatuksissa IFK:n puolustukseen toisi kiekollisuutta Lepistö–Salin–Kiviharju -kolmikko, jota sitten täydentäisivät kokeneet pelaajat Melart, Sund ja Motin. Aika sekaisin on IFK:n puolustuspaketti kauden aikana mennyt: nyt keväällä tuosta kuusikosta vain Sund ja Motin aloittivat kokoonpanossa Pelicans-sarjan, ja Sundkin tippui nopeasti ensimmäisessä pelissä pois kuvioista. Kauden aikana Salmelainen ei onnistunut tuomaan puolustukseen kiekollista laatua (Bourque on OK, mutta hänkin on ongelmissa tempon kasvaessa) ja nyt ollaan tilanteessa, jossa rotaatiotason pakit ala Kotkansalo vetävät kärkiminuutteja.