Olihan hieno sarja, vaikka tuomarilinja teki tästä melkoista sääntöjen rajamailla tappelua. Joku voisi sanoa, että niinhän se keväällä kuuluukin, mutta kyllä mä väitän, että molempien parhaat pelaajat olisi loistaneet tiukalla linjalla koiruuksiin ihan toisella tavalla. Kyllähän se niin on, että sääntöjen sallimissa rajoissa pelataan ja se ei ole pelaajien tai joukkueiden vika jos linja sallii pelaamisen harmaalla alueella.
Sarja oli tasainen ja Jukurit pelasi odotetun vauhdikasta kiekkoa, mutta ehkä parissa viimeisessä pelissä alkoi kuormitus vähän näkyä. Vai oliko sitten Jokisen taktinen veto, että ei menty ihan niin kovaa päästä päähän, ettei Kärpät saa niin paljon vaarallisia suorahyökkäyksiä.. Jokatapauksessa viihdyttävää ja sykkeen korkealla pitävää tekemistä, eikä todellakaan mitään perinteistä träpissä istuskelua.
Jukurit olisi voinut paremmalla tuurilla tästä sarjasta jatkoon mennä, mutta ehkä ratkaisun avaimet olivat lopulta Kärppien kärkipelaajien käsissä, jotka pelaavat nyt kaikki aivan huikealla tasolla. Jukureilla sitten jäi piippuun, ja tuntuu että varsinkin ensimmäisissä peleissä Jukureiden kärkijätkät keskittyi enemmän vastustajan hämmentämiseen kuin itse pelaamiseen, tai siihen että ratkaisevat pelin maaleillaan Jukureille. Kovarcikin veljekset katosivat täysin kuvasta ja Huuhtanen tykkäsi myllertää niin paljon, että kaikki muu jäikin sitten Puistolan ja Heleniuksen varaan.
Jokisen ympärillä käytävää keskustelua on ollut hauska seurata, sillä mieshän on luonut asetelmia kevättä varten jo kuukausia. Ja hyvin näyttää onnistuneen! Kaikki puheet tuomareista, budjeteista, otteluvalvojista, lentokoneista, ennakkosuosikeista, sympaattisesta pikkuseurasta, miljoona-kärpistä ja takaraivon kaljuista kohdista ovat olleet harkittua peliä. Jokinen on elänyt tunteella joukkueen mukana ja tehnyt kaikkensa sen menestyksen eteen niinkuin kuuluukin. Hän on laittanut itsensä ihmisenä ja persoonana peliin täysillä, välittämättä siitä mitä muut siitä toiminnasta ajattelevat, kuten johtavat pelaajat ja valmentajat tekevät. Kaikki tämä vaikuttaa sitten vastustajan pelaajiin, valmentajiin, tuomareihin, katsojiin ja omiin pelaajiin... Kun on äänessä ja vetää oikeista naruista, niin kyllä sillä voi saavuttaa etua. Ja mies näyttää onnistuneen aika paljon tunteita ja reaktioita saamaan tällä aikaiseksi. Vaikka pelaajien ja tuomareiden osalta ei julkisuudessa näitä kommentoida, niin samalla tavalla he ovat ihmisiä ja reagoivat sitten omalla tavallaan näihin puheisiin, aivan kuten me fanit täällä palstalla.
Mä kunnioitan Jokisen työtä, ja ymmärrän tapaan jolla hän toimi. Ei ehkä sitä perinteistä virkamiesmäistä Suomivalmentajan toimintaa, mutta siksihän tämä päällikkö sitä väriä ja makua Liigan soppaan tuo. Haluaisin nähdä Jokisen joskus Leijonien valmentajana. Huomaa, että on ottanut paljon vaikutteita ja oppia Pohjois-Amerikasta.
Hyvää kesää Jukureille.