Täytyy myöntää, että minä olin yksi heistä, jotka tänne kirjoitteli ensimmäisen pelin jälkeen Kärppien pitkästä matkasta voittoon. Voisi tässä vaiheessa myöntää rehellisesti, että Kärpät pääsi kyllä yllättämään sitkeydellään, vaikka melkoisella riskillä se ikään kuin "sieti" nuo sarjan ensimmäiset neljä peliä. Nyt sarjan momentum on mielestäni kotietua lukuun ottamatta kääntynyt melko lailla kokonaan Kärpille - se ei ole kertaakaan johtanut sarjaa, joten jääkö Ilves ensimmäistä kertaa Kärppien taakse kriittisessä kohdassa? Noh, huomenna näihin saadaan vastauksia.
Sarjan seuraaminen on ollut mielenkiintoista - pakko jo etukäteen nostaa hattua Marjamäelle, kävi miten kävi. Marjamäki on operalisoinut peliinsä kaikki sellaiset mahdollisuudet, joilla Kärpät voi oikeasti haastaa Ilveksen. Se tarkoittaa omassa käsityskyvyssäni jossain määrin negatiivista peliä terminä - Kärpät on ottanut Ilveksen vastahyökkäykset pois täysin ja pakottanut Ilveksen selvästi kaksivaiheeseen jääkiekkoon. Oletin itse, että Ilveksen pelissä ei olisi koko tätä kaksivaiheista suunnitelmaa olemassa, koska niin voimakkaasti se paikoitellen runkosarjassa oli helisemässä, jos vastustaja ei avannut sille mahdollisuuksia kiihtyviin vastahyökkäyksiin. Ensimmäisen pelin jälkeen näytti, että olen täysin hakoteillä Ilveksen pelin osalta ja mielestäni neljässä ensimmäisessä pelissä Ilves veikin kiekollista peliä, mutta nämä kaksi viimeistä ovat jo selkeämmin kääntyneet Kärpille. Ilveksen "teho-osastolla" eli lähinnä Eemeli Suomen ympärillä on hiljaista tehollisesti. On niitäkin sarjoja ennen nähty, jossa käytännössä odotellaan, kumman *aska alkaa ensin toimia, viittauksena yksipuolinen Kärpät-Tappara finaali 2018, jossa aina game viitoseen saakka odoteltiin, kumpi saa sarjan ensimmäisen ylivoimamaalin. Kun sen sai Kärpät, se vei entistä selvemmin näennäisen tiukan game 6:n. Historiaa en halua tähän sen enempää tuoda, koska sillä ei ole mitään tekemistä tämän sarjan kanssa.
Kiitos Ilves, kiitos Kärpät. Tällaisen playoff-sarjan seuraaminen on etuoikeus - kummankaan ei tarvitse työntää päätä pusikkoon, kävi tässä miten tahansa. Tässä on ollut sellaista peliä, jota harvoin todistetaan edes finaalissa, mitä tulee taktiseen vastustajan riisumiseen. Myrrä ja Ojanen ovat pärjänneet tässä shakissa yllättävän hyvin Marjamäelle. Huomenna parempi voittakoon.