Kyllähän HIFK altavastaaja on. Sitä faktaa ei pääse karkuun niin millään ja jos joku näkee sen olevan hyvä asia, niin ei ole. Ei HIFK saisi olla 10 kaudesta 9:ssä siinä tilanteessa, että kaikki säälien jälkeen on plussaa. Perinteisestihän HIFK ei pudotuspeleissä ole selkeänä altavastaajana juhlinut. -90 luvulla TPS ja 2000-luvulla Tappara tippuivat puolivälierissä altavastaajan asemasta. Siinä ne ovat olleet. Ennakkosuosikin asemasta saldo on tosin myös surullinen. Jumalamoodi löytyy 1-2 kertaa 10 vuodessa. Siinä mielessä tosin HIFK:n tämä kausi on poikkeuksellinen aikaisempiin floppikausiin verrattuna, että paperilla kaiken piti olla, jos ei mestaruuskunnossa, niin kunnossa hyvään kauteen kolmatta kautta vetäneen valmennuksen kanssa. Joukkueen rosteri on hyvä. Tässä voisi olla jotain samaa, kuin Ismo Lehkosen HIFK:ssa, joka sen Tapparan 2000-luvulla tiputti. Silloinkin nimekäs nippu konttasi runkosarjassa, mutta pudotuspeleissä nimekäs ryhmä ryhdistäytyi.
Pelitavallisesti ja tasaisuudessahan TPS on lähtökohtaisesti valovuoden edellä ja yleensä tämä on se asia, johon sarjat pääsääntöisesti materiaalista riippumatta ratkeavat ja tämä on se asia, jossa HIFK:n pitää pystyä kirimään. HIFK:n sauma tässä on se, että pudotuspelisarjoissa se henkisen yliotteen merkitys runkosarjaan verrattuna korostuu. HIFK:n pitää löytää ne keinot horjuttaa TPS:ää pelillisesti ja löytää alla käsitellystä materiaalin laajuudesta siihen lisää virtaa.
Johtavissa pelaajissa TPS on myös edellä: Kallio, Tallinder, Perrin ja hyviä pelaajia löytyy tämänkin jälkeen. HIFK:lla ei vastata tälle osastolle, kun mietitään tämän kauden näyttöjä kokonaisuudesaan. Potenttiaalia HIFK:lla toki kiistatta on. HIFK:n pelillinen suunnannäyttäjä on loukkaantumisista kärsinyt Corey Elkins, jonka kohdalla on turha katsella ainoastaan pistesarakkeita. Elkinsin jälkeen HIFK:lla on valtava (TPS:ää paljon enemmän) määrä käyttämätöntä potenttiaalia ja pelaajia, joiden pitäisi olla johtavia pelaajia, mutta he eivät ole sitä pystyneet olemaan. Johanssonin pitäisi SHL näytöillään olla johtava pelaaja, Aaltoselta voi tulla ihan mitä tahansa jumalamoodin ja sysipaskuuden väliltä, Eronen ei ole väläyksistä huolimatta pystynyt olemaan joukkueen kiekollinen liideri. Nostaisinkin HIFK:n kohdalla Elkinsin jälkeen HIFK:n tärkeimmiksi kenttäpelaajiksi Joonas Raskin ja Joe Finleyn. Tottakai ykkössentterimme Hintzin merkitys on suuri, mutta hän on nyt ollut ainoastaan kevätkauden komeetta, vaikka hänestä ykkössentteriä kaavailtiin. Hintzissä jotenkin konkretisoituu HIFK:n tämän sarjan mahdollisuus ja uhka. Voi olla sarjaa dominoiva pelaaja tai hukkua täysin massaan.
Rosterin laajuus (unohdetään kärki), jossa HIFK on TPS:ää edellä. Sentteriosasto on oikeasti todella kova: Hintz, Elkins, Johansson, Leino, Malinen ja Nykopp saikulla. HIFK:lla löytyy alempiin kenttiin asti pelaajia, jotka jossain toisessa joukkueessa olisivat isoissa rooleissa, mutta melkein kaiki vetäneet pelillisesti kauden alta riman. HIFK:n rosteri on tällä hetkellä suhteellisen terve, mutta TPS:llä on varsin koviakin menetyksiä. HIFK:n pelaajat ovat koko kauden valittaneet HIFK:n rosterin laadusta. Käytin monta kertaa esimerkkinä kauden aikana TPS:ää, että katsokaa millä sentteriosastolla he ovat hilanneet itsensä runkosarjassa sijalle kaksi ja vielä niin, että Perrin oli osan kaudesta loukkaantuneena. Mitäköhän meillä olisi mietitty, jos Ahtola olisi vetänyt osan kaudesta ykkösen keskellä ja Jonne Virtanen taituroisi vakituiessa roolissa sentteriosastolla? Tässä näkee pelitavan merkityksen pelaajan onnistumisessa.
Maalivahtipeliä en lähde arvioimaan. Kärpät sarjassa piti mennä Kärpille ja meni HIFK:lle. Kummallakin on kaksi maalivahtia, jotka voi heittää huoletta uuniin. Myös maalivahtien tilastot ovat yllättävän tasaiset, kun ottaa huomioon joukkueiden sijoitukset runkosarjassa.
