Omasta mielestäni, noin kymmenen IFK:n ottelua tällä kaudella nähneenä (okei, otanta on suht marginaalinen joten ymmärrän jos en ole esimerkiksi sinun kanssasi samassa asemassa kommenttieni luotettavuuden suhteen) tunnistan tietynlaisia toistuvuuksia IFK:n pelaamista koskien, ja ne sivuavat juuri tuota pelitavan olemattomuutta. Ne toistuvuudet liittyvät hyvin useasti väärin ajoitettuihin syöttöihin tai tilanteisiin joissa päädytään ratkaisemaan painetilanne norsukiekolla tai muulla hätärillä. Tällaista sopii kurinalaisuuden nimissäkin viljellä jos on hätä, mutta toisaalta IFK on joutunut vastaaviin ratkaisuihin turvautumaan aivan liian useasti tämän kauden aikana.
Siirsin tämän pois tuolta vanhasta otteluseurannasta. Huoli pois tuon otteluotannan suhteen, sillä IFK:n peli oli varsinkin syyskaudella niin rajusti vaihtelevaa, että parhaan kuvan tämän hetken IFK:sta on oikeasti saanut vasta ihan runkosarjan lopulla, jolloin peliä alettiin yksinkertaistamaan tiettyjen asioiden suhteen, eli TPS:ääkin vastaan IFK:han ei keskialueella kiekon saatuaan karkeasti arvioituna n. 90% kerroista edes yritä pelata kiekkoa alaspäin, vaan yrittää mennä kiekollisena ylöspäin, tai yleensä joutuu dumppaamaan kiekkoa eteenpäin. Tässä on selvästi yksi muutos esim. helmikuun IFK:hon, jolloin IFK pyrki vielä vahvemmin pelaamaan kontrollin kautta, eli pudottamaan kiekkoa tilaisuuden tullen alaspäin jne. Tämän lisäksi omalla alueella IFK heittää paineen alla selvästi aiempaa herkemmin kiekkoa vaan keskialueelle, tai esim. pakki maalintakaa jatkaa kiekkoa ränniin kohti hyökkääjää, kun taas TPS pyrkii avaamaan pelin heti keskelle. IFK:n pelitavan puutteena en tällaisia kuitenkaan mitenkään näe, pelitapahan se on paskakin pelitapa, noin kärjistetysti sanottuna. Toki se on mielestäni (ja aika monen valmentajankin mielestä) fiksumpaa avata hyökkäyksiinlähtö sentterin ja keskustan kautta, mutta tätä Stögön IFK:ssa ei ole tehty kuin hyvin satunnaisesti, lienee ihan ex-laitahyökkääjä Törmäsen oma fetissi pelata laitojen kautta, jolloin menosuuntia ja syöttösuuntia on lähes aina vähemmän kuin keskustan kautta pelatessa.
IFK:n PAPP eli puolustusalueen puolustuspeli on ollut osa-alueena harvinaista kyllä, lähes koko kauden samanlaista, ja toimien jo hyvin syyskaudella. Eli IFK pelaa puolustusalueella sitkeästi miesvartiointia, jossa esim. pakki seuraa vastustajaa tarvittaessa lähes siniviivalle asti. Tuossa on selkeä sapluuna ja pelitapa, joka lienee entisen pakin ja IFK:n nykyisen apuvalmentajan Pekka Kangasalustan kädenjälkeä. HAPP:issa eli hyökkäysalueen puolustuspelaamisessa käytetään agressiivista karvaamista kuten kotiottelussa ajoittain nähtiin. Usein vieraissa tai kotona pelin edetessä IFK saattaa herkemmin vetäytyä keskialueen träppiin, eli vaihtaa tuon hyökkäysalueen puolustuspelin keskialueen puolustuspeliksi. IFK:n Träppi ei ole ollut riittävän tiivis, ja toivon että IFK lähtisi toiseen vieraspeliin karvaamaan aina kun siihen on hyvä tilaisuus. Vaikea nähdä että IFK passiivisemmalla keskialueen puolustamisella voittaisi Turussa otteluakaan, onhan se passiivinen torjuntavoittokin mahdollinen, vaan en pidä sitä todennäköisenä. Huomenna nähdään lähteekö IFK siirtämään kotona nähtyä agressiivista paineistusta myös Turkuun, vai vieläkö mennään sukkasillaan katselemaan vastustajan peliä.
Oikeastaan näyttää aiemmin puolueettomalle ja nyt muuten vaan läheltä IFK:ta näkevälle sekä pelitavallisista asioista kiinnostuneelle itselleni sille että varsinaista selkärangasta tulevaa systeemiä ei ole, mutta tottakai sellainen jokaiselle valmentajalla on ainakin tarkoitus olla ja varmasti asioita treenataan nimenomaan pelitapaa silmällä pitäen.
Jossain asioissa ei sitä selkärangasta tulevaa pelitavan ydintä ole, jossain asioissa on, kuten yllä muutamia pelillisesti tärkeitä osa-alueita mainitsin. Nyt runkosarjan lopulla ja playoffeissa IFK:n pelaajat ovat alkaneet näyttämään siltä että ne ratkaisut tulee paremmin selkäytimestä, tähän isona syynä varmasti se, että pelaajille on selvästi annettu lupa roiskia kiekkoa esim. keskialueella tai puolustusalueella, kun on pienikin paine. IFK ei siis enää pyri pelaamaan niin paljoa kiekkokontrollin kautta, kuin se vielä esim. alkuvuodesta yritti, huom. yritti, Törmäsen tämän kauden variaatiot kiekkokontrollista oli aika karmaisevia. Miinuspuolella tämän hetken playoff-IFK:ssa esim. viime kevääseen verrattuna on kiekollisen pelin ja kiekonhallinnan väheneminen, plussana yksinkertaisempi ja pelinopeutta lisäävä, ja paremmin playoffeihin sekä etenkin TPS:ää vastaan sopiva pelitapa. Tappara nylkisi IFK:n helposti, TPS:n kovaan tempoon perustuva lätkä sopii paremmin IFK:lle. Ja tietenkin TPS:ää vastaan Törmäsellä on myös pelaajamateriaali etunaan, yksinkertaisemmallakin pelitavalla voi tehdä tulosta jos yksilöt onnistuvat riittävän hyvin. TPS:ltäkin löytyy huippuyksilöitä, mutta hyökkäyksen laajuus IFK:ssa on selvästi parempi, TPS:n tyhjä sairaslista kaventaisi eroja huomattavasti.
Tulkitsen niin, että joko Törmäsen ideoima jääkiekko ei tällä kaudella ole ollut rakennetulle joukkueelle sopivaa tai sitten yksilötasolla on nähty poikkeuksellisen suurta kurittomuutta. Either way, ongelma on valmennuksen, sillä jälkimmäisenkin skenaarion realisoituessa on Törmäsen vastuulla sopeuttaa tekemistä ja yhdistää langanpäitä järkevämmin.
Juuri näin, eli kyllä ongelma lähtee niin vaatimustason kuin pelitavallisten ongelmien suhteen valmennuksesta, tarkemmin sanottuna päävalmentajasta. Myös moni IFK:n pelaaja on tällä kaudella henkilökohtaisesti alisuorittanut omassa roolissaan, mutta aina kun joukkueessa on paljon alisuorittavia pelaajia, niin vikaa on isosti nimenomaan valmennuksessa. Ja sama toisinpäin, eli ei Törmäsen viime kauden IFK pelkästään Ramstedttien ja Auvituiden takia voittanut runkosarjaa ja mennyt finaaleihin, vaan kyllä Törmäsen valmennus teki viime kaudella myös oikeasti todella hyvää työtä, niin yksilövalmentamisessa kuin pelitavallisten asioiden kanssa. Tekisi mieli kirjoittaa lisää Stögön valmennusfilosofian hyvistä puolista sekä ongelmista, ja syistä miksi huippukauden jälkeen nähdään surkea kausi, mutta tämä menee osin ohi aiheen, joten jatketaan keskustelua lähemmin itse ottelusarjasta, joka on 1-1 tilanteessa erittäin herkullinen.
