Olipa todella rankka kokemus katsoa tämä peli tupaten täydestä seisomakatsomosta, mutta... Laineen 2-2 tasoitus ajassa 59:59 on yksi hienoimmista hetkistä, jonka olen ikinä Tapparan peleissä kokenut näiden 20 vuoden aikana, jona olen hallilla käynyt. Lisäksi tämä peli oli yksi parhaista otteluista, jonka olen livenä nähnyt (samaa voi sanoa muistakin näiden joukkueiden kohtaamisista viime vuosina, olen ollut jokaisessa kotipelissä paikanpäällä). Kertakaikkiaan loistavaa lätkää! Takanani oleva vanhempi herrasmies totesi Laineen maalin jälkeen, ettei muista samanlaista tunnelmaa Hakametsässä sitten 80-luvun, jos edes silloinkaan. Olen itsekin todistanut mm. Luceniuksen niin ikään sekuntia ennen loppua tehtyä voittomaalia finaaleissa 2013, mutta tämä tuntui kenties jopa vielä paremmalta, vaikkei ratkaissutkaan peliä. Syynä on Laineen ilmiömäinen taituruus sekä näiden joukkueiden välinen jännite ja kenties vielä patoutuneet tunteet edellisvuosilta. Myös Tapparan kannattajakulttuuri on mennyt selvästi eteenpäin näiden peräkkäisten finaalisarjojen myötä ja toivottavasti kehitys jatkuu samanlaisena.
Sitten itse pelistä. Tapparalle tarjottiin tänään tuomarienkin toimesta kaikki voiton avaimet käteen, mutta maila hieman ehkä puristi ratkaisevilla hetkillä, eikä sitten kuitenkaan uskallettu voittaa. Kuusi ylivoimaa vastustajan nollaa vastaan on näissä peleissä jotain ihan käsittämätöntä ja noista olisi pitänyt se pari maalia tehdä. Sen sijaan Tapparan pelaajat siirtelivät vastuuta, eikä aivan huippupaikkoja luotu niin paljon kuin olisi pitänyt. Kärpät myös onnistui pelaamaan Laineen pois kuvasta 59 minuutin ja 59 sekunnin ajan mukaan lukien ylivoimat. Jatkoerässä Tapparan bensa selvästi loppui. Tätä edesauttoivat pitkä vaihtomatka ja kolmeen ketjuun tiivistäminen: äijät eivät meinanneet välillä päästä jäältä lainkaan pois ja vaihdot venyivät jatkuvalla syötöllä ylipitkiksi. Ennen Pyörälän voittomaalia joukkue roikkui minuuttikaupalla löysässä hirressä ja väsymyksen alkaessa painaa huonot ratkaisut seurasivat toistaan. Itse toivoin joukkueen sinnittelevän toiseen jatkoerään, jotta pääsisi jälleen helpommin vaihtamaan, mutta Puljujärvi päätti toisin.
Huomenna on kuitenkin uusi peli ja uusi mahdollisuus. Mahdollisuus katkaista tämä kierre Kärppiä vastaan ja näyttää. Mitä hävittävää tässä edes on? Tapparan täytyy saada kaikki peliin ja kärkijätkien on kannettava joukkuetta jälleen, niin taivas on avoinna. Itse ainakin jaksan uskoa!
Sitten itse pelistä. Tapparalle tarjottiin tänään tuomarienkin toimesta kaikki voiton avaimet käteen, mutta maila hieman ehkä puristi ratkaisevilla hetkillä, eikä sitten kuitenkaan uskallettu voittaa. Kuusi ylivoimaa vastustajan nollaa vastaan on näissä peleissä jotain ihan käsittämätöntä ja noista olisi pitänyt se pari maalia tehdä. Sen sijaan Tapparan pelaajat siirtelivät vastuuta, eikä aivan huippupaikkoja luotu niin paljon kuin olisi pitänyt. Kärpät myös onnistui pelaamaan Laineen pois kuvasta 59 minuutin ja 59 sekunnin ajan mukaan lukien ylivoimat. Jatkoerässä Tapparan bensa selvästi loppui. Tätä edesauttoivat pitkä vaihtomatka ja kolmeen ketjuun tiivistäminen: äijät eivät meinanneet välillä päästä jäältä lainkaan pois ja vaihdot venyivät jatkuvalla syötöllä ylipitkiksi. Ennen Pyörälän voittomaalia joukkue roikkui minuuttikaupalla löysässä hirressä ja väsymyksen alkaessa painaa huonot ratkaisut seurasivat toistaan. Itse toivoin joukkueen sinnittelevän toiseen jatkoerään, jotta pääsisi jälleen helpommin vaihtamaan, mutta Puljujärvi päätti toisin.
Huomenna on kuitenkin uusi peli ja uusi mahdollisuus. Mahdollisuus katkaista tämä kierre Kärppiä vastaan ja näyttää. Mitä hävittävää tässä edes on? Tapparan täytyy saada kaikki peliin ja kärkijätkien on kannettava joukkuetta jälleen, niin taivas on avoinna. Itse ainakin jaksan uskoa!
Viimeksi muokattu: