siffa kirjoitti:
Viimeisessä Detroit-Vancouver-ottelussa kunnostautuivat erityisesti ruotsalaiset Lidström, Samuelsson, Zetterberg ja Holmström sekä venäläinen Datsjuk.
Ei nyt näin voi sanoa, vaikka Datsyuk Detroitin ainoan
tuossa pelissä tekikin.
N. Lidstrom 0+0=0, -4, 1sog
No, anteeksi räikeä off-topic. Vahinkosi osui vaan hyvään saumaan, kun Lidas harvemmin pelaa -4 pelejä.
Mutta tässä otteluparissa itseäni kiinnostavia/esiin nousevia sekalaisia asioita ovat mm;
- Scott Niedermayer on neljän jäljellä olevan joukkueen ainoa kanadalaiskapteeni ja toivon hänelle aina menestystä (kun ei pelaa Vancouveria vastaan). Siksi minun suosikkini tässä parissa on Anaheim. Anaheimin suosikin asemaa puoltaa se, että vain kerran on Stanley Cup voitettu ilman kanadalaista kapteenia (Dallasissa 1999, kun Starsilla on amerikkalainen kapteeni Derian Hatcher).
Niedermayerin lisäksi Selänteelle toivoisi vihdoin onnistumista.
- Rehellisesti sanottuna en uskonut kauden alla Detroitin menevän näin pitkälle. Uskoin, että henkisten johtajien Steve Yzermanin ja Brendan Shanahanin lähdöt olisivat tuntuneet joukkueen otteissa nähtyä enemmän. Minulla oli myös vääriä uskomuksia kokeneiden Hasekin ja Cheliosin varalle - uskoin, että ikä alkaa jo painamaan, mutta olin väärässä tässäkin. Detroit on siis minulle tavallaan yllättäjä-joukkue, vaikka voittamisen kulttuuria joukkueessa onkin hyvin.
- Chris Chelios (240 playoff-ottelua) on enää seitsemän pelin päässä Patrick Royn (247) playoff-pelien ennätyksestä. Saa nähdä, rikkooko viittäkymppiä lähestyvä veteraani Royn ennätyksen jo tällä kaudella.
- Todd Bertuzzilla ei ole kulkenut vieläkään. Tavallaan sääli katsella Buzzin nykyistä menoa (toisaalta meillä ei olisi Luongoa, mikäli mies olisi takavuosiensa lennossa). Surkeaa karvausta ja tehotonta hyökkäämistä. Kymmenen peliä ja kymmenen laukausta sekä -1 on Bertruden saldo toistaiseksi.
- Detroitilla on riveissään 7 kanadalaista, neljä tshekkiä, kaksi venäläistä, kaksi jenkkiä, yksi suomalainen ja kuusi ruotsalaista. Miksi tämä ruotsalainen imperiumi ei näy Detroitin pelissä, kuten se näkyi Vancouverilla? Vai voiko olla sittenkin niin, että kansalaisuuksilla ei ole lopulta väliä. Ehkä meilläkin olisi sitten vielä joskus toivoa paremmasta.
Ducks oli vakuuttava Vancouveria vastaan, vaikka joutui pelaamaan neljä yhden maalin peliä ja kolme jatkoaikaa. Detroit selvisi Calgarysta aika helposti, sillä Flames oli koko kauden täydellisen surkea vieraissa - joukkueen viisikkopeli ei ollut riittävän varmaa missään vaiheessa. Toisella kierroksella San Jose pelasi ailehtelevasti, eikä käyttänyt omia vahvuuksiaan riittävästi. Kaikesta huolimatta Detroit näytti tuossa sarjassa vahvalta playoff-joukkueelta, joka voi mennä pitkälle.
Edellisen kerran kun joukkueet kohtasivat playoffeissa, oli kevät 2003 ja Ducks murskasi Detroitin avauskierroksella pääsemällä lopulta Stanley Cupin finaaleihin. Tuolloin Giguerelle ammuttiin neljässä pelissä yhteensä kuusi maalia. Giguere torjui tuolloin sarjassa 171 laukauksesta 165. Toistaako historia itseään ja minun papereissani ennakkosuosikkina sarjaan lähtevä Anaheim menee finaaleihin, vai yllättääkö Detroit minut vielä kerran. Mielenkiintoinen sarja edessä.