Taito-Ojanen kirjoitti:
Pudotuspelien parhaita puolia on se, että kaikki lätkäasiantuntijatkin taas tajuavat, minkä tason pelaaja Påhlsson on. Anaheim joutui todella pahaan siltaan ollessaan 5-3-alivoimatilanteessa täydet kaksi minuuttia, ja kukas muukaan siellä päällepäsmärinä hääri kuin Påhlsson.
Joo, tuli seurailtua runkosarjan lopulta peli, jossa Dallas pelasi Ducksia vastaan juuri Game 5:n kaltaisen pitkän ylivoimatilanteen. Silloin Bryzgalov venyi ilmiömäisesti ja Påhlsson pelasi ääripitkän ja äärikuluttavan vahidon alivoimaa. Tilanteen jälkeen Samuel veti penkillä niin syvään happea, että hyvä, etteivät keuhkot revenneet.
Game 5:ssä kiinnitin huomiota Mikko Koivun peliin, koska häntä nyt ollaan liittämässä niin tiivisti ykkös- tai kakkossentteriksi Leijoniin ja täytyy kyllä sanoa, että ei kauhean vakuuttavaa ollut Mikon peli. Pitkiä kuljetuksia, jotka päättyivät kiekonmenetyksiin, pahoja harhsyöttöjä, avaustappioita omassa päässä, joista yksi tuotti Ankkojen 1-0-maalin.
Ankoista sen verran, että pakkiparille Niedermayer-Pronger on lupa rakentaa vaikka mitä. Lisäksi Giguere oli maaginen.
---
Ja jos joku tosissaan kyselee tässä vaiheessa, kuka J-S Giguere, niin hävetköön tietämättömyyttään.