”Kaks-muna mennään jatkoon, sano muut mitä sano!”
Huomenna se siis alkaa, pistetään kaikki housut jalkaan. Rauma kokee ensimmäisen semi-tosipelinsä ikinä, kun Ilves saapuu kyläilemään. Huominen peli ratkaisee sarjan 75 prosentin todennäköisyydellä, Ilveksen voittaessa ne loput 25 prosenttia astuvat voimaan. Näin se on raumalaisena nähtävä.
Kotiedun merkitys mielestäni korostuu näissä lyhyissä sarjoissa. Paras seitsemästä – systeemissä etu tasoittuu, kun vierasvoiton saalistamiseen on enemmän mahdollisuuksia. Tältä pohjalta olisi suotavaa, että kotietu todellakin olisi etu Lukolle, mistä en ole vielä täysin vakuuttunut. Toisaalta tämänaamuiset jonot paikallisilla huoltoasemilla kertovat ainakin kiinnostuksesta, jossei muusta. Ensimmäiset minuutit ja koko ensimmäinen erä ovat sitten tärkeitä siinä suhteessa, lähteekö kotiyleisö varauksettomasti tukemaan Lukkoa. Ilves-kannattajia ei ainakaan ole tällä kertaa niin suurta joukkoa kiusaamassa, etteikö möykkä asettuisi Lukko-henkiseksi. Tuosta kun saataisiin se hyvä hööki päälle heti alusta lähtien, niin ties kuinka pitkälle se kantaa, Toivolan kykyä kanavoida tällaista voimavaraa on turha kyseenalaistaa.
Maalivahtipeli on helposti Ilveksen suurin vahvuus, se ei voi pettää Raskin toimesta. Nimittäin kakkosena joukkueessa häärii Hauki Häkkinen, jonka varaan ei varmasti kovinkaan moni tupsukorva halua laskea pätkän vertaa. Lukolla on sen sijaan kaksi melko tasavahvaa vahtia, joista jompikumpi kyllä onnistuu varmasti. Toivottavasti se aloittava. Lähtökohtaisesti kuitenkin Rask on parempi maalivahti kuin kumpikaan Lukon vastaavista, mutta ei sovi unohtaa, että hyvänä päivänä kuka tahansa liigavahdeista pystyy nollaamaan minkä tahansa joukkueen puolustuksen toimiessa.
Puolustuspelaaminen onkin sitten juuri se Lukon suurin murheenkryyni, ehkä. Nimittäin puolustaminenkin sujui ihan mallikkaasti pari kuukautta, kun Lukko oli liigan kovimpia pisteidenkerääjiä. Jollain tavalla tuo runkosarjan loppuun tullut hirveä lama jaksaa myös ihmetyttää, ensin päästetään 32 maalia viidessä ottelussa (6-6-6-8-6) ja sitten lyödään liinat kiinni ja kahdessa seuraavassa ottelussa menee molemmissa yksi. Noissa turpasaunoissakin Lukko oli Ilves-peliä lukuun ottamatta ihan hyvin ensimmäisen erän jälkeen vielä pelissä kiinni. Johtuen edellä mainitusta, yleisesti joukkueen esittämästä todella paskasta liikkumisesta ja Toivolan persoonasta, uskallan väittää Lukolla olleen jonkinlaisen harjoitusrääkin päällä. Huomennahan sekin sitten nähdään, voidaanko plan B – teoriat haudata lopullisesti. Pelaajista Viitanen on pelote ylivoimalla ja Heikkinen liigan eliittipakki. Muut ovat vähän niin ja näin, paitsi Eepi.
Ilves on päästänyt aikas vähän maaleja, mikä on varmaankin peruja Elorannan pelikirjasta (P.S.™). Esimerkiksi Ilveksessä vieraillut Petri Tähtisalokin pelasi ilmeisesti ihan mukiinmenevästi sen aikaa kun siellä sai pelailla. Kiekollista taitoa joukkueen pakistossa on varsin rajattu määrä, kuten Lukollakin. Lumme nyt tietysti nousee heti mieleen ja Jääskeläinen on ilmeisesti nostanut tasoaan täksi kaudeksi myös hyökkäyspäässä. Nuo tupsukorvien junnut ovat epäilemättä näppäriä kiekonkäsittelijöitä, mutta heistä ei sen suurempaa hyötyä vielä tämän kevään peleissä ole. Kudroc on onneksi Rauman pelistä poissa, yksi viivapelote vähemmän murehdittavana. Aikaa ja tilaa saadessaan pakit pystyvät Lumpeen johdolla avaamaan helposti peliä vikkelille laitahyökkääjille. Toisaalta haluan kuvitella, että kun Lukko lyö reilusti painetta pakkeihin, puolustus myös sortuu virheisiin Lumpeen johdolla.
Hyökkäyspelaaminen kallistuu arvioissa materiaalin puolesta Lukolle. Ilves teki runkosarjassa maaleja suunnilleen samaan tahtiin Kalpan, Ässien ja Jypin kanssa, mikä oli myös kirjoittajalle melkoinen yllätys. Maalinteko on ollut kauden mittaan tupsukorville melkoista tervajuontia, lukuun ottamatta tilapäisiä suonenvetoja esim. juuri Lukkoa tai Jokereita vastaan. Epäilen, että Elorannan kädenjälki näkyy vielä tässäkin. Lukon kuusi kovinta pistemiestä (kaksi ketjua) hyökkäyksen osalta tekivät yhteensä 284 pistettä, kun Ilveksen vastaava saldo oli 199 pistettä.
Koivisto-Lindgren-Pesonen täytyy pimittää, jännä nähdä, minkä ketjun tehtäväksi tämä annetaan vai mennäänkö ilman erikoisvartiointia. Voisi tietenkin myös kysyä Ilveksen puolelta, mitä siellä juonitaan Toporowski-Saarenheimo-Haatajan (rohkea väite, sm-liigan kovin playoff-ketju) varalle vai juonitaanko mitään? Jos Ilves pelaisi pääosin vain kolmella ketjulla, kuten Mane edellä ounasteli, saattaisi se antaa Toivolalle enemmän variaatioita peluuttamiseen. Varsinkin kotijäällä, kun viimeinen vaihto-oikeus on Lukolla. Henkilökohtaisesti en näe muuta uhkaa Ilveksen hyökkäyksessä kuin tuon edellä mainitsemani kentällisen lisättynä Viitakoskella, jolla on ikävä taipumus Lukon kurittamiseen ja osaa myös paskamaalien tekemisen jalon taidon. Dudan käy toivottavasti Mäkelä noutamassa ennen kuin sankari teloo Strakan tai jonkun muun taitopelaajan. Strakakin on sopivasti piristynyt viimeisissä peleissä ja lehdistä ei ainakaan ole mitään leipääntymistä luettavissa, päinvastoin.
Ylivoimapeli oli Lukolla runkosarjassa toiseksi parasta (18,44%) ja Ilveksellä vastaavasti toiseksi heikointa (13,48%). Alivoimalla taasen Ilves oli 5. (85,32%) ja Lukko 12. (82,44%), Lukko tosin perseili prosenttinsa jo ensimmäisen 10 pelin aikana. Jäähyjä molemmat ottivat melko lailla saman verran, Ilves kuitenkin hieman enemmän. Tältä pohjalta uskon, että erikoistilanteista Lukko hyötyy tamperelaisia enemmän, ja näillähän nämä poffipelit useimmiten ratkaistaan.
Nämä pidettävä
Ilves: Straka, Toporowski-Saarenheimo-Haataja, Lammassaari, Viitanen, Heikkinen
Lukko: Koivisto-Lindgren-Pesonen, Viitakoski, Lumme, Kuukka
Ennustus: ensimmäinen ronskisti Lukolle, toinen niukasti, yksi loukkaantuminen, kolme tappelua (joista yksi nouto) sekä yksi maalivahdin vaihto.