Positiivista kehitystä aiempiin otteluihin oli ainoastaan avauserä, jolloin peli näytti paikoin siltä miltä se Pensillä hyvällä perustasolla näyttää. Laukausia sateli, oltiin suoraviivaisia ja kruununa Sidneyn onnistuminen pitkän tauon jälkeen huikealla tavalla. Maali muistutti kuinka poikkeuksellinen pelaaja hän yhä on.
Ongelman ydin on näkemykseni mukaan edellä jo mainittu: Penguins on liikaa (lue täysin) kapteeninsa pelaamisen tason varassa. Sanomattakin on selvää että myös apokalyptisella loukkaantumissumalla on monenlaisia haittavaikutuksia koko joukkueen ilmeeseen.
Nyt mitataan NHL:ssä kokematonta Johnstonia. Mitä kehittää valmentaja neljän ottelun tappioputkessa joukkueen lukkojen avautumiseksi, vai tyytyykö hän vain odottamaan sairastuvan tyhjenemistä? Tällä epäonnen määrällä tosin sen tyhjenemistä saa odottaa ensi kauteen. Penguinsin vahvuuksiin ei ole viimeisinä vuosina kuulunut ratkaisukyky ja kylmä pää tällaisissa henkisesti hankalissa tilanteissa. Kun asiat, yleensä viimeistään playoffeissa, ovat alkaneet mennä vikaan, syöksykierre on ollut jatkuvaa. Ongelmia ei ole kyetty ratkaisemaan, vaan päätä on hakattu seinään niin kauan että kausi on ollut paketissa. Miten käy tällä kertaa? Uskallan jopa väittää että Floweriin ei tänä vuonna tulla kaatumaan. Mutta mihin? Uhkakuvia on useita ja niiden eskaloituminen keväällä on viimeisten neljän vuoden kehittämän henkisen heikkouden ja häviämisen kulttuurin myötä jopa pelottavan todennäköistä.
Tällä hetkellä ongelmaa näyttäisi olevan kaiken muun lisäksi ainakin pelin avaamisessa. Se tietysti selittyy suurelti osin Ehrhoffin, Martinin ja Määtän kaltaisilla poissaoloilla.
Ongelmia on tottakai muuallakin, mitkä pelkästään tilastoja katsomalla selviää. Tässä loukkaantumissumassa olisi voitava luottaa parhaisiin pelaajiin, mutta tällä hetkellä niin ei ole. Ylivoima-aikaa Malkinille, Crosbylle ja Letangille kertyi reippaat neljä minuuttia, mutta kaverit saivat koko ottelussa aikaan vain neljä laukausta. Crosby niistä kaksi, Malkin ja Letang kumpikin yhden. Jos kolme tärkeintä pelaajaa ei saa käytännössä mitään aikaan vaikea on pelejä voittaa. Tietysti noista neljästä laukauksesta yksi oli Crosbyn kaunokainen, mutta harvemmin yhdellä maalilla pelejä voitetaan. Ainakaan Pittsburghissa.
Paljon on Johnstonin varassa nyt. Oikea tunnelataus pitäisi löytyä, peliin pitäisi kehittää jotain fiksua ja puuttua jollain tasolla ongelmakohtiin esim. pelinavauksen tiimoilta. Kuitenkin ruikuttaminen jostain tuomareiden tuomioista, olivat ne sitten oikeita tai vääriä, on nyt ihan väärään kohteeseen fokusoitua energiaa.
Loukkaantumisten tilalle nostettujen AHL-pelaajien taso vaikuttaa pelaamiseen tällä hetkellä liian paljon. Ei ole sattumaa, ettei Rustit ja kumppanit (hyvin luistelevat kädettömät tsempparit) ole piste per peli pelaajia edes AHL:ssä. Muutaman pirteän ottelun jälkeen lupauksistamme suurin osa hukkuu massaan. Cupin tavoittelu vuodet ovat toki harventaneet lupaustemme määrää, kuten myös se ettei Pingviinit ole onnistuneet kasvattamaan riittävästi pelaajia oman organisaationsa sisältä. Jatkuva menestyminen (ainakin runkosarjassa) toki pudottaa varausoikeutemme arvoa aina alemmaksi, jolloin varmoja lupaavia pelaajia ei enää ole niin helposti varattavissa. Ja alemmilla varausvuoroilla ollaan epäonnistuttu ainakin hyökkääjien osalta. Puolustajien kehittyminen taas vie paljon aikaa, eikä ilmeinen Sheron taktiikka varata kiekollisia puolustajia, joita sitten kaupata eteenpäin ole vielä toiminut muutoinkun Morrow-Morrow kaupassa, joka oli kyllä hyvä yritys. Toisaalta miten näiden nuorten puolustajien (tai hyökkääjien) sisäänajo onnistuu, kun halutaan menestyä? Valitettavasti harva nuori on valmis tai kykenevä kantamaan suuren vastuun voittamaan pyrkivän joukkueen riveissä. Muutamat pelaajat esim Lovejoy ja Letestu sekä Dallasiin mennyt hyökkääjälupauksemme (en edes muista enäää pelaajan nimeä!) eivät yksinkertaisesti olleet riittävän hyviä pelaajia tai eivät soveltuneet systeemiin täällä. Ovatko nämä Rustit ja kumppanit yhtään sen parempia?
Dumoulin, Pouliot, Harrington ja Määttä ovat NHL-tason puolustajia, niin vain viimeinen heistä vahvistaa joukkuetta selvästi. Olisi sulaa hulluutta lähteä seuraavaan kauteen Letangin ja Scuderin (sekä tietenkin nuorempien Despresin ja Määtän) johdolla, nyt nähdään millaisia vaikeuksia (Määtän), Martinin ja Ehrhoffin poissaolot näkyvät selvästi pelaamisessa. Usein tunnutaan tyytyvän vain toteamaan, että meillähän noita puolustajalupauksia riittää. Asiaa jos katselee tarkemmin, niin ehkei sieltä hirveän monesta dumoulinista kannata luopua, kun ollaan jo tilanteessa, että joudutaan naaraamaan tänne lisää pakkeja jostakin. Toinen asia sitten onkin, millaista sopparia Ehrhoffille kannattaa tarjota ja toki millaista tämä halajaa. JR:llä ei ole mielestäni hyvä maine pitkien rahakkaiden sopparien kanssa. Toivottavasti Pingviineissä ei toisteta Carolinan virheitä noissa isoissa sopimuksissa. Tsajari nosti yllä esille pelin avaamisen vaikeuden. Nämä aiemmin mainitut lupauksemme ovat kyllä NHL-tasoa, mutta oppirahat on silti maksettava ja useamman keltanokan peluuttaminen yhtäaikaa on aina riski, varsinkin hyökkäävässä Pingviinijoukkueessa.
Ylivoimalla ollaan tehty 3 maalia viimeiseen n. 50 yritykseen (näin ulkomuistista), samaan aikaan muutama ukko on ollut sivussa, mutta kyllä jonkun Malkinin tai Sidin pitäisi jo yksin pystyä perkele tuo yv saamaan kuntoon, oli vierellä ketä tahansa. Sidiltä ja Genolta on lupa vaatia enemmän. Toki ei ole helppoa pelaaminen kun vierellä olevat kaverit eivät mahtuisi monessa joukkueessa edes kokoonpanoon. Kärkilaituria on huudeltu vuodesta 2008 (Hossan jälkeen) ja yksi sellainen on onnistuttu hankkimaan pitemmäksi aikaa (Neal), toki NHL:ää dominoinut KCD-kenttä pystyttiin luomaan omasta takaa, mutta nyt senkin kentän pelaajat (lue laiturit) ovat kuin muisto vain. Kunitz on 35- ja kohtuullisen alun jälkeen on vaipunut totaallisen näkymättömäksi. Dupuisin paluusta ei ole tietoa. Captilaa on 3,8 miljoonaa, mutta hanki sillä nyt sitten kärkilaituri, joka ei ole ikäloppu, rental ja mikäli mietitään Sidin viereen niin on pakko olla nopea. Onnea ja menestystä, kun emme tänäkään vuonna pysty loukkaantumisten takia kauppaamaan ketään pelaavasta rosterista pois. Sutter on yksi liigan parhaista 3. kentän keskushyökkääjistä, sittenkö mentäisiin Gocilla? Ei hyvä. Bennett on ainut lupaava laitahyökkääjä (Kapasen lisäksi), mutta halvalla sopparilla koko ajan klesana. Despres on nostanut osakkeitaan koko kauden, mikä on hyvä. HFBoardsin idiootit ovatkin laittaneet Despresin jo ei haluta kaupata -listoille Määtän sijaan =D . Joo ja Määtälle tuli syöpä ja aiemmin hajonnut olkapää uudelleen paskaksi. Ei ole helppoa olla Pingviini GM. Nyt sitten istutaan Kuntzin ja Scuderin sopparien kanssa ja katsotaan, kun jalat hidastuvat.
Nyt kun kaikki on perseestä ja ollaan hävitty kolme putkeen sekä tiputettu Crosby NHL-tason kakkossentteriksi. Niin katsotaankin että ollaan Metropolian divisjoonan jaetulla kärkitilalla ja koko (todella huonossa idässä) jaetulla toisella sijalla. Todelliset NHL-fanit, ne joita kannattaa kuunnella tietävät ettei itä vedä millään vertoja lännelle, eikä runkosarjalla ole mitään merkitystä. Sitten se lopetus, tuo yön Crosbyn maali oli juuri sellainen, joita tämä viljelee lähes joka matsissa. Eli joskus se paskuuskin voi olla vain pitkittynyttä huonoa tuuria. Luotetaan että Crosbyllä on menossa vaikeampi jakso, joka kääntyy kohta uuteen lentoon ja päättyy pistepörssin voittoon.