Pitäisikö ylioppilaskirjoituksista luopua?

[Ikävänkantaja]

Ylioppilastutkinnolla on Suomessa pitkät perinteet: yo-tutkinnon suorittamisen edellytyksenä olevat ylioppilaskirjoitukset perustuvat 1800-luvulla pidettyihin keisarillisen yliopiston pääsykuulusteluihin, joilla varmistettiin, että opiskelijalla on akateemisten opintojen vaatima osaaminen. Nykymuotoisia ylioppilaskirjoituksia on järjestetty Suomessa vuodesta 1921 asti.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi on ehdottanut, että ylioppilaskirjoitukset voitaisiin jatkossa korvata esimerkiksi portfolio-muotoisella kokonaisopintosuorituksella, jossa lukio-opiskelijan tiedot ja taidot olisivat arvioitavissa paremmin, kattavammin ja pidemmältä aikaväliltä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Toisaalta on esitetty, että myös lukion päättötodistus antaa ylioppilaskirjoituksia paremman kokonaiskuvan opiskelijan osaamisesta, minkä vuoksi sen merkitystä pitäisi korostaa esim. yliopisto-opintoihin pyrittäessä.

Pitäisikö ylioppilaskirjoituksista luopua?

 

[Jymäkkä]

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi on ehdottanut, että ylioppilaskirjoitukset voitaisiin jatkossa korvata esimerkiksi portfolio-muotoisella kokonaisopintosuorituksella, jossa lukio-opiskelijan tiedot ja taidot olisivat arvioitavissa paremmin, kattavammin ja pidemmältä aikaväliltä kuin ylioppilaskirjoituksissa. Toisaalta on esitetty, että myös lukion päättötodistus antaa ylioppilaskirjoituksia paremman kokonaiskuvan opiskelijan osaamisesta, minkä vuoksi sen merkitystä pitäisi korostaa esim. yliopisto-opintoihin pyrittäessä.

Pitäisikö ylioppilaskirjoituksista luopua?

Mikä olisi käytännössä tuo portfolio- muotoinen kokonaisopintosuoritus?? Jos joku oppilaan keräämä "kansio" osaamisestaan(niin kuin itse portfolion ymmärrän), niin epäilen vahvasti, että sellaisten perusteella saataisiin opiskelijat arvioitua tasapuolisesti ja YO- kirjoituksia luotettavammin.

Tuon allekirjoitan, että monesti päättötodistus kertoo kirjoitustulosta luotettavammin oppilaan tason. Joskin moni uinuu 1-2 vuotta, mutta nousevat sitten muiden rinnalle ja ohikin, ja he tuosta kärsisivät ainakin. Ja siitä en pitäisi, koska monesti nuo hieman laiskanpulskeat uinailijat ovat lopulta sitä todella lahjakasta sakkia, jota yhteiskunnan ei kannata tuhlata. Toinen ongelma on se, että miten muuttuneet säännöt vaikuttaisivat opettajien arvosteluun? Ehkä kurssiarvosanat ovat luotettavia ja "oikeita", koska ne eivät vaikuta jatkossa niin paljon. Jos päättötodistus ratkaisee jatko- opiskelupaikat, niin on mahdollisuus, että se vaikuttaa arvosteluun ja arvosanoihin. Kouluja kuitenkin arvioitaisiin(ja ehkä myös rahoitettaisiin) luultavasti jatkossa myös päättötodistusten mukaan...

Lisäksi tuolloin jokainen kurssiarvosana olisi jatkossa elintärkeä jatko- opintopaikan kannalta. Aiheuttaisiko tämä taas loppujen lopuksi turhaa stressiä koko lukioajalle? Mitä etuja ja haittoja sillä on, jos koko lukioaika on yhtäjaksoista kilpailua jatko- opintopaikoista? Itse näen haitat suurempana kuin hyödyt. Myös vanhempien yhteydenotot ja valitukset todennäköisesti lisääntyisivät huomattavasti, kun jokainen heikko arvosana nähtäisiin uhkana oman lapsen tulevaisuudelle. Opettaja joutuisi usein turhaan ja syyttä syntipukiksi. Totta kai oikeasti huonosta opetuksesta saa tarvittaessa valittaa.

 

[Kisapuisto]

Ei pidä. Mutta niiden merkitystä pitää kasvattaa niin, että ne isoilta osin toimisivat jo pääsykokeina ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Näin karsittaisiin täysin turhia päällekkäisyyksiä, ja lukio-opinnoilla olisi ihan oikeasti merkitystä. Nythän niillä ei hirveästi ole, kun ainoastaan kaikkein huonoimmat karsitaan pois seuraavista pääsykokeista.

 

[Radiopää]

Ei pidä. Perustan mielipiteeni biologiaan, traditioon ja terveeseen järkeen.

 

[Klassinen sentteri]

Ei pidä luopua, mutta kuten edellä sanottiin niiiden merkitystä tulee lisätä. Lisäksi tuo portfolio juttu kuulostaa aika huonolta. Ainakin korkeakouluissa oman kokemuksen mukaan ovat ihan huuhaa paskaa suurilta osin

 

[Hangon keksi]

Ei pidä minustakaan luopua. Mutta niiden järjestäminen voitaisiin siirtää Opetushallituksen lukio-opinto-osastolle. Erillinen ylioppilastutkintolautakunta on nykyään melko turha. Ja muutenkin voitaisiin hieman tehostaa niiden järjestelyä ja arviointia.

 

[Kisapuisto]

Ei pidä luopua, mutta kuten edellä sanottiin niiiden merkitystä tulee lisätä. Lisäksi tuo portfolio juttu kuulostaa aika huonolta. Ainakin korkeakouluissa oman kokemuksen mukaan ovat ihan huuhaa paskaa suurilta osin

Portfolio on kyllä ajatuksena aika utopistinen. Miten opettajilla olisi aikaa moisen tekemiseen ja seurantaan, kun ei nillä riitä aika ottaa kunnolla huomioon edes tuntiaktiivisuutta pelkkiä arvosanoja antaessaan?

 

[Jymäkkä]

Portfolio on kyllä ajatuksena aika utopistinen. Miten opettajilla olisi aikaa moisen tekemiseen ja seurantaan, kun ei nillä riitä aika ottaa kunnolla huomioon edes tuntiaktiivisuutta pelkkiä arvosanoja antaessaan?

En ota juurikaan tuntiaktiivisuutta huomioon, koska mielestäni se vääristää arvosanajakaumaa. Miksi aktiivisuus nostaisi arvosanaa, jos koe kertoo oppilaan osaamistason oikeuttavan vain alempaan arvosanaan? Katson aktiivisten oppilaiden saavan aktiivisuudestaan hyötyä oppimiselleen, miksi siitä pitäisi vielä erikseen palkita. No joo, onhan se yksi tapa myös motivoida, mutta ei kuulu mielestäni enää lukioon. Samat tyypit saisi aina tuon aktiivisuus- korotuksen, jolloin heidän arvosanansa olisi sitten numeroa parempi kuin oikea taso.

Voin silti antaa koetulosta paremman arvosanan, jos näytöt kurssilla kertovat vahvasti siitä, että oikea taso on koetulosta selvästi parempi. Kyllä näitäkin aina tulee, että koe menee syystä tai toisesta alakanttiin. Jo väärin ymmärretty yksi tehtävä voi pilata kokeen. Mutta aktiivisuus sinänsä ei siis ainakaan minulle ole numeron korotusperuste.

 

[sinikettu]

Vähän offtopic, mutta mitenköhän menee nykyään tuo yliopistoon pääsy lukiopohjalta. Vaikuttaako huono lukiotodistus muka yliopistoon pääsyyn huomattavastikin? Käsittääkseni hakijoita valitaan kahdesta ryhmästä: todistuspisteiden ja pääsykoepisteiden perusteella tai pelkästään pääsykoepisteiden perusteella. Käsittääkseni yliopistoon pyrkijä laitetaan automaattisesti ryhmään, jossa on paremmat pisteet. Elikäs huono ylioppilastodistus ei loppuviimein vaikeuta yliopistoon pääsyä juuri yhtään, jos osaaminen muuten on kunnossa eli pääsykoe menee hyvin.

Itse kysymykseen vastaan, että ei pitäisi. Ylioppilaskokeet mittaavat hyvin sitä, kuinka opiskelija kykenee opettelemaan ja hahmottamaan laajoja asiakokonaisuuksia. Yliopistossa pitää oikeasti kyetä oppimaan suuri määrä tietoa varsin rajallisessa ajassa. Tuon kyvyn testaamiseen ylioppilaskirjoitukset ovat mitä mainioin testi. Lukion päättötodistuksen liiallinen painottaminen olisi iso virhe, sillä se edesauttaisi pänttääjätyyppisten opiskelijoiden pääsyä korkeakouluihin. Pänttäämisellä ei yliopistossa yksinkertaisesti vain pärjää, ellei halua koko vapaa aikaansa halua viettää kirjojen ääressä.

 

[Kisapuisto]

En ota juurikaan tuntiaktiivisuutta huomioon, koska mielestäni se vääristää arvosanajakaumaa. Miksi aktiivisuus nostaisi arvosanaa, jos koe kertoo oppilaan osaamistason oikeuttavan vain alempaan arvosanaan? Katson aktiivisten oppilaiden saavan aktiivisuudestaan hyötyä oppimiselleen, miksi siitä pitäisi vielä erikseen palkita. No joo, onhan se yksi tapa myös motivoida, mutta ei kuulu mielestäni enää lukioon. Samat tyypit saisi aina tuon aktiivisuus- korotuksen, jolloin heidän arvosanansa olisi sitten numeroa parempi kuin oikea taso.

Oikeassa olet. Mutta siitäkin huolimatta tuo portfolioidea on huono, sillä jos todistuksessa lukee numerona että 5 tai portfoliossa että "opiskelija on tunneilla aktiivinen muttei kokeissa tiedä mitään", niin onko sillä nyt sitten mitään väliä?

 

[Ikävänkantaja]

Pänttäämisellä ei yliopistossa yksinkertaisesti vain pärjää, ellei halua koko vapaa aikaansa halua viettää kirjojen ääressä.

Samasta syystä ylioppilaskokeen pitäisi mielestäni mitata erityisesti reaaliaineissa muistin sijaan mm. opitun soveltamista, tiedonhankintataitoja sekä kykyä kriittiseen ajatteluun, minkä vuoksi nykyinen yo-kirjoitusjärjestelmä on - oman näkemykseni mukaan - osin aikansa elänyt.

 

[MustatKortit]

Samasta syystä ylioppilaskokeen pitäisi mielestäni mitata erityisesti reaaliaineissa muistin sijaan mm. opitun soveltamista, tiedonhankintataitoja sekä kykyä kriittiseen ajatteluun, minkä vuoksi nykyinen yo-kirjoitusjärjestelmä on - oman näkemykseni mukaan - osin aikansa elänyt.

Ainakin minun kirjoittaessani reaaliaineita, oli mukana paljonkin opitun soveltamista ja kykyä kriittiseen ajatteluun. Historian Jokerissa pyydettiin arvioimaan Paasikiven-Kekkosen linjan vaikutuksia Suomen ulkopolitiikkaan.

Varmaan jollain muutamalla vuosiluvulla voi saada jonkun irtopisteen, mutta hyvät pisteet sai vain kokonaisvaltaisella asian ymmärtämisellä.

 

[Barcelona]

Ei pidä koska musta on hyvä että on kansalliset yläppärit eli kaikille sama koe. Lukion päästötodistuksen arvosanoihin kun saattaa vaikuttaa se pärstäkerroin opettajan silmissä.

 

[Jymäkkä]

Oikeassa olet. Mutta siitäkin huolimatta tuo portfolioidea on huono, sillä jos todistuksessa lukee numerona että 5 tai portfoliossa että "opiskelija on tunneilla aktiivinen muttei kokeissa tiedä mitään", niin onko sillä nyt sitten mitään väliä?

Niin on. En omana opiskeluaikanani saanut ikinä mitään irti portfolio- työskentelystä. Tuntui juuri siltä turhalta paskalta, miksi klassinen petteri noita kuvaili. Jos kymmenet tuhannet kokelaat halutaan laittaa mahdollisimman luotettavasti paremmuusjärjestykseen, niin tuollaiset epämääräiset "kansiot" ovat kaikkea muuta kuin oikea tapa. Yksinkertainen on kaunista tässä tapauksessa.

 

[Kisapuisto]

Niin on. En omana opiskeluaikanani saanut ikinä mitään irti portfolio- työskentelystä. Tuntui juuri siltä turhalta paskalta, miksi klassinen petteri noita kuvaili. Jos kymmenet tuhannet kokelaat halutaan laittaa mahdollisimman luotettavasti paremmuusjärjestykseen, niin tuollaiset epämääräiset "kansiot" ovat kaikkea muuta kuin oikea tapa. Yksinkertainen on kaunista tässä tapauksessa.

Ja kaikkea muuta kuin tasapuolinen tapa. Portfolio riippuu niin paljon opettajasta ja mitä hän sinne kirjoittaa. Ylioppilaskokeet (ainakin periaatteessa) ovat täysin samoin arvioidut. Vähän sama kuin meillä aikanaan niin yläasteella kuin lukiossa stipendejä ei jaettu välttämättä keskiarvoltaan parhaimmille oppilaille, vaan sopivimmille, kuten esimerkiksi ihan jokaiselle opettajan lapselle arvosanoista viis. Minullekin olisi aikanaan pari stipendiä keskiarvojen perusteella kuulunut, mutta koska en ollut mikään helppo oppilas, niin eipä niitä tullut. Jatkokoulutuksiin se ei onneksi vaikuta mitään.

Ainakin minun kirjoittaessani reaaliaineita, oli mukana paljonkin opitun soveltamista ja kykyä kriittiseen ajatteluun. Historian Jokerissa pyydettiin arvioimaan Paasikiven-Kekkosen linjan vaikutuksia Suomen ulkopolitiikkaan.

OT, mutta onko ns. hyvillä kysymyksillä mitään väliä YO-kokeessa jos kukaan ei tiedä että olet sellaiseen vastannut? Tarkoitan että ei kait missään korkeakoulujen pääsykokeissa sillä ole mitään väliä, vaikka olisit tiennyt kaiken juuri tuohon kysymykseen ja saanut arvosanan M ja joku toinen sitten taas ei olisi tiennyt siitä mitään mutta saanut myös arvosanan M. Samalla viivalle olette, haette mihin vaan.

 

[Lert]

Ehkä olen liian vanhanaikainen mutta mielestäni yo-kirjoituksista ei pidä luopua, eikä kokeita pitäisi tehdä tietokoneella vaan kynällä ja paperilla!
Lapsille ei opeteta kohta edes kaunolirjoitusta koulussa.
Vaikka maailma sähköistyy ja perinteisen kirjoittamisen rooli vähenee, en lähtisi kuitenkaan karsimaan kynällä kirjoittamista.

 

[Virveliä kainaloon]

Ehkä olen liian vanhanaikainen mutta mielestäni yo-kirjoituksista ei pidä luopua, eikä kokeita pitäisi tehdä tietokoneella vaan kynällä ja paperilla!
Lapsille ei opeteta kohta edes kaunolirjoitusta koulussa.
Vaikka maailma sähköistyy ja perinteisen kirjoittamisen rooli vähenee, en lähtisi kuitenkaan karsimaan kynällä kirjoittamista.

Mut ex ne olis parempi vaan tehä kaikki englannix, kun suomi on niin köyhä ja turha ynnä hyödytön kieli? Tuo tietokoneella kirjoitusten tekeminen kuulostaa kyllä niin päävammaiselta ajatukselta, ettei mitään määrää. Ylipäänsä on naurettavaa yhä kasvava asenne, että käsinkirjoitettu teksti olisi jotenkin alempiarvoista verrattuna koneella naputeltuun. Mieluummin mä Jatkoaikaankin käsin kirjoittaisin, mutta 35(?) vuoden kokemus ei vielä ole moista toimintoa tänne aikaan saanut.

 

[Musta Nuoli]

Ei pitäisi luopua, koska alueelliset erot arvosanojen antamisessa voivat olla niin suuria peruskouluissa ja lukioissa. YO-kirjoitus mittaa kuitenkin valtakunnallista tasoa, vaikka kirjoituksissa omat puutteensa onkin.

YO-kirjoitukset pitäisi ehdottomasti pitää sellaisina, että vastaukset kirjoitetaan käsin, lisäksi vaatimustasoa pitäisi tiukentaa kirjoittajan oman äidinkielen osalta sekä palauttamalla kahden esseen kirjoittaminen vaatimuksiin että edellyttämällä oman äidinkielen arvosanaksi vähintään C:tä, jotta kirjoituksista pääsee läpi. Jos on käynyt kouluja 12-13 vuotta ja on olevinaan yleissivistävää koulutusta käyvä lukiolainen eikä käytännön toimiin keskittyvä ammattikoululainen (kaikki kunnia ammattikoululaisille), niin silloin pitäisi edellyttää, että oma äidinkieli on jo hallussa muutenkin kuin välttävällä minimitasolla.

Jos olisi minusta kiinni, niin palauttaisin myös lukion luokalliseksi, palauttaisin reaalikokeen sellaiseksi, että se kirjoitetaan kerralla ja ylipäätään kirjoitukset saisi kirjoittaa kerralla tai korkeintaan kahdessa osassa, jotta YO-kirjoitukset mittaisivat kokonaisvaltaisempaa omaksumista ja laajempien asiakokonaisuuksien hallintaa eikä sitä, että nysvätään vuosikausia kirjoittamalla jotain yksittäistä terveystietoa silloin tällöin.

 

[sinikettu]

YO-kirjoitukset pitäisi ehdottomasti pitää sellaisina, että vastaukset kirjoitetaan käsin, lisäksi vaatimustasoa pitäisi tiukentaa kirjoittajan oman äidinkielen osalta sekä palauttamalla kahden esseen kirjoittaminen vaatimuksiin että edellyttämällä oman äidinkielen arvosanaksi vähintään C:tä, jotta kirjoituksista pääsee läpi.

Meinaat siis, että äidinkielen koe pitäisi asettaa niin, että joka kerta kirjoittajista 36% reputtaisi kokeen olipa keskimääräinen taso mikä tahansa? Varmaan sinulla on tullut tuossa jonkinlainen ajatusvirhe, mutta kerrataanpa vielä varmuuden vuoksi: ylioppilaskokeen arvosana ei määräydy pelkästään pisteiden määrällä, vaan arvosanan määrää pisteiden määrä verrattuna muihin kirjoittajiin. Toisin sanoen arvosteluun käytetään normaalijakaumaa.

 

[Musta Nuoli]

Meinaat siis, että äidinkielen koe pitäisi asettaa niin, että joka kerta kirjoittajista 36% reputtaisi kokeen olipa keskimääräinen taso mikä tahansa? Varmaan sinulla on tullut tuossa jonkinlainen ajatusvirhe, mutta kerrataanpa vielä varmuuden vuoksi: ylioppilaskokeen arvosana ei määräydy pelkästään pisteiden määrällä, vaan arvosanan määrää pisteiden määrä verrattuna muihin kirjoittajiin. Toisin sanoen arvosteluun käytetään normaalijakaumaa.

Nuo suhteet vaihtuvat hieman eri kirjoituskerroista huolimatta, mutta olet toki oikeassa huomiossasi. Tarkennetaan ajatustani siten, että normaalijakaumakäytäntöä tulisi soveltaa siten, että kirjoitusten kulloisestakin yleistasosta huolimatta äidinkielen kirjoituksista ei tulisi päästää läpi, mikäli tietyt kielelliset perusvaatimukset eivät täyttyisi, ei edes niinä vuosina jolloin äidinkielen kirjoitusten yleistaso on tavallista heikompi ja ns. kielitaidottomatkin pääsisivät normaalia helpommin läpi ja/tai paremmille arvosanoille. Eli minun puolestani saisi hylätä vaikka sen 36% joka vuosi jos tämä 36% ikäluokasta ei täyttäisi oman äidinkielen vaatimuksia tarpeeksi hyvin. On nimittäin kumma, kuinka heikkotasoisia ylioppilaita roikkuu AMK- ja jopa korkeakoulutasollakin ja kuinka vaikeaa tuntuu olevan tuottaa perustason luettavaa tekstiä ilman yhdys sana vihreitä ja vastaavia.

Myönnän tosin itsekin hyötyneeni normaalijakaumasta siten, että aikoinaan kirjoitin päin helvettiä pitkän matematiikan kirjoitukset, mutta sain kuitenkin B:n, vaikka lukio-opettajani povasi jo hylättyä. Kokeet vain olivat niin ylivaikeat kansallisesti, että hyvin pieni pistemäärä riitti jo B-tulokseen.