Tämä on Suomen jääkiekkohistorian ylivoimaisesti noloin ja surullisin hetki.
Ei nyt sentään liioitella. Noloja ja surullisia hetkiä kun riittää suomalaisessa jääkiekkohistoriassa niin paljon, että lippufiasko ei pääse lähelläkään kärkipaikkoja. Sekä pelillisiä murheen alhoja että kulissien takaisia mokia riittää.
Pistetään nyt esim. Stig Wetzellin banaaninsyönti kotikisojen "tähtihetkien" kärkisijoille, tätä asiaa ei olla vieläkään selvennetty ja käyty läpi. Stigun maine puhdistettiin tosin jälkeenpäin, mutta ei lopullisesti, koska asia jäi edelleen hämärän peittoon.
Matikaisen erottaminen oli myös tyylitön moka. Sir Pena nyt kuitenkin toi Suomelle ensimmäisen mitalin jokaisessa mahdollisessa kategoriassa: eka olympiamitali, eka MM-mitali, eka Canada/World Cup -mitalisijoitus. Sitten yhdet heikommat kisat ja kenkää tuli perseeseen heti. Toki tämän jälkeen Kummola teki yhden uransa parhaimmista ratkaisuista pestaamalla kulta-Curren, joka toikin sitten paitsi useita mitaleita myös sen suurimman ja arvokkaimman eli MM-kullan, mutta silti Matikaisen aika päättyi tökerösti.
Lipunhintafiaskon edelle menee myös päätös järjestää kahdet peräkkäiset kisat nimenomaan Helsingissä. Helsingissä asuu reilu 10% Suomen väestöstä, joten loput 90% saavat sitten aina matkustaa Hesaan ihmettelemään "suurkaupungin" valoja jos haluavat saada osansa ns. koko kansan jääkiekosta. Tämän vuoden kisat saikin järjestää Helsingissä, mutta ensi vuoden kisat olisi pitänyt pelata ihan jossain muualla. Tampereen suurhalli ei valmistunut, mutta Turussa on edelleen MM-areenaksi aikoinaan rakennettu viljasiilo, johon mahtuu lähes yhtä paljon väkeä kuin Jaffalaan.
Toinen vaihtoehto olisi ollut antaa Suomen pelata vuoden 2003 kotikisojen tapaan pelejään ympäri Suomea: pari peliä Turussa, pari Tampereella ja niin edelleen. Samalla muiden maiden alkulohkon pelejä kyseisiin kaupunkeihin. Tässä olisi toki joutunut tinkimään siitä, että lippuja ei saada myytyä aivan yhtä suurta maksimimäärää per peli, mutta koska nytkin halli on puolillaan Helsingissä, niin mitään ei olisi menetetty.
Väitän samalla, että vaikkapa joku Suomi-Ranska -peli keräisi pienemmällä paikkakunnalla tuvan täyteen, koska onhan MM-leirityksien aikaisissa peleissä ollut kovia yleisömääriä kun Leijonat on pelannut jotain Norjaa tai Valko-Venäjää vastaan esim. Rovaniemellä tai Raumalla. On ihan eri asia saada omalle paikkakunnalle ihkaensimmäinen MM-tason ottelu ja nähdä Koivut yms. tositoimissa omassa kotihallissa kuin pelata kahden vuoden aikana Helsingissä 64 MM-tason ottelua, joista paikalliset asukkaat voivat valita parhaat päältä ja muun Suomen asukkailla kynnys matkustaa kalliilla hinnalla mainittuun Suomi-Ranskaan on melkoisen korkea.
Mitä tulee itse kysymykseen, niin vastasin sen takia ei, että ei se mitään auttaisi, jos Kale nyt äkkiä lähtisi ja tilalle tulisi joku Sulin tai muu vastaava. Johtajanvaihdos tulisi tehdä suunnitelmallisesti ja laatia Kalelle joku final countdown -aikataulu, jonka aikana johto vaihtuu. Siitä vasta skandaali tulisikin, jos Kale nyt savustettaisiin kesken kisojen ulos ja lehdet eivät muusta kirjoittaisikaan.