Pitäisikö inttijuttujen kertominen kriminalisoida?

[repe_joke]

Niin pitkään kun jutut eivät mene "munan mittauskisaksi", niin ei ole mitään tarvetta kieltoihin. Mutta heti kun ruvetaan nokittelemaan malliin "mutta meilläpäs vasta vittumainen kouluttaja olikin..", voidaan vaihtaa puheenaihetta. Tosin sama koskee kaikkia puheenaiheita.

 

[SergeiK]

Sopii, mutta tätä tärkeämpi lakiehdotus on musiikista puhumisen kriminalisoiminen. Siinä missä inttijuttuihin yleensä tarvitaan vähintään kaksi tyyppiä, niin musiikista jauhajat eivät tarvitse kuin potentiaalisen yleisön heidän monologilleen bändi x:n ihmeellisyydestä.

Ei sinänsä, että tämä minua hirveästi haittaisi, sillä osaan poistua seurasta joka minua ei kiinnosta ja jopa hätätapauksessa voin koettaa vaihtaa puheenaihetta. Tuntuu vaan tämän palstan perusteella, että toisten ihmisten musiikkimaku tuntuu olevan niitä ykkösvitutusten aiheita heti naisten ja Raimo Summasen jälkeen.

 

[NemI]

Intti tekee pojista miehiä ja mieheistä poikamiehiä.

Äänestin kyllä. Ei vaan näin naisnäkökulmasta vois vähempää kiinnostaa.

 

[avatar]

Intti tekee joistakin miehistä poikia.

Inttijuttuja on kiva joskus haastella, mutta on ne kyllä jääneet melko vähiin jo viime vuosina. Itsellä on nyt kotiutumisesta noin kuusi vuotta.

Jos jotain niin älyttömästi rasittaa se, että jotkut niistä puhuvat niin varmaan voi mennä toisaalle. Mutta kuten sanoin, nykyään on kerta pari vuodessa kun joskus joku intoutuu jauhamaan jostain inttijutusta, eli ei ole kovin suuri melusaaste enää sivarien ja tyttöjen ja mielisairaiden korville.

 

[Derby]

2/2007 lähtöerän jäsenenä ei juuri hirveästi kiinnostaisi kuunnella muiden inttimuistoja...

 

[Cassu]

Samaa mieltä Derbyn kanssa. Varsinki kun niitä juttuja on tuleva alokas saanu kuulla jo ihan mukavasti

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Samaa mieltä Derbyn kanssa. Varsinki kun niitä juttuja on tuleva alokas saanu kuulla jo ihan mukavasti

Toivotan antoisaa palvelusaikaa kaikille inttiin kohta suuntaaville. Inttijuttuja on fiksuja ja vähemmän fiksuja. Samoin inttijuttujen kertojia. Kertomisen arvoisia armeijamuistoja on mukava kuunnella kun tilanne on sellaiseen sopiva ja yleisö oikea.

Sitten on myös näitä yleensä välttävästi sotaväen käyskennelleitä keravajamppoja. Heitä tapaa esimerkiksi ravitsemuslaitoksissa tunkemassa vieraisiin pöytiin joissa seurue on pahaa-aavistamattomasti tullut lausuneeksi armeijatermistöön kuuluvia ilmaisuja. Seuraavaksi sinulle tuntematon kaljapöhnäinen lippalakkitakiainen tunkee puoliksi syliisi ja käy kertaamaan miehekkäitä sotilassaavutuksiaan loputtomana tajunnanvirran kymenä.

Armeijaanmenon alla kannattaa kuitenkin kuunnella inttijuttuja sillä korvalla että niistä voisi hyötyä itse tulevaa palvelusta ajatellen. Kotiutuneilta sopii kysellä asioista, ei kukaan täysjärkinen kuittaile teejii nollaa inttiin menijälle jos asiallisia ollaan.

 

[peruspata]

Jokainen päivä on liikaa....

Armeijaanmenon alla kannattaa kuitenkin kuunnella inttijuttuja sillä korvalla että niistä voisi hyötyä itse tulevaa palvelusta ajatellen. Kotiutuneilta sopii kysellä asioista, ei kukaan täysjärkinen kuittaile teejii nollaa inttiin menijälle jos asiallisia ollaan.

Itse kuulun siihen osaan väestöstä, joka pyrkii tietoisesti olemaan tuputtamatta inttimuistoja joka ainoassa mahdollisessa paikassa. Kun intistä pääsemisestä tulee kesällä täyteen viisi vuotta, olettamukseni mukaan kaikki kertomisen arvoinen on jo wakawanhaa tarinaa, Väinämöisen jorinoita.

Mutta ei kai nyt sentään lakia, siksi vastasin alemman vaihtoehdon. :)

 

[Pietu10]

Sivari?

Nope. Muuten vaan hullu.

 

[Osmo Rapeli]

Ei pitäisi. Muuten kyllä ehdottomasti, mutta alkaa olemaan niitä viimeisiä aiheita Jatkoajassakin jossa ei vielä ole jauhettu epäolennaisia Petteri Sihvosesta.

Psykologiselta kannalta sanoisin että on väärässä seurassa (lue: ei tarpeeksi kimalaispitoisessa) jos yleensäkään joku selittää inttijuttuja. Ulkomaisille kimalaisille, etenkin niille joiden maassa yleistä asevelvollisuutta ei ole, tosin mainitsen kyllä "armeijataustani". ~HA!

 

[Bast]

Inttijutuissa on hassua se, että niiden sävy riippuu täysin keskustelun aloittajasta. Jos joku kehuu, kuinka rankkaa tällä oli armeijassa, löytyy seurueen muiltakin jäseniltä välittömästi juttuja vielä ankarammista olosuhteista. Pakkasta oli sata astetta ja taivaalta satoi vielä räntää vaakatasossa. Jos taas aluksi lähdetään leuhkimaan sillä, miten helpolla intissä pääsi, samat kaverit iskevät tiskiin tarinat hirveistä luumuiluista. Nimim. "istuin koko inttiajan sotkussa syömässä pitkiä munkkeja".

Ja mitä äänestyksen tulee, niin nyt kun omasta armeija-ajasta on reilusti yli 20 vuotta, eipä siitä juurikaan jaksa enää itse kohista eikä muidenkaan juttuja kuunnella.

 

[Chespa]

Kyllä ehdottomasti pitäisi kieltää lailla. Aina kun kaverit alkaa jauhaa intti muistojaan niin meinaa pää räjähtää.
Itse en ole tuota turhaa laitosta joutunut käymään. En kyllä ole sivarikaan.

 

[puuha-pete]

Tiettyyn rajaan asti oikein mukavaa löpistä näistä asioista, tosin itsellä ja monella kaveripiirissäni on asia yhä sen verran lähellä, ettei oikeastaan ole mitään järkeä. Pienessä määrin mukavaa silti jo nyt.

 

[Bobcat]

Puhukoot mitä puhuvat. Me mielenterveydellisistä syistä vapautetut kiskomme sillä aikaa viinaa.

Juuri näin.

Näistä inttijutuistahan Vintiöt teki aika onnistuneen sketsin joskus takavuosina.

 

[Suomi-Salama]

Ei se mitään junttimeininkiä ole, vituttaa vieläkin ne jotka aina matalimmasta aidasta yli menevät armeijassakin joka asian suhteen.

Vaan kun yleensä ne jutut juuri on niitä "heh, kusinpa muuten kenttäkeittiöön, oon kyllä kova jätkä" eli minun kategoriassani "inttijutut" tarkoittavat juuri niitä idioottien, lusmujen ja muuten vain pappatunturin sakkakupin pohjimmaisten retosteluja. Sen sijaan "keskusteleminen armeijasta" on eri asia.

Eli inttijutut voisi kyllä sanktioida.