Pienen pienet NHL-Pikapalat..

[Jouni]

Edmonton Oilers ilmoitti tänään virallisesti, että Jari Kurrin #17 paita tullaan vetämään Skyreach Centren kattoon Al Hamiltonin ja Wayne Gretzkyn paitojen viereen lokakuun 6. päivä ennen ottelua Phoenix Coyotesia vastaan juhlallisessa seremoniassa.
Wayne Gretzky on myös luvannut tulla paikalle.

Aika kivasti tehty tältä huorien, jääkiekkoilijoitten ja töpeksivien tumpuloivien valehtelijoitten kaupungilta (kuten suomalaiset yleisurheilutoimittajat niin lämpimästi Edmontonia kuvailivat) - parin viikon sisällä palkita yksi suomalainen $8.5 miljoonan taalan sopimuksella, kutsua kolme muuta leirille ja vielä ilmoittaa tästä todella hienosta kunnianosoituksesta kaikkien aikojen suomalaiskiekkoilijalle.

Petr Sykora on voittanut välimieskäsittelynsä NHL:n palkankorotusennätyksellä, palkka nousee 388 prosentilla -
ensi kausi $3.3 mill ja seuraava $3.5. Oikealle miehelle meni mielestäni.

Tässä pieni ajatusleikki kolumnin "L'Affaire Lindrosin tilinpäätös" lukeneille:

Samana kesänä NY Rangers myöskin tarjosi Quebecille pelaajia ja tuohta Erkistä, seuraavaan tapaan:

John VanBiesbrouck, Tony Amonte, Doug Weight, Aleksei Kovalev, kolme ensimmäisen kierroksen varausoikeutta ja $12 miljoonaa rahaa. Miten olisi tämän kaupan teko vaikuttanut Quebec/Coloradon tulevaisuuteen?

Montreal tarjosi samana kesänä myös pakettia, johon kuului mm. Patrick Roy, mutta en tiedä siitä tarkempia tietoja.

 

[vilpertti]

Viestin lähetti Jouni
Petr Sykora on voittanut välimieskäsittelynsä NHL:n palkankorotusennätyksellä, palkka nousee 388 prosentilla -
ensi kausi $3.3 mill ja seuraava $3.5. Oikealle miehelle meni mielestäni.

olenko aivan väärässä, vai onko tänä vuonna tullut harvinaisen paljon kahden vuoden sopimuksia välimieheltä? muistini (se on huono se) mukaan aiemmin on tullut lähinnä yhden vuoden sopimuksia.

 

[Jouni]

Lindrosista vielä..

Eric Lindros lähti tänään New Yorkista Montrealiin lisätutkimuksiin - kyseessä on varmasti Rangersin vaatima tarkka tutkimus miehen kuulan tilasta.

Uskon tähän kauppaan kun näen Lindrosin Rangers-paita päällä - ehkä ensi viikon alkupäivinä, tiistaina tai keskiviikkona..

Mielenkiintoista, että Sather tarjoaa nyt samoja pelaajia, joita ei ollut halukas antamaan Jaromir Jagrin saadakseen - Eric Lindrosista.

Samalla vuosi sitten Sather ilmoitti ettei Rangersin tulevaisuutta tulla hänen aikanaan uhraamaan tässä ja nyt voittamispaineille - vain vuosi meni ja Satherkin oppi New Yorkin omistajien tyylin. heh

 

[Sledge Hammer!]

Pidätelkää hevosianne!

Jo ehti Bobby Clarke ilmoittamaan, että Kingsiltä myös tullut varteenotettava tarjous (ESPN). Vedättääkö #16 kalkkiviivoilla vai onko jutussa perää, kuka tietää, mutta luulisi LA:lla olevan parempaa tarjottavaa kuin NYR:lla.

Ja sopiiko Los Angeles Erkin iskälle?

 

[vilpertti]

enpä ollutkaan kovin tyhmä suhtautuessani skeptisesti lindros -huhuihin. jää paikoilleen kun rangers ei pysty perjantaihin mennessä tekemään diiliä, ja loppujen lopuksi lindros ei siirry kingseihin koska clarke haluaisi joukkueesta reinprechtin jota siellä ei enää edes ole. pirujen seinille maalaileminen on kivaa :)

 

[Rocco]

NY:n tarjonnasta

Rangers joutuu kisailemaan katsojista jatkuvasti. Ei niinkään Islandersien ja Devilsien kanssa vaan muiden lajien joukkueiden kanssa. Knicks oli pari kautta sitten finaalissa NBA:ssa ja heillä on myöskin hankittuna pari kyseenalaista pelaajaa koripallotähdistä. Patrick Ewing oli aikoinaan yksi NBA:n parhaista senttereistä, valmentajaansa kuristanut Latrell Sprewell on varmasti väriläiskä ja osaa vielä pelata, Allen Houston on yksi liigan parhaista kolmosheittäjistä, Marcus Camby on erittäin ilmavien donkkien erikoismies... Myös NY Giants jenkkifutiksessa on kovassa huudossa. Viime kaudella joukkue pääsi Super Bowliin ja joukkueessa on median suosikki Tiki Barber HB:na, puolustuksen takamies, tällä pelipaikalla harvinainen valkoinen pelaaja Michael Strahan ja yksi liigan kookkaimmista pelinrakentajista, Kerry Collins.

Tällaisia värikkäitä pelaajia tullaan katsomaan mielellään. Rangersilla on oltava joku pelaaja joka saa fanit innostumaan ei niin Amerikkalaisesta jääkiekosta kaupungissa jossa lajitarjontaa piisaa yllin kyllin. Onhan kaupungissa vielä baseball-joukkueita jotka ovat varmasti kaupungin ykköskohde, Yankees ja Mets kun kohtaavat niin siitä puhuu koko kaupunki viikon ajan. Rangers hankki mm. Messierin takaisin, Gretzkyn, nyt hommaavat Lindrosia että joukkue saisi huomiota kaupungin erittäin laajassa urheilutarjonnassa. Joukkueella on oltava joku vetonaula, olkoot se vaikka Vihannes-Eric.

 

[Abu]

Kyllä tuo Ragsin Lindros-tarjous silloin aikoinaan näyttäisi nyt paremmalta, neljä supertähteä ja vielä kolme ykkösvarausta päälle. Eikä rahassakaan hirveästi Flyerssille hävitty. Eiköhän tuokin kauppa olisi johtanut samaan lopputulokseen kuin Phillyn kanssa tehty. Stanley Cupiin siis. Tosin tuo kauppa olisi voinut tuoda useammankin mestaruuden.

Rocco, luulisi nyt 20 miljoonan asukkaan joukosta löytävän porukkaa täyttämään MSG:n illasta toiseen ilman Lindrosiakin. Vai luuleeko joku, että Rangerssin lipunmyynti loppuu ilman Lindrosia? Menestys vetää taatusti enemmän katsojia kuin Lindros, Jagrin hankinnalla menestystä olisi voitu saavuttaa, mutta jos Lindros liittyy joukkueeseen, ei tänäkään vuonna mennä playoffeihin.


Ja kyllä, olen helvetin katkera koska Jagrista ei saatu mitään, vaikka Sather olisi ollut valmis myymään Hlavacin ja Jonssonin.

 

[Riz]

New Yorkin yleisöstä

Seuraan aika tarkasti New Yorkin tosifanien keskusteluja ja kyllä sinne katsomoon kuulemma riittää tunkua vaikka joukkueella menisi huonostikin. Viime Stanley Cupin jälkeen joukkue on rämpinyt aina liigan pohjalle saakka mutta silti Garden on ilta toisen jälkeen loppuunmyyty. Satherin "youth movement" on saanut tosifanien keskuudessa lämpimän vastaanoton ja radiokyselyjen mukaan jopa 70-80% kaikista Rangersfaneista tuomitsisi tämän Lindros-kaupan. Diehard-fanit katselevat ensi kaudella mieluummin nuorten lupausten kehittymistä kuin one-hit-wonder-Lindrosin otteita.

En yhtään ihmettele että Flyers-fanit olisivat innoissaan tästä kaupasta. Jos Lindros kellahtaa ensimmäisen kautensa aikana, tulee kaupasta aika yksipuolinen:
Jan Hlavac (takoo ensi kaudella 30 maalia), Kim Jonsson (noin 30-40 pistettä ensi kaudella) ja Pavel Brendl (iso kysymysmerkki, stardom or bust?) Flyersin ykkösvarausoikeudesta. Aikanaan jo pelkästä Brendlistä pulitettiin kaksi entistä ykksökierroksen varausta (Sundstrom ja Cloutier) sekä muistaakseni yksi ykköspicki.

 

[Rocco]

Toki MSG täyttyy ilman Lindrosiakin mutta asioissa on aina muutakin. Pelkkä spekulaatio Lindrosista on tuonut Rangersit kaikkien lehtien urheilusivujen pääuutiseksi, radiokanavat ja yleisönosastot ovat täynnä kommentteja Lindrosista ja Rangersista... Tällaiset ei voi olla näkymättä mm. mainosmyynnissä ja yleisen media näkyvyyden osalla. Nyt Rangers on se joukkue josta Manhattan puhuu.

 

[dingus]

Viestin lähetti Abu
Jagrin hankinnalla menestystä olisi voitu saavuttaa, mutta jos Lindros liittyy joukkueeseen, ei tänäkään vuonna mennä playoffeihin.

Taas ollaan asetelmassa Lindros-Jagr, mutta tämä on liian herkullinen että jättäisin kommentoimatta: Voisitko perustella väitettäsi jotenkin muuten kuin että Jagr on pelannut Pensissä ja Lindros on paska jätkä kun riitelee palkastaan?

Rangers OLISI (jossittelu on kivaa) ollut pleijareissa jo viime vuonna ilman Fleuryn päihdeongelmaa ja Richterin loukkaantumista, luulen minä.

 

[Abu]

Jagr pystyy ratkaisemaan pelejä yksinään, on taitavampi, tekee enemmän pisteitä ja loukkaantuukin vähemmän. En väitä Jagria teräsmieheksi, mutta Lindrosin pää on huonommassa kunnossa kuin Timo Saarikosken polvi. Kapteeninakin Jagr voi toimia, oppinsa kun on saanut parhaalta. Jagr osaa myös voittaa, Stanley Cupit ja Naganon olympiakulta siitä osoituksena. Lindrosilla ei noita voittoja ole. Eivät ne joukkuepalkinnot edelleenkään merkitse mitään kun pelaajia verrataan, mutta Kurri-Jagr keskustelun perusteella sinulle nuo ovat hyviä perusteluita.


Jagr on viimeiset viisi vuotta ollut selvästi Lindrosia parempi, eikä sitä tiedä, millaisessa kunnossa Lindros kentälle palaa. Onko pitänyt kaikesta huolta välivuoden aikana? Tosin eipä huonokuntoisesta pelaajasta tuollaisia makseta, joten ilmeisesti on pitänyt kunnostaan huolen.


Siinähän ne perustelut suunnilleen tulivat, kerro sinä seuraavaksi miksi Lindros olisi Jagria parempi vaihtoehto.

 

[Deader]

Viestin lähetti Abu

Kapteeninakin Jagr voi toimia, oppinsa kun on saanut parhaalta.

Silloin täytyy tosin porukalla olla valmentaja, joka sallii sen että
hänen ylitseen kävellään. Sama juttu sen "parhaan" tapauksessa :)

 

[dingus]

Ihan hyvät perustelut. On totta että Lindros ei ole voittanut vielä juuri mitään NHL:ssä, mutta loukkaantumisilla lienee osuutta tähän. Jagrin näytöt ovat siis vahvemmat tältä osin.

Taidollahan ei sinänsä ole merkitystä, jos pisteitä voi tehdä muutenkin. En tarkoita nyt että taitopelaajat ovatt hanurista, mutta yleinen mielipide ainakin tällä palstalla tuntuu olevan se että Lindros ei ole taitava. No onko sillä mitään väliä jos Lindros tekee yli kaksi pinnaa per peli? Joku kenen koneessa riittää kapasiteetti voisi käydä Nhl.com:issa ja läväyttää pöytään Jagrin ja Lindrosin pistekeskiarvot koko NHL-uralta.

Pidän Ericiä parempana kuin Jaromiria siksi että hän on monipuolisempi: Tekee yhtä paljon pisteteitä terveenä, mutta puolustuspeli ja varsinkin fyysinen peli ovat Lindrosilla mielestäni jonkun verran korkeammalla tasolla kuin Jagrilla.

Ainoa asia mikä kallistaa vaakaa Jagrin puolelle ja millä on varsinaisesti merkitystä Lindrosin ja Jagrin välillä on se, että Lindros loukkaantuu liian usein. Jos Lindros sekä Jagr onnistuisivat pysymään ensi kauden ehjänä niin ehkä sitten nähtäisiin kumpi todella on parempi, ainakin pisteiden valossa. Voidaan myös sanoa että jos Jagr vie Washingtonin pitkälle pudotuspeleihin hän on loistava johtaja ja jos Lindros vie Rangersin pudotuspeleihin ja vaikka toiselle kierrokselle hänkin on loistava johtaja.

 

[Rocco]

Lindros:

Maalikeskiarvo uralla: 0,59 maalia/ottelu
Syöttökeskiarvo uralla: 0,76 syöttöä/ottelu
Pistekeskiarvo uralla: 1,36 pistettä/ottelu

Jagr:

Maalikeskiarvo uralla: 0,54 maalia/ottelu
Syöttökeskiarvo uralla: 0,79 syöttöä/ottelu
Pistekeskiarvo uralla: 1,34 pistettä/ottelu

Tuosta jokainen voi vetää johtopäätöksiä suuntaan jos toiseen.

 

[Abu]

Pistekeskiarvo on Lindrosilla himpun verran parempi, mutta kun Lindrosin ennätyslukemat ovat 115 pistettä ja 47 maalia, Jagrin vastaavat ovat 149 pistettä ja 62 maalia. Uskoisin Jagrin olevan pistekeskiarvossa vähintään yhtä suurella marginaalilla parempi, jos olisi Lindrosin tavoin aina ollut joukkueen ykkönen pelipaikallaan. Kahdella ensimmäisellä kaudella joukkueessa pelasivat oikealla laidalla myös Mark Recchi ja Rick Tocchet.

Loukkaantumisista on muuten kärsinyt Lindrosiakin enemmän muuan Mario Lemieux, joka on voittanut kaiken mitä NHL:ssä on voitettavissa. Tosin eihän tavallisia kuolevaisia pidä Marioon verrata.

 

[dingus]

Kiitokset Roccolle vaivannäöstä!

Eikös ole sitten turha edes keskustella kumpi on parempi jos Lindros on aina ollut joukkueensa ykkönen pelipaikallaan toisin kuin Jagr?

Lemieuxia en aio käydä vertaamaan Lindrosiin enkä kehenkään muuhunkaan, niin ylivoimainen Mario on ollut ja luultavasti tulee olemaan yhdessä Gordie Howen ja Waynen kanssa jos hyökkääjistä puhutaan.

Eilen luin Jääkiekkolehdestä Petteri Lehdon kolumin Lemieuxstä ja siinä Lehto sanoo melko suoraan että ainakin osaksi selkävaivoistaan Lemieux voi syyttää omaa välinpitämättömyyttään lihashuolon suhteen.
En tosin aio lähteä suuresti kunnioittamani Bobby Clarken kanssa samalle linjalle ja sanoa ettei kukaan käskenyt Marion hankkia Hodginsin tautia...

 

[Abu]

Pittsburghissa Lindros olisi ollut ykkössentteri vasta Francisin lähdön jälkeen ja menettänyt asemansa viime kaudella Mariolle. Lindros olisi ollut Pittsburghissa pelipaikkansa ykkönen reilut kaksi vuotta, Jagr oli ykköspelaaja pelipaikallaan kahdeksan vuotta.

Onnekseen Lindros meni noinkin huonoon joukkueeseen kuin Philadelphia.

 

[ipaz]

Ja sitten voimmekin alkaa spekuloimaan sitä, mitä kaikkea Eric sai aikaan Phillyssä. Karkeasti sanottuna nosti joukkueen pleijareihin ja edelleen Stanley Cupin finaaliin saakka. Flyers ei selvinnyt Ericin kahtena ensimmäisenä NHL-kautena edes playoffseihin, mutta eipä siellä silloin juuri muita tähtiä Recchin, Brind'Amourin ja Ericin lisäksi ollutkaan. Tynkäkautena 1994-95 Clarke teki tämän kuuluisan ryöstön ja hankki Gilbert Dionnen ja Eric Desjardinsin Montrealista vaihdossa Mark Recchiin, niin ja kaupanpäällisiksi laitettiin eräs John LeClair. Kun joukkeessa oli lisäksi erinomainen ruotsalaistulokas Mikael Renberg oli taas valoa näkyvissä tunnelin päässä.

Lindrosista maksettiin kova hinta, mutta vain kaksi kautta tuon kaupan jälkeen joukkue oli jo playoffseissa ja meni sielläkin toiselle kierrokselle. Sen jälkeen Flyers ei olekaan jäänyt playoffsien ulkopuolelle. Lisäksi tämä nuori jättiläinen oli 21-vuotiaana joukkeen kapteeni ja kaikkina Flyers-kausinaan kolmen parhaan joukossa sisäisessä pistepörssissä joista kolme ykkösenä.

Kun Jagr tuli NHL:aan oli Pittsburgh silloin liigan ehdotonta eliittiä. Lemieux, Recchi, Cullen, Coffey, Francis, K.Stevens, L.Murphy, S.Young, Joe Mullen, Bryan Trottier, Ulf Samuelsson, Tom Barrasso... Herranjestas mitä nimiä! Ei sittenkään mikään suuri yllätys että Pens vei kaksi Cupia putkeen. Craig Patrick teki aivan loistavia kauppoja vahvistaessaan joukkuetta. Jagrin "sisäänajo" oli paljon pehmeämpi kuin Lindrosin. Jaromirilla ei ollut mitään paineita joukkueen menestymisen suhteen, em. nimet huolehtivat niistä. Jagr oli vuoden 1990 huippulaadukkaan Draftin viides varattu pelaaja. Silloinkin kaikki huomio tulokkaiden osalta kiinnittyi Quebeciin ja Owen Nolaniin. Nolanin tulokaskausi oli tunnetusti vaikea, kolme maalia.

Lindrosilla oli taasen aivan toinen tilanne. 19-vuotiaalta pojalta odotettiin heti ja paljon. Nyt kun jälkeenpäin miettii, niin uskomattoman hyvin hän paineet kestikin, ja vieläpä vuosia. Kaikki taisi Ericin itsensä osalta kaatua vuoden 1997 hävittyyn finaaliin Detroitia vastaan. Mediassa miestä riepoteltiin kun ei pystynytkään hankkimaan Kannua takaisin Philadelphiaan, mutta sitä Red Wings-joukkuetta vastaan ei olisi pystynyt kukaan mukaan.

Viime kausina on puhuttu paljon Ericin itsekkyydestä, joka pitää varmasti tottakin. Mutta tähti on aina tähti. Kukaan ei kuitenkaan syytä Patrick Royta itsekkääksi, vaikka mies on ymmärtääkseni aivan täysi kusipää. Hänen tapauksessaan neljä Stanley Cup-sormusta ja kolme Conn Smytheä kertoo syyn. Emme koskaan saa tietää kuinka Ericiä kohdeltaisiin nykyään jos Flyers olisi voittanut 1997. Nyt miestä on helppo syyttää ja potkia kun hän ei mestaruutta pystynyt tuomaan. Oli jo aika ihme että joukkue meni finaaliinkin sillä kokoonpanolla.

Jagr osoitti viime kaudella ettei hänkään ole aivan se valmentajan ihannepelaaja. Kun peli ei kulkenut Jagr turhautui ja alkoi kiukutella, kuin pikkupoika. Toisena päivänä vaati myymistä pois Pittsburghista ja toisena taas pelasi kuin unelma.

Yhteenvetona voi varmasti sanoa että sekä Jagr ja Lindros ovat auttaneet joukkueitaan suunnattomasti ja että molemmat ovat loistavia jääkiekkoilijoita. Miesten urat ovat kulkeneet hieman eri polkuja ja nyt tilanne alkaa ikäänkuin nollista, kun molemmat ovat uusissa joukkueissa. Jagr maailman parhaana jääkiekkoilijana ja Lindros yhtenä jääkiekkoilun monipuolisimpana hyökkääjänä.