Neljän ottelun tappioputki käytiin katkaisemassa Minnesotan vieraana. Peli päätti myös Phoenixin seitsemän pelin putken yhden maalin erolla päättyneissä otteluissa, kiitos Whitneyn viime hetkillä tyhjiin tekemän osuman.
Vaikka viime aikojen tulokset ovatkin olleet varsin mollivoittoisia, on peliotteet olleet kentällä ajoittain jopa hyviä. Yleensä ollaan kaaduttu siihen, että LaBarbera päästää yhden helpon maalin pelissä ja sen avulla vastustajat voittavat. Tähän peliin Tippett uskalsi antaa vihdoin pelivuoron Portlandissa hyviä otteita esittäneelle Curtis McElhinneylle, ja tuloksena oli heti voitto. Toki McElhinneyn ei tässä pelissä tarvinnut esittää oikeastaan mitään ihmeitä, vaan peruspeli riitti voittoon. Mutta jotenkin tuntui, että McElhinneyn pelaaminen rauhoitti koko alakerran pelaamista, kun kenttäpelaajien ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä veto lirahtaa maliin.
Pelissä katkesi myös Radim Vrbatan viiden pelin pisteetön putki. Vrby teki kolmannessa erässä kaksi erittäin tärkeää maalia, ja pelasi muutenkin varsin pirteästi. Toivottavasti Vrbata pystyy pitämään jatkossakin pelinsä samalla tasolla kuin tänään, sillä hänen maalejaan joukkue tarvitsee, varsinkin kun Shane Doan on ollut viime aikoina suoraan sanottuna erittäin heikko. Kapteeni vaeltelee jatkuvasti pelin ulkopuolella, jättää ajamasta taklaukset loppuun, eikä onnistu maalinteossa edes hyvistä paikoista. Sen sijaan Mikkel Boedker sekä Raffi Torres ovat pelanneet viime aikoina erinomaisesti. Boedkerilla hyvät otteet eivät ole vielä kunnolla näkyneet tilastoissa, mutta jos hän jatkaa samalla tasolla, tulee pisteitä jatkossa väkisinkin kovemmalla tahdilla. Torres on sen sijaan viime aikoina alkanut pelaamaan sitä peliä missä on parhaimmillaan. Torres pelaa koko ajan aivan sääntöjen rajamailla, sekä ärsyttää vastustajia, sen lisäksi käy tekaisemassa aina silloin tällöin kiekon reppuun. Tälläistä pelaajaa Phoenixissa oltaisiin kaivattu jo edellisvuosien pudotuspeleihin. Yksi viime aikojen tasonnostaja on myös Cal O'Reilly. Cal oli Phoenixissa pelatessaan alkuaikoina aivan hukassa. Hän ei päässyt ollenkaan joukkueeseen sisälle, mutta kun itkupilli-Turris treidattiin on O'Reilly noussut isompiin saappaisiin. Olisikin mukava nähdä Cal kokeilemassa Hanzalin loukkaantumisen aikana kakkosketjussa Whitneyn ja Vrbatan kanssa, sillä Korpikoski ei ole saanut siinä ketjussa oikeastaan mitään aikaan.
Viime aikoina ongelmaksi on muodostunut aloitukset. Esimerkiksi juuri päättyneessä Wild-ottelussa aloitukset hävittiin järkyttävästi 46-18. Tätä tilastoa lukiessa ei voi kuin toivoa nopeaa parantumista Hanzalille ja Gordonille. Heidän paraneminen olisi tärkeää myös alivoiman kannalta, sillä tällä hetkellä mm. Doan joutuu vetämään pelistä toiseen reilua 20 minuuttia, vaikka peli ei tällä hetkellä hänellä muutenkaan kulje.
Sitten ongelmaan nimeltä Derek Morris. Morris oli jälleen Wild-pelissä täysin ansaitusti healthy scratchina, mutta mitä hänen kanssaan pitäisi oikeastaan tehdä. Hänet voisi hyvin treidata vaikka legendaariseen kiekkoämpäriin, mutta hänen sopimus on nykytilanteessa niin järjetön, että tuskin kukaan sitä suostuisi ottamaan kontolleen. Jotenkin tuntuu, että Morrisin suurimmat ongelmat on pään sisällä, joten joku parin viikon totaalinen loma jääkiekosta saattaisi auttaa hänen tilanteessaa, sillä niin väkinäiseltä ja heikolta hänen pelamisensa on viime aikoina tai oikeastaan koko kauden näyttänyt. Huonoin tilanne on nykyinen, että muutenkin tiukan budjetin joukkueessa katsomossa istuu yksi joukkueen kalleimmista pelaajista. No toivotaan kuitenkin, että Morris löytäisi jälleen oman tasonsa, sillä vaikea uskoa, että lähes tuhannen NHL-ottelun pelaaja noin vain yhtäkkiä kadottaisi pelitaitonsa.
Tiistaina pelataan seuraavan kerran, jälleen vieraissa, kun vastaan asettuu St.Louis Blues.