Philadelphia Flyers (5) - New Jersey Devils (6), idän välierät 2012

  • 37 145
  • 93

Caney

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Philadelphia Flyers, Liverpool FC
Kyllähän Phillyn jatkomahdollisuudet vain heikkenivät G'n pelikiellon myötä. Nimiä kyllä on, millä seuraava ottelu pitäisi silti voittaa. Bryzin pitää pelata huippupeli ja puolustuksessa kaiken pitäisi onnistua, niin voitaisiin puhua Game 6sta. Ehkäpä Giroux'n "viesti" (turhautuminen Game 4:ssa) kertoisi jo niille, ketkä pystyisivät tämänkaltaisia otteluita ratkaisemaan (Briere, Jagr, van Riemsdyk, Voracek, Schenn, Couturier, Hartnell, Read), että nyt pitää jumalauta voittaa ja nimenomaan tahtoa pitää löytyä enemmän, kuin koskaan aiemmin kaudella. Ehkä Giroux'n poissaolo herättäisi tuota joukkuetta pelaamaan? Pelaajista se ei jää kiinni, nyt on paikoista tehtävä, peliä saatava auki ja ennen kaikkea — puolustaa.

Vielä on uskoa tuohon porukkaan. Lätinät sitten, kun kaikki on ohi. Eniten toivon, että ratkaisijakykyiset pelaajat heräisivät pelaamaan. Ennen niitä olivat Losissa skulaavat Gagne, Richards ja Carter. Heidän aikanaan noustiin tälläisestä tilanteesta, muttei ihan päätyyn kuitenkaan päästy. Nyt on heidän tilalleen otettujen pelaajien aika näyttää (en nyt Schenniltä tai Couturieriltä odota mitään ratkaisevia maaleja, kun siellä on vähän kokeneempaakin kaartia...).

"We supply everything but guts!" — Todistakaa se illemmalla.
 

Jay79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
No niin, veitsi kurkulla mennään yöllä, Rinaldo melko varmaan pukee Flyers nutun päällensä ja kovasti on huhuiltu että Meszaros pukee myös yön otteluun, korvaisi ilmeisesti Liljan jos pelaa. Onko Mezzy sitten oikeasti valmis, toivottavasti näin on ettei ole kaveri liian aikaisin vakavan loukkaantumisen jäljiltä kehissä, pitkän tauon jälkeen on varmasti ainakin hakemista Meszarosin peli. Nyt jos koska jengin pitää sisuuntua ilman ylilyöntejä, ainoastaan pelillisesti sitä omaa vahvaa tekemistä, päästävä liikkeelle nopeasti omista ja painetta Brodeurille. Katsotaan saako Lavi homman vielä skulaamaan vai onko Devils vain liian vahva tällä hetkellä. Aamulla sitten viisaampia onko Golf kentät edessä vai saako Flyers vielä elinaikaa tällä kaudella.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Devils konferenssifinaaliin voitoin 4-1.

Ensimmäisen kerran näin pitkällä sitten edellisen mestaruuskevään 2003.

Kiitos, Devils! Hyvää yötä, nukkukaa hyvin!
 

Iggy12

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Sharks, Flyers, KalPa, Jarome Iginla
Se on sitten siinä. Vituttaa, kun hävittiin paremmille. Reilusti paremmille. Tyhjä olo on nyt sillä ajattelin Penguins-sarjan jälkeen tämän kauden olevan se kausi, jolloin Flyers päättää pitkän odotuksensa. Väärässä olin. Devils oppi virheistään vime kerralla (2010) ja oli nyt valmis kaatamaan Flyersin. Flyersin oma peli ei oikein missään vaiheessa lähtenyt käyntiin hyvin pelanneen vastustajan takia. Lisäksi joukkueen johtavilta pelaajilta olisin vaatinut parempaa panosta tähän sarjaan. Lisäksi joukkueen useista nuorista pelaajista juuri kukaan ei noussut merkittävästi esiin.

Mikä meni lopulta pieleen? Bryzgalov oli hyvä koko sarjan ajan, mutta viimeisen pelin tapahtumat jäivät kaikille mieleen ja pyyhkivät heti hyvät asiat pois. Puolustukseen olisi tarvittu Prongeria johtajaksi. Prongerin vaikutus joukkueen alakerrassa on todella suuri tuki joukkueelle. Niin henkisesti kuin pelillisesti. Timonen toki teki kaikkensa playoff-keväänä ja tällä kaudella, mutta ei hän pienikokoisena miehenä ole samanlainen mörkö vastustajille kuin Pronger. Flyersin vaarallinen hyökkäys hyytyi täydellisesti tässä sarjassa. Tuuria toki ei ollut niin paljoa, mutta se on vain huono tekosyy.

Suurin syy tähän tappioon on varmastikin ettei joukkue lopulta ollut valmis voittamaan vielä. Devilsin useat pelaajat on keitetty kovissa liemissä ja tappion karvasta kalkkia on maistettu muutama kertaa, vai miten on Kovalchuk, Parise ja Zajac? Lisäksi joukkueessa on kokeneita johtajia, jotka tietävät miten Cup voitetaan, kuten Brodeur ja Elias. Voittajaksi ei tulla hetkessä sormia napsauttamalla vaan voittajaksi kasvetaan. Flyers on vasta projektinsa alussa ja playoffeihin pääseminen ja yhden playoff-sarjan voittaminen oli hyvä suoritus kesällä runsaasti nuorentuneelta joukkueelta, jolla parhaimmillaan oli noin 10 tulokaspelaajaa riveissään.

Toivottavasti tästä opitaan ja ensi vuonna Flyers olisi valmiimpi voittamaan playoffeissa. Vaikka joukkueessa on paljon nuoria pelaajia, se on selvää ettei runko pysy ikuisesti kasassa. Cup-ikkuna on kuitenkin auki Flyersille vähintään muutamaksi kaudeksi eteenpäin. Aikaa on vielä, mutta joukkue saa itse näyttää pystyykö se sen joskus voittamaan. Viime kesän joukkueen hajoitusta ei ole nyt edessä, mutta nyt pitää antaa porukan hitsautua paremmin yhteen. Flyers on parhaimmillaan todella hyvä joukkue ja aineksia on tässä joukkueessa vieläkin parempaan.

Kiitosta kuitenkin palstan Devils-kirjoittajille hyvistä jutuista! Devils on kovasti työtä tekevä joukkue, jota on helppo sympata tänä keväänä. Olisihan se hienoa jos Brodeur voisi päättää uransa Cup-voittoon. Parise on hieno pelaaja, jonka haluaisin nähdä varmasti joku päivä omassa suosikkijoukkueessani. Hyvää kevään jatkoa!

PS. Olisin muuten halukas avaamaan Flyersille uutta kausiketjua, joten käykö kaikille jos piakkoin avaan sen?
 
Viimeksi muokattu:

wunderveba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Devils oli yllättävänkin hyvä, vaikka ei tässäkään vaiheessa paskoja joukkueita mukana enää ole. Parempi meni jatkoon ehdottomasti. Ei ollut Flyersilla tarpeeksi palaa vielä tänä vuonna. Toivottavasti Laviolettekin ottaa oppia ensi kaudelle, vaikka maalirikkaita pelejä onkin mielenkiintoista katsella.

Päättyiköhän Kimmo Timosen ura?

Onneksi Phillyllä on kuitenkin joukkue täynnä nuoria pelaajia ja Stanley Cup pitäisi olla seuraavina vuosina täyttä realismia.
 

henkke

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Penguins
Päättyiköhän Kimmo Timosen ura?

Timosella on vielä vuosi sopimustaan jäljellä hintaan 3M$.

Onneksi Phillyllä on kuitenkin joukkue täynnä nuoria pelaajia ja Stanley Cup pitäisi olla seuraavina vuosina täyttä realismia.

Bryzin kanssa vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Onneksi miehellä ei ole sopimusta kuin 8 vuotta jäljellä.
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna

JTX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, HPK
Lainaan ufon_kaakaon viestiä otteluseurantaketjusta:
En olis uskonut ensimmäisen pelin jälkeen, että Devilsillä olisi juurikaan jakoa koko sarjassa. 0-4 seuraavat pelit.


Nyt on pakko myöntää että en minäkään. Devils nosti tasoaan selvästi ensimmäisestä pelistä, Flyers ei siihen kyennyt vastaamaan. Kahdessa viimeisessä matsissa alkoi turhautuneisuus näkyä joistakin pelaajista. Pahoilta ylilyönneiltä vältyttiin, tosin Rinaldon lonkkataklauksessa oli sellaisen ainekset ilmassa.

Jälkeenpäin naurattaa, katsoessa vitutti, kun Ryan Carter nappasi kiekon kentältä käteen vaihtoaitiossa seistessään kun Wellwood oli menossa yksin läpi :)
 

Chambza

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Flyers
Vielä on mahdollisuus pöyhkeillä turenkilaiseen tyyliin, joten veikkaanpa tässä että Flyers vie 4 ottelussa tämän sarjan. Illan ottelu Flyersille 6-2.
Samanlaisen viestin olin hyvin lähellä kirjoittaa sarjan alussa. Luotto oli kova, mutta täysin väärässä oltiin, ja juuri nyt tympii aika paljon. Kausi jäi kesken, olisihan tässä vielä voinut laatulätkää katsoa. No, ei se sitten auta kuin toivoa Cuppia länteen ja vaklailla MM-höntsiä.
 

dali

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lamoriellon Enkelit, the Spirit of CBA
Tunnelmat ovat vieläkin aika korkealla ja aivan päällimmäisenä on ylpeys tuosta porukasta. Tämä voitto otettiin nimenomaan joukkueena. Arkkivihollisen voittaminen on aina makeaa, mutta parastahan tässä on, että nöyryytys viimeistellään vihollisen kotikentällä. Kovyn 1-3-maali sulki arkun kannen. Tuon maalin jälkeen Wells Fargo -areenan yleisökään ei uskonut kotijoukkueen nousuun eikä se tyrmistykseltään pystynyt edes kannustamaan omiaan vielä viimeiseen puristukseen.

Tuskin kukaan uskoi ennen sarjan alkua, että Devils dominoi näin vahvasti ja pyyhkäisee Flyersin viidessä ottelussa tieltään. Vasta kolmannen ottelun jälkeen alkoi näyttää siltä, että Devils on vahvoilla. Jälkikäteen arvioituna neljäs ottelu ratkaisi koko sarjan. Tuossa pelissä Devils painoi kolmannen kerran peräkkäin pelin Flyersin alueelle. Jatkuva puolustuskannalla oleminen turhautti Flyersin ja tämä turhautuminen sai huipennuksensa Giroux'n hömöiltyä itsensä ulos sarjan ratkaisevasta pelistä. Viidennessä pelissä Flyersilta puuttui juuri hänen kaltaisensa dynamo. Giroux'n ollessa jäällä voi tapahtua milloin tahansa ja tietoisuus tästä ruokkii myös muun joukkueen itseluottamusta.

Viides peli ei enää ollut Devilsin yksipuolista dominointia. Flyers sai hyvän alun otteluun, kun Maxime Talbot runttasi maalinedusruuhkasta johtomaalin. Tuolloin näytti siltä, että Flyers tulee kovaa ja Devils joutuu ottamaan iskuja vastaan. Sitten tapahtui jotain sellaista, mitä Devils joutui todistamaan Panthersia vastaan - Se sai kaksi nopeaa maalia ja mukana oli myös onnea. Salvadorin tasoitus pomppi sisään Simmondsin mailasta ja Brizgalovin lahjan jälkeen peli olikin 1-2.

Pari sanaa ottelun ratkaisusta. Bryzgalovin oikosulku, joka johti Clarksonin 1-2-maaliin, oli tietysti kipeä ja lamauttava suonenisku, mutta mielestäni ottelu ei ratkennut tähän. Tietysti tämä helpotti suunnattomasti Devilsin pelaamista, kun sen ei tarvinnut pelata takaa-ajoasemassa. Flyersilla oli kuitenkin riittämiin aikaa ja tilaisuuksia punnertaa vielä rinnalle, mutta sillä ei ollut onneakaan mukana. Toisaalta Devils myös puolusti hyvin ja ennen kaikkea ei sortunut jäähyilyyn, jolla Flyers sotki taas omaa pelaamistaan. Devils rankaisikin James van Riemsdykin urpoilusta. Kovaltshukin upea ylivoimamaali kolmannen erän alussa latisti Flyersin loputkin toiveet loppukiristä ja dramaattisesta voitosta.

Ryan Carter sai maksaa tuosta kiekkokepposestaan kolmannessa erässä, kun Briere sohaisi mailallaan häntä vatsaan pelin ulkopuolella. Todella raukkamaista käyttäytymistä "mr. Playoffsilta". Tässäkin kohtauksessa tiivistyi koko sarjan kuva pienoiskoossa: Flyers koettaa saada pienillä koiruuksilla Devilsin pelaajia lämpenemään ja torikokouksiin, mutta Devilsin pelaajat poistuvat naureskellen paikalta. Tämä alleviivaa myös sitä, miten vähin eväin Flyers lopulta oli sarjassa liikkeellä.

Devils ei selvinnyt kolhuitta viimeisestä ottelusta. Zac Rinaldon taklauksen seurauksena Zubrusilla on puujalka ja pää edeltä laitaan rysähtänyt Zidlicky kärsii jostain määrittelemättömästä vammasta, jonka vuoksi hän ei pelannut enää kolmannessa erässä. Ei olisi yllätys, jos hänen niskansa olisi retkahtanut tilanteessa. Valitettava juttu, mutta Zidlicky meni kumartumaan juuri ennen kuin Simmonds tuli taklaamaan. Molemmilla on onneksi tovi aikaa parannella vaivojaan ennen konferenssifinaaleja.

Myös Flyersilla oli silminnähden tuskaisia pelaajia, siis loukkaantumisten tähden. James van Riemsdykin vaisuutta selittää Hockey night in Canadan pätkä, jossa JVR esitteli kevään muotia ja käveli mittatilauspuku yllään ja sandaali vasemmassa jalassaan kohti hallia.

Sitten vielä lyhyt yhteenveto sarjasta, jos kohta oleelliset asiat on jo sanottu moneen kertaan.

Devils onnistui tärkeimmässä tehtävässään eli Giroux'n ja Brieren johtaman hyökkäyksen pimentämisessä. Puolustuskannalle joutuminen ei sopinut Flyersin pirtaan, sillä joukkue oli mielessään kai valmistautunut pelkästään hyökkäämään neljän ketjun voimin, vai kostautuiko liika itsevarmuus, jota avausottelun voitto ruokki.

Pete DeBoer oli joukkueineen tehnyt kotiläksynsä ja löytänyt yksinkertaisen reseptin, jolla Flyersin suunnitelmat tehdään tyhjiksi: Ei päästetä vastustajaa hyökkäämään. Devilsin avainpelaajien rinnalle parrasvaloihin nousivatkin Zubrus, Ponikarovski, Bernier ja Carter, joiden hellittämätön työ palkittiin myös maaleilla ja ennen kaikkea koko sarjan voitolla. Varsinkin Brieren ketju oli vaikeuksissa omalla alueella ja sen peliä leimasi myös haluttomuus antautua kaksinkamppailuihin omassa päässä. Pohjakosketus nähtiin jo toisessa pelissä, jossa Briere katsoo sujuvasti sivusta Zajacin pistäessä kiekon verkkoon ja lukemiksi 1-3. Moiteosaston erityismaininta kuuluu Jaromir Jagrille, joka tyytyi kaartelemaan ja välttelemään käsien likaamista. Siinä olisi konkarilla ollut paikka niin sanotusti inspiroida nuorta porukkaa, kun Schennin, Couturierin, Readin ja muiden nuorukaisten lapsuuden idoli olisi vanhoilla päivillään vielä alkanut todella vääntää. Olettaen, ettei Jagrilla nyt ole mitään vammaa, joka olisi haitannut pelaamista.

Tästä aasinsiltaa pitkin sarjan ratkaisseeseen tekijään: Työmoraaliin. Devilsin tähdet tekivät likaista työtä, jonka tekemisestä Flyersin avainpelaajat puhuivat.

Tässä on myös jäänyt vähälle huomiolle se, että Devilsiltä löytyi ratkaisuvoimaa laajalta rintamalta ja joukkue sai vaihteeksi tehoja myös puolustukseltaan. Panthers-sarjassa maalinteko lepäsi tyystin hyökkääjien harteilla, mutta nyt Zidlicky, Larsson ja Salvador iskivät tärkeitä maaleja ja ruokkivat hyökkääjiä syötöillään. Paras hyökkäysketju oli Sykora-Henrique-Zubrus, joka teki hyvät tehot ja oli Devilsin ketjuista se, joka työnteollaan todella pääsi Flyersin ihon alle.

Devils oli myös vahvempi henkisellä puolella. Se piti kiinni pelisuunnitelmastaan eikä sortunut hyvänolon tunteeseen. Flyersin tiedettiin myös yrittävän pikkusikailulla saavan Devilsin pois raiteiltaan ja lipsumaan omasta pelisuunnitelmastaan. Punamustat olivat ilmeisesti käyneet zen-pikakurssin eikä joukkue ottanut yhtään kuritonta jäähyä kostoista tai torikokouksista. Zubrusin telomisen kostamatta jättäminen oli myös kaukonäköisyyttä. Devils sai kostonsa viemällä sarjan nimiinsä.

Sarjan kolme tähteä

Devils

*** Dainius Zubrus

Pete DeBoerin pelitapaa on ylistetty aiheesta, mutta kunniaa on jaettava siihen osoitteeseen, joka tuota pelitapaa toteuttaa. Mielestäni Dainius Zubrus oli koko sarjan paras pelaaja ja hän sopii kuin valettu DeBoerin systeemiin. Hänessä ruumiillistuivat voitontahto, työmoraali ja hermojenhallinta, joiden kautta Devils otti yliotteen Flyersista. Zubes pelasi kovaa, tinkimättömästi ja pääsi niin syvälle vastustajien ihon alle, että turhautuminen purkautui erilaisina telomisyrityksinä häntä kohtaan.

** Travis Zajac

Perusteet ovat pitkälti samat kuin yllä. Zajac hallitsi aloituksia ja kaksinkamppailuja ja hänen työpanoksensa oli ratkaisevassa osassa, kun Devils pakotti Flyersin puolustuskannalle.

* Bryce Salvador

Konkaripakki osoitti arvonsa tässä sarjassa. Sal otti suuren roolin takalinjoilla ja näytti avujaan myös kiekollisessa pelaamisessa. Sal avasi peliä varmasti ja sai palkinnoksi myös mukavat tehot 2+1. Tärkeintä oli kuitenkin hänen työnsä Flyers-hyökkääjien paimentamisessa Brodeurin maalin läheisyydessä.

Flyers

*** Ilja Brizgalov

On sääli, että venäläisen otteita arvioidaan tuon viidennen pelin voittomaaliksi jääneen emämunauksen kautta. Tosiasiassa Bryz oli kuitenkin niitä harvoja oranssinuttuja, joiden työpanos oli vaadittavalla tasolla. Varsinkin neljännessä ottelussa hän meinasi ryöstää koko homman Flyersille ja olisi ryöstänytkin, jos kenttäpelaajat olisivat saaneet tehoja aikaan.

** Brayden Schenn

Nuorukainen ei vielä noussut muiden yläpuolelle, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että Schenn tekee vielä mainetekoja pudotuspeleissä. Tuollainen pelkäämätön asenne yhdistettynä haluun antaa ja ottaa iskuja tuottivat jo tässä sarjassa tulosta.

* Braydon Coburn

Ennen sarjaa kankeaksi arvioimani Coburn osoittautui todelliseksi työhevoseksi, joka ei anna tuumaakaan periksi. Pelasi paljon, kovaa ja ennen kaikkea puhtaasti (mitä nyt tuo yksi headbutt Ponikarovskia kohtaan jäi viheltämättä). Coburnkin väsyi sarjan edetessä kovan taakkansa alla.

Muuta pientä:

- Claude Giroux'lle hatunnosto siitä, että hän tuli kättelemään Devils-pelaajat sarjan päätteeksi.

- Niin kävi, että avausmaalin tehnyt joukkue hävisi kaikki ottelut tässä sarjassa.

- Flyers ei saanut viimeisessä pelissä alun jälkeen tukea kotiyleisöltään, joka heitti hanskat tiskiin Clarksonin 1-2-maalin jälkeen. Lie ollut motivoivaa pelata täyden, mutta hiljaisen tuvan edessä.

Kiitos vielä kaikille ketjuun kirjoittaneille ajatustenvaihdosta. Flyersin kannattajien ei ole syytä painaa päitään pensaaseen, vaikka kausi päättyi valtavaan pettymykseen. Kuten Iggy totesi, Flyers on rajusti uusiutunut, nuori joukkue ja sen parhaat vuodet ovat edessäpäin. Ajan kuluessa asiat ovat saaneet oikeat mittasuhteet ja kaudesta jää varmasti käteen kosolti hyviä muistoja ja kokemuksia. Flyers olisi tietyllä tapaa kaivannut Prongerin tapaista isähahmoa johtamaan joukkuetta, mutta tällaisten kasvukipujen kautta ne uudet johtajat kouliintuvat.
 

nixon74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Broad Street Bullies, Nuotit
Uskomattoman kuriton oli Flyers-nippu tässä sarjassa. Toki miehistöä varmasti turhautti suunnattomasti myös Devilsin pelitapa, jossa ei oikeastaan päästy sen ihmeemmin hyökkäilemään. Jagr oli täysin pimennossa koko sarjan, oikeastaan koko pleijarit, samoin kuin Simmonds, jonka piti olla se "täydellinen pleijaripelaaja". Laiskaa työskentelyä Väinöltä, eikä sitä runkosarjan lopun härkää ollut yhtään nähtävillä näissä pleijareissa.

Bryziltä vahva sarja kokonaisuudessaan, mitä nyt muutamia lapsuksia pääsi sisään taas silloin tällöin. Myös Talbot oli yksi harvoista miehistä, jolla oli työhaalarit päällään tässä sarjassa. Hyvin teki mies likaista työtään ja kävi myös naulaamassa muutaman häkin, joten ei ollenkaan huonompi suoritus. Myös Gustafsson esitti ihan suht pirteitä otteita. Meszaros saatiin mukaan vielä Game 5:sessa, mutta miehen otteista paistoi kyllä enemmän kuin selkeästi tuo mennyt loukkaantuminen. Oli jatkuvasti kiekon kanssa pienissä vaikeuksissa ja perseellään laidan tuntumassa.

Kokonaisuudessaan voisi todeta, että jonkinasteinen ylimielisyys paistoi Flyersin otteista koko sarjan ajan. Flyers toki lähti sarjaan ennakkosuosikkina, mutta viimeistään Game 4:sessa olisi pitänyt kääntyä se kytkin siellä korvien välissä, että hei tässä on nyt oikeasti alettava pelaamaan. Niin hyvä kuin Devils olikin tässä sarjassa, niin ei myöskään Flyers todellakaan antanut kaikkeaan. Kaikki kunnia Devilsille jatkoon pääsystä, olitte valovuoden edellä Flyersiä joka osa-alueella tässä sarjassa.
 

Christian74

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins ja Tappara
Yllättynyt olen minäkin että Flyers taipui noin helpohkosti. Porukka tuntui fanittamaani Pensiä vastaan suorastaan pelottavan laajamateriaaliselta ja itsevarmalta lukuunottamatta sitä yhtä 10-3 selkäsaunaa. Ehkäpä Phillynkään kurinalaisuus ei sitten kuitenkaan ollut NJ:n tasoa? NJ on kyllä aina osannut pelata kurinalaisesti ja Brodeur + puolustus ovat olleet kova vastus jo vuosien ajan kenelle tahansa. Muistan kun aikoinaan katselin NJ:n finaalisarjan Avalanchea vastaan 2001, kovaa oli taisto silloinkin 7 pelin ajan, mutta lopulta sain Avsin takana seisseenä riemuita Niemisen Villen, Sakicin ja kumppaneiden kannujuhlista. On se aikamoinen legenda tuo Brodeur, kun ajattelee että noistakin päivistä on yhtäkkiä jo toistakymmentä vuotta!
Aika menee omituisen nopeasti kun ikää itsellekin kertyy niin tuntuu nuo vuodet vain lyhenevän joka kerta.
Siltikin, kyllä NJ tosiaan tämän idän finaalipaikan ansaitsee täysin näin puolueettomin silmin katsellen, Florida-sarja antoi sen tarvittavan itseluottamuslisän tähän Phillyn kaatoon, jossa pienet asiat ratkaisivat
ison jutun lopputuloksen. Kaikesta huolimatta, olen edelleen yhä vakuuttuneempi siitä, että se on New York Rangers, joka tänä keväänä sanoo viimeisen sanan. Itselläni on pikku sympatiat aina olleet Rangersia kohtaan, taustalla 80-luvun velho Glen Sather, jota monet muut ivaavat muinaisjäänteeksi, mutta tosiasiassa mies on isoilla kaupoillaan tehnyt Rangersista NHL:n väriläiskän. Mielenkiinto joukkuetta kohtaan on pysynyt, kun isoja tähtiä on nähty ja kauppoja on tehty vuosien varrella vaikka kuinka paljon piittaamatta muiden mielipiteistä pätkän vertaa. Toki kun menestystä ei ole juurikaan vuoden -94 jälkeen juurikaan nautiskeltu, on kriitikoiden ollut helppo lytätä Satheria mielin määrin, mutta paljon olisi liiga köyhempi ollut noina hullujen kauppojen vuosina ilman häntä. Nyttemminhän palkkakatto on lyönyt hommalle jarrua eikä se ole ollut joukkueen yhteensulautumisen kannalta ollenkaan huono asia. Niin ja onhan siellä taustalla myös eräs Edmontonin aikojen sankarini Mark Messier, joten nyt kyllä toivon Pensien pudottua kannua Rangersille! Ensin pitää hoidella ehdottomasti seuraavassa kohtaamisessa Washington, jolta se kuuluisa momentum vietiin käsistä viime matsin viime hetkillä ja lopullisesti jatkoajalla. En usko että NJ mahtaa mitään leveämmälle Rangersille idän finaaleissa, NJ on jo ylittänyt monien odotukset tällä kaudella ja yllätysten aika loppuu nyt tähän Phillyn kaatoon. Stanley Cupin finaalit ovatkin sitten ihan oma lukunsa, mutta kun nyt oikeasti tarkemmin ajattelee, niin voiko muka Los Angeles tai varsinkaan Phoenix pistää kunnolla kampoihin kotiedulla ryyditetylle huippunälkäiselle Rangersille? Itse en usko, nuo kaikki Nj, L.A. ja Phoenix ovat jo nyt yllättäneet monet ja jopa itsensäkin, mutta Rangersilla kannu on selkeä tavoite ollut jo ties kuinka kauan. Toki yhtään en väheksy näitä muita porukoita, kaikki ovat paikkansa ansainneet omin ansioin ja kaikki haluavat mennä loppuun asti, mutta nyt katsonkin tilannetta tästä eteenpäin.
Katsellaan kuinka väärässä olin sitten kun kausi on pelattu loppuun.
 

Jay79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers
Onneksi olkoon Devils faneille, parempi meni jatkoon, hyvä sekä kova nippu teillä on kasassa. Loppujen lopuksi Flyers meni pidemmälle kuin uskalsin kauden alussa uskoa, vaihtuvuus oli niin suurta pelaajien suhteen jengissä, luulisi tämän vain kasvattavan nuoria kavereita tulevaisuutta ajatellen. Bryzgalov oli ihan tarpeeksi hyvä tässä sarjassa sekä antoi avaimet pelien voittoon, nyt vaan ei homma toiminut ja tässä lopputulos. Loukkaantumisia on kaikilla aina tässä vaiheessa kautta ja niitten taakse on turha mennä, mitä tulee Timosen jatkoon niin kuulostaa Kimen mietteet aika samalta kuin viimevuonna Boston sarjan jälkeen. Timosella vuosi sopparia jäljellä sekä moneen otteeseen maininnut että peliuraa vielä 2-3 vuotta jäljellä, tietysti loukkaantumiset ovat asia mikä voi muuttaa kaiken, mutta itse luulen että kimmo luutii uransa loppuun Flyers nutussa, ainakin vuoden verran vielä näin toivotaan. Iltalehden paskajournalismin voi jättää omaan arvoonsa noissa jutuissa, kiitokset kaikille Devils faneille täällä ja että jutut pysyivät asiallisina sekä laadukkaina, onnea vaan jatkoon teille.


edit. Iggy12 avaa vaan, mulla ei ainakaan mitään sitä vastaan, sinne sitten palaan jossain vaiheessa pohtimaan tulevaa:)
 
Viimeksi muokattu:

Eager

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers, Eagles, HPK ja Barça
Joopa, hieman tyhjänä olisi nuppi juuri nyt, mutta jauhetaan nyt jotain…

Mielestäni on jotenkin vastustajaa vähättelevää pohtia tällaisen sarjan jälkeen miksi Flyers sitä tai tätä vaan ennemmin miksi Devils oli noin hyvä? Kunnia näille, pirun tai siis aivan liian vahvastipa pelasivat. En nyt väitä, etteikö Flyersin pelaamisessa olisi ollut tässä sarjassa parantamisen varaa, jopa paljonkin, mutta näen vain että syyllistä tähän pitää hakea paljolti tuolta paholaisten leiristä. Ovat vain pelanneet pirun hyvää pudotuspelikiekkoa, josta nämä pari viimeisintä olivat loistavia esimerkkejä, alun takaiskuista huolimatta. Pirun työtelistä, kurinalaista ja tiukasti sitä DeBoerin "pelikirjaa" noudattavaa kiekkoa, jossa yksikään mies ei saa taikka ota niitä erivapauksia sen suuremmin vaan pelaavat toinen tosilleen. Tuollaista joukkuetta vastaan on varmasti pirun vaikea ja ikävä pelata, mikä sitten ehkäpä näkyy noissa Flyers pelureiden turhautumisissa ym. turhuuksissa.

Kyllähän siinä taisi tosiaan käydä lopulta, niin kuten pitkin kevättä pelkäsin, ettei Flyers ollut sittenkään vielä valmis niihin todellisiin urotekoihin ja neljän peräkkäisen vahvan sarjan pelaamiseen. Penguinsia vastaan painoivat missä lie nuoruuden hurmiossa, mutta tässä toisessa ei enää niinkään.

Meinaan kun vertaa näitä joukkueita, niin se osa mikä Flyersilta ja varsinkin se hyökkäykseltä pitkälti puuttui olivat ne 25-30 vuotiaat runkomiehet ja/tai tähdet, jotka olisivat siis jo mukavan kokeneita ja virheistään oppineita, mutta samalla yhä varsin nuorehkoja ja energisiä sekä ennen kaikkea nälkäisiä. Puolustuksesta näitä vielä löytyi Coburnin, Grossmannin ja Carlen voimin, sitten pari kokeneempaa eli Timonen ja Lilja sekä tulokas Gustafsson eli ainakin tältä osin siis ihan harmooninen paletti. Siitä voi sitten kiistellä oliko tuo parin kaikkien tietämän avain poissaolon vuoksi loppu peleissä, sitten kuinka tasokas ja syvä vai ei, mutta jätettäköön se tällä kohtaa huomiotta. Hyökkäyksessä sen sijaan tähän ikähaarukkaan mahtuisivat ainoastaan herrat Hartnell ja Talbot eli hiljaistapa oli. Toki Matt Readkin meni tuohon, mutta muilta osin ei "aivan" täyttänyt niitä ns. kriteereitä. Tasokasta kokenutta kaartia löytyi vielä parin karpaasin verran Jagr’n ja Brieren myötä, mutta muilta osin tuo olikin auttamattoman nuorta ja kokematonta eli kavereita, jotka vasta hakivat sitä kokemusta ja näkemystä. Mielestäni vain se ideaalein tilanne menestystä ajatellen olisi se, että sen rungon muodostaisivat pitkälti nämä noin 25-30 -vuotiaat, jota sitten täydentäisivät muutamat kokeneemmat karpaasit sekä sitä tuoreutta ja nuoruuden ennakkoluulottomuutta tuovat tulokkaat ym. nuoret ja kokemattomat pelurit. Flyersilta vain tuppasi puuttumaan tämä osasto, varsinkin tuolta hyökkäyksestä. Puolustuksessa oli siis tuo kolmikko.

Sitten kun katselee tuota Devilsien pakkaa, niin ero oli aika huomattava. Näillä meinaan oli näitä 25-30 -vuotiaita runko/avainmiehiä. Parise, Zajac, Kovy, Clarkson, Volchenkov ja Greene sekä vielä päälle roolinsa täyttäviä syvyyspelaajia Bernier, Carter, Gionta, Harrold sekä viime pelissä pelannut Tim Sestito, jotka myöskin mahtuvat tähän haarukkaan. Sitten kokoonpanosta löytyy mukavasti kokemusta eli näitä päälle kolmekymppisiä: Elias, Zubrus, Pony, Sykora, Zidlicky, Salvador sekä tietenkin tuo veskaritandemi Brodeurin johdolla. Lisäksi löytyy vielä sitä tärkeää nuoruutta ja kokemattomuuttakin tuota elävöittämään tulokkaiden Henriquen ja Larssonin sekä toisen kauden Mark Faynen voimin. Mielestäni tuo on vain varsin hyvä sekoitus, jossa sitä suurinta vastuuta kantavat pitkälti nuo 25-30 vuotiaat kaverit. Kun siis jätetään laskuista ikinuori Marty.

Jos nyt okein haluaa numeroilla konkretisoida, niin Devils nutun puki tässä sarjassa yllensä kolme alle 25-vuotiasta kaveria (juurikin nuo kolme edellä mainittua) siinä missä Flyersin vastaava luku olisi yhdeksän + 25-vuotias tulokas Read. Tämä ei vielä heijastunut niinkään tuonne yli kolmekymppisiin, jotka menivät Devilsille 7-5, mutta ero tuli esiin sitten tuossa, ainakin tänne kriittisessä, välihaarukassa, joka mei Devilsille 11-5 (Read olisi Flyersin kuudes, mutta…). Näissä laskelmissa ei huomioitu kakkosmaalivahteja, kun eivät paljoa tuonne jäälle vaikuttaneet, mutta tuokin vain korostaisi tätä kokemusjakaumaa. Pidän oikeuden laskuvirheisiin, mutta eivätpä nekään tuota sen suuremmin muuksi muuta. Devils oli vain kokeneempi ja piste.

Missä tämä sitten saattoi näkyä, niin ehkäpä se oli juurikin tuo joukkueiden ero kurinalaisuudessa, virheiden välttämisessä sekä sen pelitavan noudattamisessa ja pelaamisen kasassa pitämisessä läpi otteluiden kuin varsinkin ottelusta toiseen, minkä luulisi sen kun korostuvan kun pelataan jo toista sarjaa. Sitten jos muistelee pari kautta taaksepäin, voin muistella toki omiani, mutta eikös Flyers ollut silloin sen asteen verran kokeneempi tai ainakin se ns. tasokkaampi kokemus oli Flyersille? Ei tuota kokemuksen merkitystä voi vain koskaan playoffseissa väheksyä, vaikkei toki liioitellakaan. Eihän se kokemuskaan äärimmilleen vietynä ole mikään autuaaksi tekevä voima, vaan tarvitaan myös sitä vastapainoa, mutta tuo Devilsin paketti ja rakenne olisi tältäkin osin vain aika ihanteellinen. Eipä siinä, sen suuremmin en ajatellut tätä nyt ruveta purkamaan ja asioita toistelemaan, sillä aika hyvinhän sarja olisi täällä jo puituna, varsinkin dalilta todella summaava ja allekirjoitettava teksti, taas kerran.

Sen suurempaa syytä sen pään pistämiseen pensaaseen ei tosiaan ole sillä kuten jo monien näppäimistöltä todettua, niin olihan tämä kokonaisuutena pirun virkistävä kausi, jonka aikana monet nuoret tekivät niitä läpilyöntejään tai esittivät muutoin vain vahvoja otteita. Ja kun en sen suurempia odotuksia asettanut missään vaiheessa, niin ei tämä putoaminen kyrsi aivan samalla tapaa kuin tuo vuoden takainen second round exit, sillä se joukkue oli kasattu vain ja ainoastaan hakemaan sitä yhtä sarjavoittoa lisää siinä missä tämän vuoden porukalle se tärkein oli tuon uuden pohjan ja voimakkaiden uudistuksien sisään ajaminen.

Jatkoa ajatellen voisi sanoa sen verran, että mikäli Devils vain saa jatkossakin tuolla aktiivisuudellaan siirrettyä sen painopisteen omasta puolustuksestaan vastustajan niskaan, niin ehdottomasti varteenotettava nippu, vaikkei kaikkein nimekkäin tai mediaseksikkäin olekaan. Yksi hyvä esimerkki tästä on vaikkapa dalin esiin nostaman Bruce Salvadorin pelaaminen. Voin huoletta sanoa, että aliarvioin kaveria aika pahasti tähän sarjaan tultaessa, sillä pidin miestä pakon sanelemana aivan liian isoa roolia ja minuutteja pelaavana "pökkelönä", mutta mitä vielä hyvinhän tuo pelasi. Ei ole toki mikään nopea eikä kaikista kiekollisinkaan, mutta se perus yksinkertainen pelaaminen hoituu ja tuota liikettään puolestaan paikkaa iän myötä selvästi petraantuneella pelinluvullaan ja sijoittumisellaan. Vähän samat Mark Faynestakin, joka olisi kehittynyt ihan mukavasti. Eli näitä kavereita, jotka eivät niminä sano sen suurempia vaan saavat melkeinpä aliarvioimaan itseään, mutta pelaavat varsin laadukasta perushokia. Tosin eiköhän tässä näy tuo pelitavankin tuoma tuki ja suoja sillä mikäli joukkue ei noudattaisi tuota DeBoerin systeemiä yhtä energisesti ja kurinalaisesti vaan olisivat passiivisempia, niin nämäkin kaverit joutuisivat huomattavasti enemmän jalalla tekemisiin omassa päässä, jolloin niitä ongelmia voisi ilmetä huomattavasti enemmän.

Mutta joo, mitäpä sitä turhia lätisemään, vaan kiitos palstan Devils-aktiiveille laadukkaasta keskustelusta ja onnea idän finaaleihin.

Sanottakoon vielä sen verran, että kun kerta Pensiä vastaan valittelin vastustajan turhista ja vastustajaa kunnioittamattomista turhautumista säteilleistä taklauksista, niin eipä Flyerskaan näiltä tässä sarjassa välttynyt. Olisivat saaneet vain jättää tekemättä. Eivät nyt mitään James Neal –luokan pimenemisiä tarjoilleet, mutta sellaista täysin turhaa ja joukkueelle haitallista sekä vastustajallekin vaarallista pelaamista, mikä ei vain kuulu sen voittavan nipun toimintaan.

Iggylle vielä sen verran, että anna palaa vaan. Itselläni menee vielä tovi tämän kauden sulatteluissa pelaaja-arvioineen kaikkineen, joten liityn joukkoon mukaan sitten aikanaan.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Seuraavan sarjaketjun avaamista saadaan vielä odotella, kun Capitals kellisti Rangersin ja venytti ratkaisun seitsemänteen otteluun. Voittaja tästä siis Devilsiä vastaan idän finaaleihin, ja hyvä vaan että ratkaisu venyy. Pirupakka on taatusti kolhuilla ja väsyksissä pitkän Panthers-sarjan ja melkein heti perään startanneiden Flyers-matsien jälkeen.

Devils on tähän mennessä pelannut juuri kuten parhaiten osaa: huomaamattomasti hiipien, ilman suurta hypeä, taistellen ja töitä tehden. Kaukana kirkkaista valoista, leuhottamatta. Flyers tuli sarjaan takki auki, kun jostain syystä Devilsin suurimmat vahvuudet oli siellä unohdettu. Ei Devils kellisty samoilla keinoilla kuin millä Penguins kaatui. Tämänhän muutama Philly-peluri myönsikin sarjan vielä kesken ollessa: että Devilsiä ei osattu pelätä ja luultiin että jatkoon marssitaan puolivaloilla.

Hei, herätys! Devilsillä on kolme Cupia reilun 15 vuoden ajalta, ja pelikulttuuri New Jerseyssä ei ole sinä aikana suuremmin muuttunut. Tarkasti puolustava, taisteleva, uhrautuva Joukkue tuli Flyersille yllätyksenä??? Siinä tapauksessa eivät voi kyllä syyttää kuin itseään.

Seuraavaan sarjaan siis Caps tai Rags. Minulle maistuisi ehkä Capitals mieluummin, ne on helpompi turhauttaa samankaltaisella pelillä kuin mihin turhautui Flyers. Tosin ihan sama se on tässä vaiheessa mikä joukkue sieltä tulee, vielä on kaksi sarjaa voitettavana eikä helppoja vastuksia ole.
 

dali

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lamoriellon Enkelit, the Spirit of CBA
Missä tämä sitten saattoi näkyä, niin ehkäpä se oli juurikin tuo joukkueiden ero kurinalaisuudessa, virheiden välttämisessä sekä sen pelitavan noudattamisessa ja pelaamisen kasassa pitämisessä läpi otteluiden kuin varsinkin ottelusta toiseen, minkä luulisi sen kun korostuvan kun pelataan jo toista sarjaa. Sitten jos muistelee pari kautta taaksepäin, voin muistella toki omiani, mutta eikös Flyers ollut silloin sen asteen verran kokeneempi tai ainakin se ns. tasokkaampi kokemus oli Flyersille? Ei tuota kokemuksen merkitystä voi vain koskaan playoffseissa väheksyä, vaikkei toki liioitellakaan. Eihän se kokemuskaan äärimmilleen vietynä ole mikään autuaaksi tekevä voima, vaan tarvitaan myös sitä vastapainoa, mutta tuo Devilsin paketti ja rakenne olisi tältäkin osin vain aika ihanteellinen.

Jatketaan tätä mainiota pohdintaa vielä parin viivan verran. En todennäköisesti yllä Eagerin ajatuksenjuoksun tasolle, mutta heitän pari mieleen tullut lausetta kehiin.

Kahden vuoden takaiseen vertaaminen avaa mielenkiintoisella tavalla juuri tätä, mihin puutuit eli "tasokkaaseen kokemukseen". Sitten kevään 2010 playoff-sarjan Flyersista on lähtenyt nimenomaan tätä parhaassa peli-iässä olevaa ainesta eli lähinnä Carter, Richards ja Gagne eikä nelosketjukaan ollut tänä keväänä samanlainen raastinrauta kuin keväällä 2010. Unohtamatta tietenkään sitä, että edellisen kohtaamisen dominoivin pelaaja Chris Pronger oli nyt sivussa.

Devils on myös käynyt läpi melkoisen muodonmuutoksen, sillä vain yhdeksän pelaajaa on jäljellä tuosta kevään 2010 joukkueesta - Tosin sillä erotuksella, että päävastuunkantajat ovat käytännössä samat kuin kaksi vuotta sitten. Tällaisen jatkuvuuden merkitystä on hankalaa määritellä, mutta tänä keväänä tulokset ovat olleet mitä parhaimmat. Joukkueen kemiat ovat kohdallaan ja pelaajilla on oikeat roolit. Näin ei ollut kaksi vuotta sitten. Tuolloin isoissa rooleissa pelasi Mike Mottaun ja Rob Niedermayerin tapaisia pelaajia, joiden rahkeet eivät riittäneet suurta vastuuta kantamaan. Yksittäisistä pelaajista suurimman muodonmuutoksen on kokenut Ilja Kovaltshuk. Saavuttuaan Devilsiin Kovy oli aivan irrallinen palanen ja hänen suunnaton halunsa voittaa ja näyttää epäilijöille purkautui väkinäisenä yrittämisenä ja turhautumisena.

Kaksi vuotta sitten osat olivat oikeastaan tyystin toisin päin kuin tänä vuonna. Tuolloin Flyers söi Devilsin elävältä jo omalla alueella. Puolustuksesta ovat jäljellä enää Greene ja Salvador. Myös kolmos- ja nelosketjut ovat tyystin uusiutuneet ja täydennetty DeBoerin haluamilla pelaajatyypeillä. Muutos tuli tarpeeseen, sillä läpi tämän vuoden runkosarjan toistui sama kaava, jossa Devils hävisi parhaille joukkueille nimenomaan kolmos- ja nelosketjujen taistelussa. Samalla Devilsin ikärakenne muuttui vuoden tauon jälkeen veteraanipainotteiseksi, kun viime vuonna NHL-ilmapiiriä haistelleet Tedenby, Palmieri ja Zharkov putosivat kokoonpanon ulkopuolelle tai kaupattiin.

Kaksi vuotta sitten käydyssä playoff-taistossa Devilsin kohtaloksi koitui samalla tavalla kolmos- ja nelosketjujen materiaali. Flyersilla oli heittää kehiin todella äkeä telaketjuosasto ja kolmosketjusta löytyi Giroux ja Briere*. Kun näitä joukkueiden koostumuksia katsoo, niin ero on suorastaan räikeä. Devilsin kolmosketju oli todella pehmeä ja nelosketju viittä vaille hyödytön Leblondin ja Correnten kouhottaessa miten sattuu. Dean McAmmond oli uuvahtanut kesken kautta eikä hänestäkään ollut isommin iloa.

*Satavarma en ole. Enkä jaksa tarkastaa.

2010

Rolston-Niedermayer-Clarkson
Leblond-McAmmond-Corrente

2012

Sykora-Henrique-Zubrus
Carter-Gionta-Bernier

Devils on myös uusiutunut täysin puolustuksen osalta - ainoastaan Greene ja Salvador pelasivat kevään 2010 sarjassa. Pelaajatyypit ovat tietysti osaltaan tärkeitä, mutta selässä komeilevia nimiä merkittävämpää on puolustajien lisääntynyt aktiivisuus. Kaksi vuotta sitten Devils juuttui jo omalle alueelleen ja hyökkäyspäässä puolustajat peruuttelivat, jos tilanne vähänkään näytti epävarmalta. Tuolloin ongelmia aiheutti ennen muuta se, ettei puolustus ollut riittävän hyvä kiekollisesti saati riittävän nopea. Tämän takia kiekkoa ei saatu omista liikkeelle vauhdilla ja hyökkääjät joutuivatkin hakemaan kiekkoa todella alhaalta ja näin ollen he jäivät usein vapaaksi riistaksi vastustajan karvaajille.

Keväällä 2010 eronnut Jacques Lemaire otti opikseen nöyryyttävästä tappiosta ja palattuaan Devilsin valmentajaksi hän hylkäsi vanhat oppinsa alkoi ajaa sisään "kevyversiota" DeBoerin systeemistä, jossa vastustajan pelin avaamista torpedoidaan vähintään kahden hyökkääjän voimin. Lisäksi puolustajilla on merkittävä rooli hyökkäyspäässä ja kirkas vihreä valo osallistua hyökkäyspeliin. Näin suurta muutosta pelitavassa ei juurruteta hetkessä, joten tässähän pitää jakaa kuluvan kauden menestyksestä aimo annos kiitosta myös Lemairelle.

Flyersille tämä vuosi on ollut todellinen oppimismatka. Jos kehityskäyrät jatkavat kulkuaan nykyisessä suunnassaan, toivoisin näkeväni näiden joukkueiden kohtaavan parin vuoden päästä uudelleen pudotuspeleissä.
 

Waky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Sitten kevään 2010 playoff-sarjan Flyersista on lähtenyt nimenomaan tätä parhaassa peli-iässä olevaa ainesta eli lähinnä Carter, Richards ja Gagne eikä nelosketjukaan ollut tänä keväänä samanlainen raastinrauta kuin keväällä 2010. Unohtamatta tietenkään sitä, että edellisen kohtaamisen dominoivin pelaaja Chris Pronger oli nyt sivussa.

Itse en vetäisi ym. kolmikon vaikutusta niinkään kuin kahden alimman ketjun kokemattomuus ja ettei kakkonen ollut sitä mitä 2010. Omasta mielestä Carter-Richards parin ulostus oli oikea veto. Se, että toimivat Kingsissä pienen reality checkin jälkeen ei takaa että olisivat toimineet Flyersissa. Itse alleviivaisin kuitenkin eniten Prongerin poissaoloa. Pari vuoden takainen Pronger takasi Flyersille top-4 parit jotka pystyivät pelaamaan lähes koko pelin eikä laittanut mitään painetta peluuttaa kolmosparia.

Maalivahtiosastolla mentiin sikäli samoissa, että Ilya esitti yksinään vähän samanlaista peliä kuin tuloksena oli tuon vuoden maalivahtiruletissa. Imurointia ja loistavaa peliä vuorotellen. Tiedä sitten onko se Philadelphia-syndrooma vai Ilyan todellinen taso painetilanteissa.

Ja olihan tämä Devils eri sarjassa 2010 Devilsiin verrattuna.
 

dali

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lamoriellon Enkelit, the Spirit of CBA
Itse en vetäisi ym. kolmikon vaikutusta niinkään kuin kahden alimman ketjun kokemattomuus ja ettei kakkonen ollut sitä mitä 2010. Omasta mielestä Carter-Richards parin ulostus oli oikea veto. Se, että toimivat Kingsissä pienen reality checkin jälkeen ei takaa että olisivat toimineet Flyersissa. Itse alleviivaisin kuitenkin eniten Prongerin poissaoloa. Pari vuoden takainen Pronger takasi Flyersille top-4 parit jotka pystyivät pelaamaan lähes koko pelin eikä laittanut mitään painetta peluuttaa kolmosparia.

Olet ihan oikeassa, mutta mun pointtini oli se, että tämän kauden Flyers oli uusiutunut rajusti ja myös sen avainpelaajat olivat kokemattomampia kuin kaksi vuotta sitten. Devils taas on ikärakenteeltaan oikeastaan ihanteellisessa tilanteessa ja avainpelaajien kokemus auttoi sarjan voittamisessa. Kuten Eager yllä pohdiskeli, kokematon joukkue maksoi oppirahoja Devilsiä vastaan. Kaksi vuotta sitten Devils oli myös liikeellä veteraanijoukkueella, mutta sen pelaajamateriaali oli heikompaa nimenomaan tämän "supporting castin" osalta eikä Lemairen passiivinen pelisysteemi avannut tietä menestykseen.

Mitä tulee Carterin ja Richardsin kauppaamiseen, niin kirjoitin jo viime kesänä Flyersin kausiketjuun samat sävelet: Kaupat näyttävät todellisen arvonsa vasta muutaman vuoden kuluessa eikä Richards-Carter-kaksikon menestys Kingsissä muuta tätä asetelmaa. Kuluneen kauden perusteella Flyers on saamassa kaupasta todella hyvää satoa. Schenn, Couturier, Voracek ja Simmonds kelpaisivat myös minä päivänä tahansa Devilsiin. Olisin Couturierin takia läpeensä vihreä kateudesta, jos Devils ei olisi saanut lottovoittoa ja varannut Adam Larssonia.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös