Kausi päätökseen ja hieno uusi mestari saatiin Mansesta. Hienojen mestarijoukkueen pelaajien lisäksi hauskaa tässä mestaruudessa on se, että ainakin Jymy-leirissä Mansen mestaruus tuntuu ottavan koville.
Superpesikseen noustuaan Manse toki nousi nopeasti terävimmälle huipulle, mutta täytyy muistaa, että sieläkin nousua superiin haettiin pitkään ja oliko kolme vai neljä syksyä putkeen kun pettyivät karsinnoissa. Tämän kauden hankinnat olivat tietysti kovia, mutta jo viime kaudeksi tulleet Tuohisaari, Myllyniemi, Eirola ja Niemi olivat mestaruuden takuumiehiä. Olkookin, että jos edes joku kolmesta tähtipelaajasta Jussila, Puputti, Puhtimäki olisi jäänyt hankkimatta, niin ei varmaan Mansessa nyt juhlittaisi. Joonas Eirolasta ei kyllä uskoisi, että piti viiden vuoden(!) tauon pesiksestä. Hoiti oman osuutensa varmasti eikä sortunut virheisiin. Eirolalla kahden mestaruuden välissä on 13 vuotta. Mahtaako olla pisin aika ilman, että välissä on mestaruuksia? Iivarinenkin sai lopulta valmentajana sen kirkkaimman. Ja eihän Juha Niemestä voi olla tykkäämättä! Hieno tarina lopulta kyllä tämä Mansen pudotuspelitaival. Kaksi tappiota alkuun ja nelospelissä Imatralla palon tai kopin päässä putoamisesta. Onkohan näin läheltä putoamista vielä mestariksi noustukaan?
Kouvolan kannalta toki harmi, kun ei vieläkään tullut mestaruutta. Kovin paljoa ei varmaan lohduta se, että sekä tänä että viime vuonna jo finaalipaikka oli joukkueelta ylisuoritus. Kyllä se sieltä vielä joskus tulee, ehkä jo ensi vuonna? Kaikki mahdollisuudet on, jos joukkue pysyy kasassa. KPL on osoittanut, että pystyy venymään pudotuspeleissä. Enää pitäisi se viimeinen voitto ottaa.