Mites palstaveljet ennakoi tuota Jymy-VeTo sarjaa?
Omaan silmään hyvinkin tasainen pari. Kanala ja muutenkin Vimpelin kärki on huippuvireessä. Siihen päälle Ruuska pääsee pelaamaan ”jokerina” numerolla. Jymyllä kyllä myös kova kärki Piiponniemen ja Rytkösen edustamana. Kotiutuksiinhan tämä voi mennä. Kumpi kovemmassa iskussa, Mäkelä vai Korhonen?
Tasainen sarja luvassa.
Tällä kaudella harjotuspelit mukaan lukien voitot Jymylle 5-1 mutta edellisestä kohtaamisesta on kulunut kaksi kuukautta ja etenkin Vimpelin peli on mennyt isoja harppauksia eteenpäin tuosta ajasta. Merkittävimpinä syinä luonnollisesti parempi terveystilanne ja Anttilan onnistunut sijoittaminen numerolle kolme jolloin Ruuskan rooli palasi joukkueen ykköskotiuttajaksi.
Kuntopuntaria jos katsoo puhtaasti niin Veto on jopa hienoinen suosikki finaaliin menijäksi. Seuraavassa omia pohdintoja miksi Jymy kuitenkin kairaa tästä parista itsensä jatkoon.
Ulkopeliin sarja ei kaadu kummankaan kohdalla. Jymyn ulkopelin tärkeimmät palaset ovat Komulainen, Niko Korhonen ja Kalle Kuosmanen. Komulaisen lukkaroidessa linja pystyy pelaamaan syvempää ja helpottaa etenkin etukentän pelaamista ja sijoittumista. Hyvä peliäly, lyhyiden haku ja korkea tolppasyöttö vaikeuttaa taatusti vastustajan sisäpeliä. Vaikka on puhuttu, että Väliaho pelasi Vetoa vastaan hyvät pelit niin toisaalta nyky-Veto ei ole kohdannut Komulaista lautasella ja ei sinänsä ole tuttu kaveri. Niko Korhosen uhka ulkopelissä korostuvat ykköstilanteen purussa ja takatilanteessa. Toki, pompuntappajan roolia ei ole nyt luvassa ja tällöin Kuosmasen rooli linjassa korostuu. Valtavaa aluetta dominoiva nuori kaveri on pelannut suorastaan häikäisevää ja kypsää peliä joka on parantunut kesän aikana vielä huomattavasti. Tekee käytännössä joka pelissä eniten paloja. Rytkösen ja Antti Korhosen hallinnoima etukenttä toimii riittävällä tasolla ja etenkin Möykyn rooli siepparin ja ykkösvahdin paikalla pelitilanteesta riippuen on toiminut tänä kesänä erinomaisesti. Kurikan heittovoima on samaa tasoa Niko Korhosen kanssa joten kiirettä pitää etenijöillä jvarsinkin os lyödään pussaria. Kiiskinen on vastoin "suuren yleisön" käsitystä erittäin rapylävarma ja hyvin sijoittuva 2-vahti jonka merkitys etenkin Saarikentällä on suuri. Koppariparista Piiponniemi/Niemi ensiksi mainittu on rutinoitunut ja hyvin sijoittuva kun taas Niemellä on ensimmäinen täysi kausi menossa ko. roolissa ja onkin Jymyn "heikoin lenkki" vaikkakaan mitään hasardeja ei tälle kesälle ole sattunut kohdalle jotain yksittäistä liukastumista lukuunottamatta. Veto tulee varmasti kuitenkin iskemään tähän koska muutoin Jymyn ulkokentästä on todella vaikea löytää aukkoja. Vedon ulkokenttää en toki tunne likimainkaan yhtä hyvin mutta positiivinen nuorten miesten esiinmarssi on nähty sielläkin tänä kesänä. Etenkin Ville Takala ja nuorempi Heikkala ovat saaneet suitsutusta pitkin kesää. Ruuska on totta kai lukkarina avainasemassa ja pelannut ehjän kauden. Toki, mitään ilmiömäisiä taikatemppuja hän ei ole esittänyt mutta ei ole tarvinnutkaan. Varmasti Vimpelille ääretön rahan laittaminen pankkiin kun hän saa pelata koko kauden lautasella vaikka moni povasi (itsekin mukaanlukien) Heimosen paluuta viimeistään pudotuspelien alla. Etukenttä Rinta-Ahon ja Heikkalan myötä vahva, Kanala ja Lassila nyt ei esittelyjä kaipaa vaan ovat yhtä lailla Ruuskan ohella Vedon tärkeimmät palaset ulkopelissä. Kesän ehdottomasti nousevin nuori hahmo Vedossa, Elmeri Anttila on kasvanut loistavasti Puputin jättämiin saappaisiin ja miehen fysiikka on koppariksi kyllä erinomainen. Aivan kuten Jymylläkin, kun tullaan toiseen koppariin eli Viljo Sillanpäähän niin siinä piilee Vimpelin suurin riski kun mailaan astuu Roope Korhosta, Lauri Rönkköä ja Konsta Kurikkaa jotka kaikki omaavat todella kovat ja painuvat lyönnit sinne kopparin painajaisalueelle. Mutta kokonaisuutena ulkopelistä on vaikea löytää selkeää etua kummallekaan ja iskunpaikat ovat todella kiven alla.
Kun tullaan sisäpeliin niin molemmilla huippukärki numeroilla 1-4 ja jokeriosastolta löytyy lisää kotiutus- ja etenemisvoimaa. Nollatilanteen pelaaminen on avainasemassa ja tässä jos Jymy onnistuu niin Vedon mahdollisuudet heikkenevät. Vedolla kaksi etenijäjokeria vahvistaa peluutusta lähtökohtaisesti ainoastaan ykköskärjellä. Jymyllä vaikkakaan kakkoskärki ei ole saanut hirveästi vastuuta mutta syksyn tiukoissa peleissä ja tiukoissa paikoissa kun raavitaan sitä yksittäistä juoksua niin Sotkamon kakkoskärki on jopa selvästi laadukkaampi kuin Vedon. Litmasen loukkaantuminen oli kuitenkin iso takaisku juuri tuohon peluutukseen ja sillä oli uskoakseni tarkoitus iskeä mahdollista finaalivastustajaa JoMaa vastaan. Nyt peluuttaminen perustuu hyvin pitkälle tuttuun 1-5 + jokerit vaikkakaan tämä ei ole suinkaan huono asia kun katsoo mitä nimiä noiden paitojen selistä löytyy. Jymyllä sisäpelin kriittisimmät pelaajat ovat Rytkönen, Niko Korhonen ja Roope Korhonen. Muiden epäonnistuminen ei kulminoidu yhtä voimakkaasti kuin heidän ja luonnollisesti kantavat isoa vastuuta. Vedolla Kanalan, Anttilan ja Ruuskan rooli on puolestaan vielä suurempi koska Vimpelillä ei tosiaan nähdäkseni kakkoskärjelle ole sijaa kuin äärimmäisessä tilanteessa ja tuloksen syntymisen todennäköisyys ei ole päätä huimaava. Mielenkiintoisen vertailuparin muodostavat myös Niilo Piiponniemi ja Olli Heikkala. Piiponniemi meni runkosarjassa pomminvarmasti kentälle kaiken kaikkiaan 109 kertaa kun Heikkala jäi 64:ään, tosin ei koko kautta pelannut ykkösenä. Onneksi molemmilla on parhaat kehissä ja varmasti nähdään El Classicon tasoiset väännöt.
Sisäpelissä materiaaliedun turvin, etenemis- ja kotiutusarsenaalin johdosta ja kotiedun myötä Jymy kääntää tämän sarjan itselleen joko 2-0 tai 2-1.
