Rönkkö tällä kaudella lyönyt jokereista pääsääntöisesti ensimmäisenä, eli yleensä 0-1 palolla, jolloin kotiuttaminen on paljon helpompaa. Tämän takia Rönköllä on myös yleensä nopeammat jalat tulossa kolmosella. Tuota ei moni edes ajattele, mutta se mahdollistaa niin paljon laajemman lyöntiratkaisuvalikoiman verrattuna hitaampaan etenijään. Lisäksi en edes halua tietää kuinka monta viimeisen ratkaisua Rönköllä on jäänyt laittomaksi, niitä kun ei näissä kotiutusprosenteissa näy, mutta uskaltaisin väittää että aivan helvetisti.
Haluatko lukita vastauksen? Oli nimittäin pakko plärätä pöytäkirjoja tähän väitteeseen liittyen, koska vale -> emävale -> tilasto -> mutu.
En nyt ihan syväanalyysiä tehnyt, mutta katsoin kumpi on tullut kotiutustilanteisiin useammin lyömään. Luku on Roopen hyväksi 44-41. Jätin luvuista pois esimerkiksi tilanteet, joissa Roope on tullut kakkostilanteeseen lyömään ja kotiuttanut samalla lyöntivuorolla.
Siinä mielessä tuossa on perää, että 19.7. pelattu KeKi-ottelu jakaa kauden kahteen osaan. Ennen sitä Roope tuli ensin lukemin 28-2. Sitten KeKi-pelin jälkeen Rönkkö on tullut ensin 39-16. Viime peleissä ainakin tilastojen valossa vaikuttaisi, että edellisellä lyöntivuorolla onnistunut on saanut jatkaa ja viimeisen kuuden ottelun kohdalla lukemat ovat tasaiset 18-15 Rönkölle.
Se on totta, että Rönkkö on lyönyt paljon enemmän viimeisen laittomia (tai takapaloja kakkoselle), mutta siinä sekosin omiin lukuihini enkä jaksa enää tarkistaa.
Sitten se hieman järjenvastainen osio: Tuohon 19.7. asti ykköskotiuttajana pelanneen Roope Korhosen kotiutusprosentti oli sillä hetkellä 42,4% ja Rönköllä 56,7%. Loppukauden osalta ykköskotiuttajaksi nousseen Rönkön prosentit keikahtivat todella erikoisesti. Kun ykköskotiuttaja tosiaan pääsee lähtökohtaisesti kotiuttamaan nopeampia pelaajia ja vähemmillä paloilla. Lopputuloksena Rönkön kotiutusprosentti romahti 56,7% -> 42,0%