Sisäpelin osaltahan Kohosen merkitys ei ole erityisen suuri ja hänen korvaaminen ei olisi iso ongelma.
No ei noita viidenkymmenen juoksun miehiä liikaa tässä lajissa ole. Ei toki korvaamaton, mutta kyllä hänen panoksensa tällä kaudella oli sisäpelissäkin jopa yllättävän suuri muutaman heikomman kauden jälkeen.
Jymyn dynastian tärkein osa on aina ollut rautainen ulkopeli. Kaikki toimii ulkopelilähtöisesti ja sarjan parhaimmistoon kuuluva lukkari on aina merkittävässä osassa tässä. Toni Kohonen johti orkesteria jo 2000-luvun alussa ja nyt uudelleen 2010-luvun alussa. Välissä Jani Komulainen johti joukkuetta ensin menestyksekkäästi ja sitten kammoilun jälkeen vähemmän menestyksekkäästi, jolloin tilalle tuli Mikko Lahtinen (kulta ja pronssi kahdella kaudella).
Ei Jymyn dominanssiin ole yhtä selittävää tekijää, vaan se on pitkäjänteisten perinteiden ja työnteon tulos. Janne Vuorinen, Mikko Kuosmanen ja Mikko Korhonen eivät ole vähäisimmät palaset tämän dynastian synnyssä. Nämä herrat ovat rakentaneet ulkopelit siihen malliin, että nämä markustuikatkin näyttävät loistavilta ulkopelaajilta. Kaikki kunnia Tuikalle, mutta ei hän kuitenkaan ole sarjan parhaita etukenttäpelaajia.
Toni Kohonen ei ehkä napsinut välierissä kärpäsiä Puhtimäen tapaan, mutta onhan tuo lukkaripeli jumalaista seurattavaa. Ei hänen tarvitse ottaa koko ajan kärpäsiä, jos mies syö vastustajat jo pelkällä olemuksellaan. Kode syöttää aina oikeanlaista syöttöä, hän todennäköisesti tietää sarjan jokaisen pelaajan heikkoudet ja vahvuudet ulkoa. Taktisen väärän jälkeen saattaa tulla toinen karkeakin väärä, mutta ei kaari sitä uskalla huutaa pois, koska kyseessä on Toni Kohonen.
2011 Kohonen oli merkittävässä osassa mestaruuden ratkaisemisessa, mutta esimerkiksi 2012 ja 2013 todennäköisesti moni muukin lukkari olisi Jymylle riittänyt. Tietysti Kohoselta hyvää peliä noissakin finaalisarjoissa, mutta ei maata mullistavaa. Miehen peruspelaaminenkin vain on valovuoden muita lukkareita edellä.
