Niin en minäkään usko, että esim. Rautiaisten lähtö vielä pahemmin Sotkamon mestaruusjunaa horjuttaisi, varsinkaan, jos Veto ei puolestaan juurikaan vahvistu. Tosin joku Jussilakin toisi ihan mukavasti lisää esim. sisälle, mutta ei ole kuitenkaan niin merkittävä pelaaja. Ja varsinkin jos lähtöpuolella on esim. Kuusisto, vaikkakin oli nyt loppupeleissä sisällä aika lapanen.
Jymyn osalta, ainakin sisällä, voisi sanoa kaiken perustuvan pitkälti etenkin sellaisiin miehiin kuin
Hartikainen, Komulainen, R.Korhonen (ja kai tuohon
Kohosenkin voi ainakin vielä nostaa). Ulkopelin ehdottomana sieluna sitten taas Kohonen. Jymy ei tarvitse ylivertaista kärkeä mallia S.Haapakoski, riittää kun on edes kohtuullisen nopea pesänvälien menijä, hyvät vaihtajat hoitavat sitten loput. Ja kentälle saa sen kolmisen äijää yrittää rennosti, niin kyllähän siinä aina väkisin joku onnistuu kentälle pääsemään.
Niin kauan kun Jymyllä on laittaa perätysten lyömään edellä mainitut kaverit, jotka voisivat olla numerot 2. 3. 4. ja 5. melkeinpä Suomen pesäpallo maajoukkueessakin, niin menestys on taattu. (Vaikka sanonta, ulkopelillä ne mestaruudet voitetaan, ei ole ollenkaan tuulesta temmattu) Tällä hetkellä pitäisi melkein koko muusta Suomesta kasata joukkue, että saisi tasapäisen kärjen kasattua Jymyn kanssa. Tai no, sanotaan että Vedon kärki ehjänä vahvistettuna jollain Juha Korhosella olisi mielestäni tasapäinen tuon Jymyn kärjen kanssa. Jymyn omaksi Korhoseksi voitaneen tässä tapauksessa sanoa Jani Komulaisen, vastaavaa ei Vedolta löydy.
Tuosta Hartikainen, Komulainen, Korhonen ja Kohonen nelikosta kun pari lopettaisi / vaihtaisi maisemaa, niin sitten uskon, että tilanne olisi jo totaalisesti toinen Jymyn mestaruusjunan horjuttamisen suhteen. Kohonen numerolta 3 ja lautasen äärestä pois ja Komulaista sisällä "ei korvaa kukaan", niin tilanne ihan eri.
Lyöjäjokerien (Dahlström) sakatessa ei voi välttyä ajatukselta, että omalla tavallaan kiehtoisi nähdä Juha Niemi Vedon paidassa. Varsinkin kun esimerkiksi viimeisimmän Saarikentän Veto-Kossu ottelussa Niemi laittoi palloa kolmosjatkeelta jokeen ottamattomilla huikeilla sivalluksilla. Jatkelyönnit kun ovat Saarikentällä niin helposti joessa, että uskoisin kentän soveltuvan tuossa mielessä juuri Niemelle optimaalisesti.
Toisaalta Dahlströminkin on kannuksensa osoittanut ja runkosarjan lyöjäkuninkuus on kuitenkin tottakai todella kova meriitti ja kannus, vaikkakin hyytyi nyt finaaleissa, mutta sinnekin on ensin jotenkin päästävä.
Eilen oli niin heikkoa suorittamista pääosin Vimpeliltä ettei jaksanut edes katsoa loppuun asti. Alusta alkaen näki ettei osa pelaajista uskonut millään tasolla omaan tekemiseensä ja se ei auta jos muutama pelaaja pelaa omalla hyvällä tasollaan jos muut eivät usko joukkueen suorittamiseen.
Näin oli. Siellä oli kyllä selkäranka napsahtanut jo suurimmalta osalta poikki, ennen kuin peli oli edes kerinnyt alkamaan.
Esim. Hotakaisen tekeminenkin näytti siltä, että liekkö menossa muualle ja Vedolta ei ole sopimustarjousta tullut, niin ei se ainakaan motivaatiota ja taistelutahtoa nosta.
Eniten potuttaa kyllä ne kaksi kotaritappiota, toisesta voitto niin olisi voinut tulla paljon uskoa omaan pelaamiseen, mutta ei kyllä noilla lyönneillä ansainnutkaan yhtään mitään.
Näinpä. Vaikka ei auta jossitella, niin kun suhteellisen huonolla pelillä pääsee kotariin asti, niin pitäisi pystyä paremmin sitten hyödyntämään itse kotari. Toisesta kun olisi edes saanut sen voiton kaivanut, esim. jälkimmäisessä kotarissa ensimäisessä parissa tiukka palo Haapakoskesta kotiin Rautiaisen erittäin hyvällä ulkopelisuorituksella, tuosta avauspariin juoksu & henki päälle ja ties mitä olisi voinut kotarissa tai jopa koko ottelusarjassa vielä tapahtua.
Yllättävää sinänsä, että ero oli näinkin suuri verrattuna viime vuoteen, joukkueet oikeastaan samat ja ainoa muutos taisi olla Kanala <-> Lassila ja Sotkamolla jokerit olivat vaihtuneet sekä ulkopelissä Kemppainen <-> Korhonen.
Kanala vaihtui tosiaan Lassilaan, ainakin sisäpelin osalta vielä huomattavastikin heikompaan pelaajaan. Kanala numerolla 1 olisi voinut olla arvokas lisä jalkoineen Vedolle. Muita muutoksia viime kauteen olivat Puputin ja Haukkalan jalkojen käyttämättömyys, koska pelasivat enemmän tai vähemmän loukkaantuneina. Ja tuo myös vaikutti miesten kaikkeen tekemiseen, niin sisällä kuin ulkona. Haukkalaa ei voitu sisällä käytännössä edes käyttää.
Lisäksi Parttimaa oli viime vuonna finaaleihin asti todella hyödyllinen lisä, tänä vuonna varjo vain. Ei otettu finaaleihin edes rosteriin enää.
Dahlström oli suurin pettymys ja ihmetyttää miksi sai noinkin paljon vastuuta vaikkei ollut oikeastaan mitään annettavaa, lyöntiuhkaa toki mutta kun ne lyönnit olivat täysin onnettomia.
Tämä oli todella outo juttu. Näytti melkeinpä viimeisessä pelissä siltä, niin kuin olisi pelannut jälleen jonkun vamman kera, vaikka niin ei nyt tainnut olla.
Miehen ei luulisi enää ainakaan jännittävänkään finaaleja, sen verran kokenut, rutinoitunut ja mestaruudenkin jo voittanut kaveri on kuitenkin kyseessä. Lisäksi kuten on haastatteluissa on osoittanut, on Jere rennon letkeä ja elämästään löytyy lapsienkin muodossa nykyään tärkeimpiäkin asoita kuin pesäpallo.
Joka tapauksessa Vimpelin huonoutta tai Sotkamon hyvyyttä niin mestaruus meni oikeaan osoitteeseen ja onnittelut siitä toiseen suuntaan!
Kyllä, ei voi olla muuta kuin samaa mieltä.
