Vedossa on vuosikausia joukkueessa pelanneita, jotka tosin ovat jostain lähiseudulta kotoisin. Vimpelillä ei ole myöskään sitä ylellisyyttä, että olisi ainoa huippujoukkue satojen kilometrien säteellä. Jääkiekossa suurta osaa Vimpelin pelaajista pidettäisiin käytännössä omina.
Nykyisessä kuntaliitosten ja globalisaation myllertämässä maakuntien Suomessa olisi koomista ajatella että kolmen tuhannen asukkaan Vimpelin mestaruusjoukkue olisi jotenkin vähemmän arvokas tai 'oma' kuin jonkin kolme tai kymmenen kertaa suuremman taajaman (jonka lähialueilta ei muita pelaajista kilpailevia mestaruussarjajoukkueita löydy) vastaava.
'Ostojoukkue' on ostojoukkue sanan negatiivisessa merkityksessä silloin kun se pelaa ns. virkamiespalloa. Jääkiekon ystäville tätä termiä ei tarvitse avata.
Pelkkä joukkueen nimilista riittää aniharvoin mestaruuteen missään lajissa. Kysykää vaikka Kinnarin pesikseltä, Kaisaniemen Tiikereiltä, pääkaupunkiseudun lätkäjengeiltä - tai vaikka Oulun Lipolta ja KPL:ltä.
Silloin kun pelissä on sydäntä, tahtoa ja joukkuehenkeä ovat asiat kohdallaan. Rahakin pitää käyttää oikein, eikä Vimpeli edes erotu pelaajabudjetiltaan sarjan suurinpana. Rahakaan ei hakeutuisi Vedon liepeille, ellei paikkakunnalla olisi sen kaltainen perinne, tahto, henki ja innostus lajiin ja seuraan, kuin vuoden 2010 mestarijoukkueen kotiseudulla on (jopa sen myyttisen kuntarajan ylittävää :)
Joukkueelle voittamisen tahto oli tänäkin vuonna pleijarisarjojen ja mestaruuden viejän voiton tärkein yksittäinen tekijä. Sotkamo-sarjassa Vimpelin lukkari Hietakangas tosin kyykytti kainuulaisia urakalla. Hän oli sen sarjan tärkein palanen. Se ei silti vie ansiota koko joukkueen tekemisiltä.
Joukkuetta kootessa on koitettu pitää pohjalaisuus mielessä. Rantatorikan kaltaisia täsmähankintojakin on (syystä) tehty. Tämä (pohjalaisuus) on yksi hyvin tärkeä tekijä mietittäessä syitä tämän vuoden mestarijoukkueen ratkeamiselle. Ei sillä että pohjalaisuus olisi mikään autuaaksi tekevä voima vaan sillä, että maakunnan miehet haluavat pelata maakunnan joukkueelle.
Jos ammattimaisuus pesäpallossa lisääntyy, se tuskin on vahingoksi itse lajille tai sen ystäville.