Noniin, kohta mennään Liigaa 2020-21!
Aloitetaan samalla myös perinteinen pelitapaketju, johon kerätään analyysiä ja perusteltuja huomioita TPS-joukkueen pelitavallisista asioista. Yksittäiset pelaajien ratkaisut ja v¤%&uper¤%leet pidettäkööt jossain muualla.
Lähtökohta kaudelle preseasonin perusteella - analyysissä viisikkopeli
PAHP
TPS on käyttänyt preseasonin aikana säännönmukaisesti nopeita hyökkäyksiin lähtöjä. Kun TPS saa kiekon puolustusalueella tai keskialueella, on prioriteetti selvä - kovaa ylös. Tässä näkyy usein myös pelipaikattomuutta, eli pakeilla on lupa lähteä mukaan nopeisiin hyökkäyksiin vaikka kärkimiehenä. Muutamissa peleissä näkyi myös pakin nopea jalalla nosto samalla kuin hyökkääjä lähti hakemaan alempaa vauhtieroa nopeaa rintamahyökkäystä varten. Uskon, että vastustajat tulevat iskemään tähän ja nähtäväksi jää, tuleeko preseasonin raikkaasta nopeasta hyökkäämisestä peruskaudella puskemista ja keskialueen miekkailua - tästä oli jo merkkejä esim. Tappara-pelissä.
Palautteluja tai muita rytmitystekoja ei juuri tehdä, vaan pelin rytmittämisessä luotetaan lähinnä yksittäisten pelaajien juonikkuuteen ja satunnaisiin pakki-pakki sivuttaissyöttöihin. Tepsi ei pelkää pitkiä syöttöjä tilanteen tullen, mutta pääasiassa peliä yritetään viedä eteenpäin kovalla jalkatyöllä ja lyhytsyötöillä. Huomioitavaa on, että preseasonin aikana nähtiin 1 (!) alempi viivelähtö, kun Tappara-pelin ekassa erässä Viro pysäytti kiekon oman maalin taakse ehkä 1,5 sekunniksi. Todennäköisesti vahingossa ja vanhasta muistista. Jos omassa päässä on ollut mankelia, turvautuu Tepsi suosiolla siirtokiekkoon punaviivan jälkeen.
HAHP
TPS pyrkii hyökkäämään kolmelta kaistalta kovalla nopeudella ja vauhtieroa hyödyntäen. Kiekkoa ei juuri pelata irtokiekkoina syvään, vaan prioriteettina on nopea yli- tai tasavoimainen suorahyökkäys, joka päättyy laukaisuun ja oikea-aikaiseen irtokiekon hyödyntämiseen.
Alivoimaisissa hyökkäyksissä hyökkääjä ei hakeudu kulmapeliin, vaan prioriteettina on puolustuksen "sitominen" ja toisen aallon odottaminen. Pitkiä hyökkäyksiä ei juurikaan pelata, vaan hyökkäyksissä haetaan nopeita ratkaisuja - joskus malttia saisi olla enemmänkin, nopeat ratkaisut antoivat preseasonilla jossain määrin käännön paikkoja ja ylivoimaisia hyökkäyksiä vastustajille.
HAPP
Pitkien hyökkäyksien vähäisen hyödyntämisen vuoksi TPS pystyy paineistamaan todella nopeasti ja himokkaasti, kun alla ei ole hyökkääjien pitkää vaihtoa. Verrattuna Selinin ja etenkin Kaskisen aikaan paineistus on aggressiivista ja oikea-aikaista, eikä nimellistä ja myöhästynyttä kaartelua vastustajan edessä. Tämä onkin ollut yksi parhaiten toimivia asioita preseasonilla, ja TPS on tehnyt preseasonin otteluissa mukavasti maaleja hyökkäusalueen riistoista.
Kauden ensimmäiset pelit näyttivät siltä, että Tepsillä ei ole muuta vaihetta hyökkäysalueen puolustamisessa kuin törkeä paineistus. Virroilla (vs. Kärpät) otettiin ilmeisesti sen verran oppia viiden erän verran, että viimeiseen harjoitusotteluun oli tullut mukaan nöyrä 1-4 träppipelaaminen, jota Tepsi pelasikin kohtuullisen tiiviisti. HAPP on kaksivaiheista siten, että ohjauspeliä ei juurikaan harjoiteta - prioriteetti on kova paineistus, jos siihen ei päästä tai tarvitaan vaihto, lasketaan 1-4 träppiin, vastustajien viivelähdöissä ns. tolppamiehellä.
PAPP
Sama jatkumo pysyy puolustusalueen pelissä. TPS pyrkii katkaisemaan puolustuspelin nopeasti, jotta saman vaihdon sisällä pystyttäisiin hyökkäämään raikkaasti ja ratkaisuvoimaisesti. Puolustuspelaaminen on pitkälti miesvartiointiin perustuvaa. Puolustuspeli on ollut preseasonilla melko tiivistä ja maalinedusta on pystytty siivoamaan tehokkaasti. Pitkät hyökkäykset ovat Tepsin energiselle puolustustavalle ja miehen pelaamiselle myrkkyä, joten on mielenkiintoista nähdä, tuleeko puolustamiseen aluepelaamisen elementtejä kauden aikana.
Yhteenveto
Preseasonin perusteella TPS pelaa linjassa sen kanssa, mitä julkisuudessa on puhunutkin - liikkeellä on jalkava joukkue, joka pyrkii pelaamaan nopeaa ja puhdasta pystysuunnan jääkiekkoa. Tämä on todella raikas ja kunnianhimoinen, jossain määrin jopa riskipitoinen linjaus. Nähtäväksi jää, muuttavatko perussarjan pimenevät illat ja vastustajien marraskuiset keskialueen 0-5 katiskat pelaamisen kuvaa ja onko valmennuksen (viime kauden tapaan) kaivettava laatikosta Jääkiekkoliiton oppikirja esim hyökkäyksiinlähtöjen eri rytmeistä. Toivotaan, että Tepsin pelaamisen uusi paradigma lähtee lentoon ja tästä tulisi viihdyttävä mustavalkoinen liigakausi! Nautitaan ja analysoidaan lisää kun aihetta on.
Aloitetaan samalla myös perinteinen pelitapaketju, johon kerätään analyysiä ja perusteltuja huomioita TPS-joukkueen pelitavallisista asioista. Yksittäiset pelaajien ratkaisut ja v¤%&uper¤%leet pidettäkööt jossain muualla.
Lähtökohta kaudelle preseasonin perusteella - analyysissä viisikkopeli
PAHP
TPS on käyttänyt preseasonin aikana säännönmukaisesti nopeita hyökkäyksiin lähtöjä. Kun TPS saa kiekon puolustusalueella tai keskialueella, on prioriteetti selvä - kovaa ylös. Tässä näkyy usein myös pelipaikattomuutta, eli pakeilla on lupa lähteä mukaan nopeisiin hyökkäyksiin vaikka kärkimiehenä. Muutamissa peleissä näkyi myös pakin nopea jalalla nosto samalla kuin hyökkääjä lähti hakemaan alempaa vauhtieroa nopeaa rintamahyökkäystä varten. Uskon, että vastustajat tulevat iskemään tähän ja nähtäväksi jää, tuleeko preseasonin raikkaasta nopeasta hyökkäämisestä peruskaudella puskemista ja keskialueen miekkailua - tästä oli jo merkkejä esim. Tappara-pelissä.
Palautteluja tai muita rytmitystekoja ei juuri tehdä, vaan pelin rytmittämisessä luotetaan lähinnä yksittäisten pelaajien juonikkuuteen ja satunnaisiin pakki-pakki sivuttaissyöttöihin. Tepsi ei pelkää pitkiä syöttöjä tilanteen tullen, mutta pääasiassa peliä yritetään viedä eteenpäin kovalla jalkatyöllä ja lyhytsyötöillä. Huomioitavaa on, että preseasonin aikana nähtiin 1 (!) alempi viivelähtö, kun Tappara-pelin ekassa erässä Viro pysäytti kiekon oman maalin taakse ehkä 1,5 sekunniksi. Todennäköisesti vahingossa ja vanhasta muistista. Jos omassa päässä on ollut mankelia, turvautuu Tepsi suosiolla siirtokiekkoon punaviivan jälkeen.
HAHP
TPS pyrkii hyökkäämään kolmelta kaistalta kovalla nopeudella ja vauhtieroa hyödyntäen. Kiekkoa ei juuri pelata irtokiekkoina syvään, vaan prioriteettina on nopea yli- tai tasavoimainen suorahyökkäys, joka päättyy laukaisuun ja oikea-aikaiseen irtokiekon hyödyntämiseen.
Alivoimaisissa hyökkäyksissä hyökkääjä ei hakeudu kulmapeliin, vaan prioriteettina on puolustuksen "sitominen" ja toisen aallon odottaminen. Pitkiä hyökkäyksiä ei juurikaan pelata, vaan hyökkäyksissä haetaan nopeita ratkaisuja - joskus malttia saisi olla enemmänkin, nopeat ratkaisut antoivat preseasonilla jossain määrin käännön paikkoja ja ylivoimaisia hyökkäyksiä vastustajille.
HAPP
Pitkien hyökkäyksien vähäisen hyödyntämisen vuoksi TPS pystyy paineistamaan todella nopeasti ja himokkaasti, kun alla ei ole hyökkääjien pitkää vaihtoa. Verrattuna Selinin ja etenkin Kaskisen aikaan paineistus on aggressiivista ja oikea-aikaista, eikä nimellistä ja myöhästynyttä kaartelua vastustajan edessä. Tämä onkin ollut yksi parhaiten toimivia asioita preseasonilla, ja TPS on tehnyt preseasonin otteluissa mukavasti maaleja hyökkäusalueen riistoista.
Kauden ensimmäiset pelit näyttivät siltä, että Tepsillä ei ole muuta vaihetta hyökkäysalueen puolustamisessa kuin törkeä paineistus. Virroilla (vs. Kärpät) otettiin ilmeisesti sen verran oppia viiden erän verran, että viimeiseen harjoitusotteluun oli tullut mukaan nöyrä 1-4 träppipelaaminen, jota Tepsi pelasikin kohtuullisen tiiviisti. HAPP on kaksivaiheista siten, että ohjauspeliä ei juurikaan harjoiteta - prioriteetti on kova paineistus, jos siihen ei päästä tai tarvitaan vaihto, lasketaan 1-4 träppiin, vastustajien viivelähdöissä ns. tolppamiehellä.
PAPP
Sama jatkumo pysyy puolustusalueen pelissä. TPS pyrkii katkaisemaan puolustuspelin nopeasti, jotta saman vaihdon sisällä pystyttäisiin hyökkäämään raikkaasti ja ratkaisuvoimaisesti. Puolustuspelaaminen on pitkälti miesvartiointiin perustuvaa. Puolustuspeli on ollut preseasonilla melko tiivistä ja maalinedusta on pystytty siivoamaan tehokkaasti. Pitkät hyökkäykset ovat Tepsin energiselle puolustustavalle ja miehen pelaamiselle myrkkyä, joten on mielenkiintoista nähdä, tuleeko puolustamiseen aluepelaamisen elementtejä kauden aikana.
Yhteenveto
Preseasonin perusteella TPS pelaa linjassa sen kanssa, mitä julkisuudessa on puhunutkin - liikkeellä on jalkava joukkue, joka pyrkii pelaamaan nopeaa ja puhdasta pystysuunnan jääkiekkoa. Tämä on todella raikas ja kunnianhimoinen, jossain määrin jopa riskipitoinen linjaus. Nähtäväksi jää, muuttavatko perussarjan pimenevät illat ja vastustajien marraskuiset keskialueen 0-5 katiskat pelaamisen kuvaa ja onko valmennuksen (viime kauden tapaan) kaivettava laatikosta Jääkiekkoliiton oppikirja esim hyökkäyksiinlähtöjen eri rytmeistä. Toivotaan, että Tepsin pelaamisen uusi paradigma lähtee lentoon ja tästä tulisi viihdyttävä mustavalkoinen liigakausi! Nautitaan ja analysoidaan lisää kun aihetta on.
Viimeksi muokattu:
