Joukkue kyllä huutaa pomminvarmaa ykköskassaria. Vuodesta toiseen pelejä seuranneena joukkue on ollut useasti jyrän alla, mutta ilmiömäinen maalivahtipeli (Niin Niemeltä kuin Nikkilältäkin) on pisteitä Pelsulle tuonut. Se on valitettavasti tällä kaudella uupunut, vaikkakin isoja torjuntamääriä on kaikille kolmelle tullut - suoritustaso itsessään on ollut vähintään kelvollista illasta toiseen - mutta niinä epätoivon hetkinä ne todella isot kiekot ovat jääneet ottamatta kiinni. Kuinkahan monta peliä on hävitty yhdellä kahdella maalilla kolmannessa erässä ?
Näkisin, että tässä on kyllä yksi ihan validi huomio, kun pohditaan syitä tämän kauden epäonnistumiselle. Ja tästä osa-alueesta vastuun kantaa yksin omaan herra Nurminen.
Maalivahdin ja puolustuksen yhteispeli on yksi sellainen asia, mitä ei mielestäni ole tarpeeksi hyvin huomioitu tämän kauden esityksiä arvosteltaessa. Missään vaiheessa kautta Pelicansilla ei ole ollut maalivahtia, johon kenttäpelaajat luottaisivat 110%. Tämä on näkynyt selkeänä epävarmuutena puolustuspäässä, niin hyökkääjien kuin puolustajien pelaamisessa, joka on tuottanut niitä helppoja virheitä. Samalla myös pelaajilta on puuttunut tietynlainen rohkeus mennä tilanteisiin ja puolustusalueen ylipelaaminen on johtanut katsomosta nähden kaaokseen omassa päädyssä. Mentaalipuolen asia, johon ei pysty vaikuttamaan pelikirjoilla tai poppakonsteilla.
Toki myönnän, että moni muukin asia on varmasti vaikuttanut puolustuspelaamisen epäonnistumiseen, mutta rohkenen väittää, että selkeämmällä maalivahti-politiikalla pelaajien luottamus maalivahtiin, ja sitä kautta itseluottamus omaan tekemiseen olisi tällä hetkellä täysin eri tasolla. Mikä muu voi selittää tärkeiden hetkien käsittämättömiä virheitä kuin itseluottamuksen puuttuminen? Näkisin, että käsittämätön maalivahti-ruljanssi vaikutti koko joukkueen peliin huomattavasti enemmän kuin yhden hyökkääjän vaihtaminen toiseen kesken kauden.
On myös täysin käsittämätöntä, että Niko Hovinen, joka vaikean alkukauden jälkeen ansaitsi muun joukkueen luottamuksen raa'alla työnteolla niin joukkueen harjoituksissa, kuin omatoimisella ylimääräisellä harjoittelulla, ei ole selkeä ykkösmaalivahti tällä hetkellä. Nikon ahertaminen kakkos- ja kolmosveskarin roolissa on hatun noston arvoinen suoritus ja tämähän on näkynyt miehen otteissa kaukalossa, kun itseluottamus on noussut. Vai kukapa muistaa millon viimeksi Hovinen olisi pelannut HUONON ottelun? Silti, Pasi Nurminen peluuttaa jääräpäisesti ihan vääriä miehiä, Nikkilää välillä jopa ihan puolikuntoisena.
Tämä virhe ei saa toistua ensi kaudella. Ensimmäinen kiinnitys mitä tuo joukkue todellakin tarvitsee on Jewnaberryn mainitsema luotettava ykköstorjuja, joka rauhoittaa olemuksellaan koko puolustuspelaamisen. Hovinen on myös ehdotomasti jatkonsa ansainnut, enkä olisi yllättynyt, jos tuolla työmäärällä hän vie ykköstorjujan paikan ensi kaudelle.