HIFK:n kannalta tasainen sarja on erinomainen asia, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että sijoitus sarjataulukossa kauden aikana heiluu milloin missäkin. Tällä viittaan nyt siihen seuran ”kulttuuriin”, melkeinpä joukkueen nimilistasta ja kaudesta riippumatta, missä sarjan sijoituksiltaan heikoimmille jengeille on hävitty milloin hyvällä, milloin huonolla pelillä. Mun nähdäkseni näissä peleissä on vuosikymmenien aikana menetetty aivan järkyttävän paljon enemmän pisteitä suhteessa pahimpiin kilpailijoihin/päävastustajiin. Ja nämä pistemenetykset ovat aiheutuneet pääasiassa siksi, että joukkue ei ole ollut riittävän kollektiivisesti henkisesti hereillä ja valmis pelaamaan 110 lasissa. Eli pinnoja on menetetty pääasiassa "korvienvälihommien" vuoksi.
Se on tietysti selvää, että ohipelejä pitkän kauden aikana tulee, varsinkin, jos samalle viikolle osuu joku perinteisempi trilleri. Se nyt vain on inhimillistä, vaikkakin fanien ja yleisön kannalta ikävämpi homma. Mutta, mitä tasaisempi sarja, sitä vähemmän niille on sijaa. Ja se taas tekee lähtökohtaisestikin peleistä mielenkiintoisempia. Valmennuksen rooli korostuu, samoin kuin tietysti yksittäisten pelaajien henkisten voimavarojen. Meillä on niin nimekäs ja taitava/sinnikäs jengi, että kyllä sieltä pitäisi löytyä aina riittävästi pelaajia, joille ohipelejä ei tule samaan aikaan ja jotka voivat henkilökohtaisilla taidoillaan ratkaista pelit, vaikka muut vähän sähläisikin. Mutta, kun jokaisesta pelistä jo lähtökohtaisesti on tulossa tiukka ja vaativa, fokuksen on pysyttävä oikeissa asioissa. Ja samalla myös pelaajat tietenkin kehittyvät, koska melko suuri osa pelaamisesta on kaikkea muuta kuin absoluuttista taitoa. Pitää oppia löytämään levon ja rasituksen oikea suhde ja ihan varmasti heikommin mennyt peli tuo pelaajillekin lisää tietoa siitä, mitä pitää tehdä paremmin. Ja pitää jalat maassa ja mielen nöyränä.
Mä kun en katsele sarjataulukkoon ennen kuin oikeastaan vasta keväämmällä, mulle HIFK:n sarjasijoituksella ei kauden aikana juurikaan ole väliä. Sarjasijoituksella ennen illan kierrosta ei ole mitään merkitystä, jos pelejä on riittävästi jäljellä, että mitä vain voi vielä tapahtua. Paljonko lohduttaa, että ollaan sarjassa toisena marraskuussa, jos maaliskuussa taistellaan kynsin ja hampain sääleihin pääsystä? Pääasia on se, että peleistä saadaan pitkin pitkää kautta napsittua riittävästi pisteitä suhteessa vastustajiin, ettei mitään ole vielä menetetty. Ja kun joukkueet pelaavat ristiin, tämä lisää ehdottomasti myös aidosti sarjan ja Liigan mielenkiintoa.
Itseäni kiinnosta erityisesti myös HIFK:n keskinäiset pelit eri jengejä vastaan, koska meillä on perinteisesti ollut jengejä, joiden kanssa on ollut runkosarjassa tosi vaikeaa, vaikka olisi oltu sarjataulukossa paljonkin ylempänä. Esim. Pelicansille hävittiin muutama vuosi sitten pari kautta putkeen enemmistö keskinäisistä peleistä, mutta niin vain tosipaikan tullen saatiin rivit kuntoon ja ensimmäisellä kaudella (18-19) tiputettiin Pelsut lopulta pleijareissa, vaikka tiukille menikin. Seuraavalla kaudella (19-20) tehtiin vasta kolmannessa keskinäisessä Pelicansia vastaan ekat maalit vasta joulukuun lopussa. Tällaiset keskinäisten ottelujen detaljit tuovat myös lisää mielenkiintoa matseihin, koska jossain vaiheessa jostain jengistä voi tulla ns. henkinen peikko joukkueelle. Tällaista pitäisi tietenkin pystyä välttämään, koska jos niin käy, harvoin päästään rennosti pelaamaan sitä omaa peliä alusta lähtien, kun takaraivossa jyskyttää, että ei vain voida taas hävitä samalle jengille. Ja nämä ovat niitä mielenkiintoisia juttuja, joilla on merkitystä myös keväällä. Joku ennakkoon huonompi jengi voi saada pleijareissa vastaansa jengin, jonka kanssa keskinäiset ottelut ovat menneet huonomman jengin kannalta voitokkaammin ja näin altavastaaja voi pullauttaa jonkun ennakkosuosikin pois jatkosta tai ainakin laittaa todella tiukille, jolloin sillä voi olla suuri merkitys seuraavaan sarjaan. Ja jos koko sarja on tasainen, näitä mielenkiintoisia pareja voi löytyä enemmänkin.
Itseäni kiinnostaa Pelicansissa nyt erityisesti valmentajien rooli, onhan Niemelällä ja Peltosella yhteistä historiaa. Ensimmäinen keskinäinen meni meille ja HIFK oli kyllä aivan suvereeni siinä. Toivottavasti sama meno jatkuu tänään.
