Ainakin
tässä haastatteluvideossa (hifk.fi) Tilkanen sanoo ihan suoraan, että "Corylla on yv ja mulla on av".
Ensimmäinen ajatus tuosta haastattelusta oli, että onpas rauhallinen kaveri. Ei kuitenkaan mikään mörrikkä, vaan kirkaskatseinen nuori mies. Riittääkö uskottavuus joukkueen edessä omana itsenään? Ja on vielä turkulainenkin...
Kuka on valmennuksen ilopilleri, tunnelman vapauttaja ja pieruhuumorin erikoismies, kun sellaisiakin aina tarvitaan? Ei kai vain hommat arjessa mene liian vakavaksi, analyyttiseksi ja jatkuvasti "liian" ammattimaiseksi, jolloin pelaajien ja valmennuksen välisistä kontakteista voi tulla vähän liian jännittäviä ja jähmeitä? Ei siis mitenkään tarkoituksella, mutta alitajuisesti pelaajat vähän himmaisivat ja olisivat vähän turhan vieraskoreita? Eli, ollaanko siellä valmennuksen ja pelaajiston osalta "samalla tasolla"? Piken aikanahan Kari Kalto toi tekemiseen iloa, huumoria ja Garylla on aina pilke silmäkulmassa, jolloin se luo aitoa rentoutta keskinäiseen kanssakäymiseen. Mistään totaalisestä läskiksi heittämisestä ei suinkaan ole kysymys, mutta kun ihmisellä on positiivinen aura, se tarttuu ympärillä oleviin. Ja Kaltolla tällainen on. Toisaalta, Pikelläkin on kyllä huumorintajua ja sosiaalista silmää ja hän uskaltaa myös nauraa itselleen. Ja hänhän oli avoimesti oma itsensä, että pesunkestävä kaurahattu, eikä edes yrittänyt olla muuta. Toisinaan sellainen rentouttaa tunnelmaa sopivasti.
Toinen ajatelmani oli Tilkasen haastattelusta oli, että sen sijaan, että kaikki kolme valmentajaa keskittyvät yksilötaitoihin, pitäisikö keskittyä huomattavasti nykyistä enemmän joukkuepelaamiseen? Murphylla voi ihan oikeasti olla kasvukipuja Liigan pelitapojen suhteen, onhan täällä moni asia muuttunut siitä, kun hän täällä viimeksi on ollut. Se, mikä toimi Ruotsissa, ei välttämättä toimi Suomessa ja päinvastoin. Jo kentän koko tuo haasteita ja kuten hyvin tiedämme, moni asia kentällä on todella pienestä kiinni. Ehkä huomenna näemme, toimivatko Murphyn yv-kuviot toimivat ruotsalaista jengiä vastaan jollain tavalla paremmin, vaikka toki pienessä kaukalossa pelataankin.
Nämä nyt toki ovat vain omia mietteitäni, eivätkä todellakaan mitään faktaa yhtään mistään. Ryhmädynamiikkaan liittyvät asiat ovat kuitenkin lähellä omaa sydäntäni ja tarkkailen mielelläni ihmisiä, heidän käytöstään, ilmeitään, artikulaatiotaan ja sanatonta viestintää ja jos mahdollista, vertaan sitä siihen, mitä ryhmässä tapahtuu ja miten ryhmä kokonaisuutena käyttäytyy. En tietenkään oikeasti voi vetää mitään johtopäätöksiä mistään haastatteluista, vaan pitäisi olla kärpäsenä katossa seuraamassa, mitä eri tilanteissa tapahtuu ja mitä seurauksia eri asioilla on esim. pelisuorituksiin tai kentällä yleensä ja toistuvatko jotkut tietyt asiat. Mutta yleisesti ottaen sanoisin, että HIFK:lla on penkin takana varsin "asiallinen" ryhmä, tai siltä se ainakin vaikuttaa, joten ehkäpä se vain ottaa oman aikansa ennen kuin jengi kunnolla "asettuu taloksi".