Ristiriitaiset tunnelmat. Tappioita "pitää" väkisinkin tulla ja eilen sen jo haistoin ennen peliä. Tunne vain vahvistui Kerhon karatessa 0-2 johtoon. Silti kolmannen erän nousu nosti kiimaa ja näytti mikä on joukkueen selkäranka. Turha tähän on jäädä märehtimään, nollataan tämä ja jatketaan eteenpäin.
Muutama nosto:
- Westermarck. Kuten on sanottu on mainettaan parempi, mutta silti max. 7. pakki. On jotenkin Aku Ankka tuolla kentällä. Vaikkei tee välttämättä itse maaliin johtavaa virhettä niin yleensä seuraa sitä aitiopaikalta. Väärässä paikassa väärään aikaan jne.
-Vanhatalo. Orastava mancrush jo tähän jätkään. Viisikkopeli hakee itseään, se on selvä. Silti eilen jo nähtiin, että nuoripoika on kivitalon kokoinen, hän tietää sen ja osaa käyttää sitä. Ei ole gooni eikä jaa hirveitä pommeja, mutta on vahva vääntämään, suojaamaan ja painimaan laidoissa. Taitoakin löytyy, eikä tuo luistelu niin kaameaa ollut mitä ennakkoon pelkäsin.
-Hovinen. Ei ollut huono, mutta ei niin varma itsensä kuin totuttu. Rassea välillä byyriin. Kilpailu tekee hyvää ja vaikka Rassekin vähän rapaa on saanut niin ei hänen takiaan ole hävitty. Nollannut mm. Lukon tällä kaudella.