Itse haluaisin jännäspekuloida peleillä ja teenkin sitä lähinnä ystävieni kanssa, mutta eipä tänne jaksa noista otteista yleensä liikaa höpistä, kun aina saa pettyä. Joku Suorannankin sainaus viimekauden loppuun oli täysin turha veto, mutta en edes siitä tai sadasta muusta tapahtumasta jaksa tulla itkemään.
En tiedä mitenkä silti, vaikka yleensä olen ensimmäisten joukossa heittämässä hilparoita kaivoon, niin nyt minulla on jokin outo orastava optimismi myös päällä. Onko se Riston isällinen habitus, ja pikkukende uskoo, että kaikki kyllä kääntyy vielä.
Joulupukin reen muilutuskonttiin jos mahtuisi mm. herrat päänuuskansyöjä ja hymistelevä tohtori sekä vapaavalintainen määrä näyttöjä antaneita väsyneitä sotureita. Suoranta on liian kulmikas, mutta silti hiiri eikä pysty lähimainkaan esim. tuhmaolavityyppiseen preesensiin jäällä. Erholtz harmittaa, kai se pitäisi laittaa mestikseen sisuuntumaan ja sitten sieltä Kärppiin ihan muina Hristoina tms...
Maalivahdit ovat ihan riittävät tähän sarjaan, itkunaurua kun on jotain Kokkalaakin pieni ikävä...
Toivoisin seuraavien kausien rakentelljalle tamimaista lähestymistapaa, - iso ykkösketju - kivekset samaan alasuojaan - ja Josh you guys go&play 30min per peli. Kyllä Risto koulisi niistä jämävaihtoäijistä ihan tarpeeksi hyvin sumputtavia niljakkeita.