Alkukaudesta Lukko ryhmittyi hyvin omassapäädyssä viivelähtöihin koko viisikon voimin kun vastustajat antoivat tilaa ryhmityen trappiin keskialueelle, päästiin koko viisikon voimin keskialueelle joka helpotti hyökkäyspeliä, syötöt saatiin vauhdissa oleville pelaajille ja paine hyökkäys päähän. Nyt jokainen vastustaja paineistaa Lukon puolustajia voimakkaasti heti, eikä vetäydy trappiin. Ei ole enää aikaa eikä tilaa kontrolloidullille viivelähdöille, nyt joudutaan roiskimaan kiekkoa laidoille siniviivan tuntumassa lähes seisovin jaloin oleville laitureille eikä kiekkoja enää saada vauhdissa oleville pelaajille joka johtaa, kiekon menetyksiin ja hyökkäyspelin tyrehtymiseen. Tähän on Lukon ollut vaikea löytää lääkettä ja pelitapaa on koitettu muuttaa ns. pystysuunnan peliksi joka ei ole lähtenyt kulkemaan toivotusti vaan kentällisen välit on kasvaneet liian suuriksi eikä olla päästy hyökkäämään tiiviisti koko kentällisen voimin mikä viivelähdöissä saadaan toteutettua. Valmennus varmasti tiedostaa tämän haasteen, Pakkien pitäisi kyetä paineen purkauduttua luistelemaan rohkeasti siihen ns. toiseen aaltoon vaikka pienellä riskilläkin.