19 peli menossa ja maaottelutaukokin ollut välissä. Pakko olla kyllä siitä edelleen huolissaan, että HIFK:n pelaaminen ei ole edistynyt mihinkään kauden alusta, jos YV-pelaamista ei lasketa. 5 vs 5 pelaaminen on omiin silmiin ihan karmeaa, TPS vie tasakentällisin peliä aika selvästikin.
HIFK:lla oikeastaan kolme tyypillistä hyökkäysmallia: 1. Pitkä syöttö vastustajan siniviivalle kyttäävälle yksinäiselle pelaajalle. 2. Yksinäisen pelaajan kuskaaminen yli koko kentän, mallia Ramstedtin aiheuttama jäähy. 3. Pitkä kiekko. Näistä voi yksittäisissä tapauksissa kehittyä jotain hyvää, mutta pitkässä juoksussa maalipaikat menevät vastustajalle.
En koko TPS-ottelun ensimmäisessä erässä mielestäni nähnyt yhtään onnistunutta rintamahyökkäystä, jossa keskialue ylitetään syöttelemällä. HIFK saa rintamahyökkäykseen maksimissaan kaksi pelaajaa mukaan ja hyökkää aina alivoimaisena. Tästä lopputuloksena on pelottavan usein vastustajan ylivoimahyökkäys. HIFK:n kaikki kolme hyökkääjää pystyvät pahimmillaan pelaamaan yhdellä syötöllä ulos. HIFK:n pelaajat eivät paljon viisikolta saa tukea ja tämän seurauksena suurin osa pelaajista ei saa itsestään läheskään maksimitasoa irti, koska eivät pääse pelaamaan vahvuuksillaan. Sanon edelleen, että mikäli pelaaminen ei kehity, niin kevät on lyhyt ja runkosarjassakaan ei kotiedusta pelata.
Törmäsen pelaamisessa on hyvää pelaajien sitoutuminen joukkueeseen ja taisteluilme. Lisäksi HIFK:lla on pelaamisessa jatkuvasti ollut pelin edetessä nouseva trendi, eli pelin loppua kohti HIFK:n pelaaminen on parantunut ja monesti HIFK on tullut takaa ohi. Tämäkin omaan silmään on johtunut lähinnä luistelun ja aktiivisuuden lisäämisestä, ei pelitavallisesta kehityksestä, mutta silti positiivinen asia. Joukkue on monesti jaksanut painaa, kun vastustaja on alkanut väsymään. Ilman pelitavallista kehittymistä on ihan sama hankkiiko HIFK vahvistusta puolustukseen vai ei. Lopputuloksen kannalta muutos olisi lähinnä kosmeettinen ja tietysti loukkaantujiset kestetään paremmin.
