Jos ennen peliä joku olisi sanonut, että kaksi pistettä saatte matkaan Kuopiosta, niin olisin ne riemusta kiljuen ottanut vastaan. Kyllähän pisteet kelpaavat nytkin, mutta jotenkin ihan mielipuolinen sivumaku tästäkin jäi. Aivan kamala peli nähtiin tänään.
Tarina oli varsin tuttu. 40min pelattiin oikein mallikasta jääkiekkoa ja oltiin sillä ansaittu itsellemme kahden maalin johto. Kolmannen erän alkuun tarjottiin myös yv:tä ja mahdollisuus pistää naulaa kotijoukkueen arkkuun. Ylivoimalla sitten vain seisoskeltiin ja ihmeteltiin pari minuuttia ja siitä sai lähinnä vain KalPa lisää virtaa. Sitten alkoi se jäätävä sekoilu kiekolla, yksittäiset pelaajat rupesivat pelleilemään kiekon kanssa ja tekemään vääriä valintoja. Jälleen kerran kahden maalin johtoasema oli muisto vain. Kolmannen erän aivan loppuun sitten kävi se klassinen, että päästiin pelaamaan loppupeli alivoimalla, kiitos Perse-Arin perseilyn. Normaalistihan tässä olisi käynyt niin, että kotijoukkue olisi naulannut siitä ratkaisun ja oltaisiin lähdetty nollan pisteen kanssa kotiin. Onneksi alivoima kuitenkin oli hyvää, Kake Randelinilla oli pöljä päivä maalilla ja päästiin rimaa hipoen jatkoille. Jatkoaika oli meidän osalta ihan silkka vitsi. Se puolisen minuuttia tapettiin hyvin 4-3 alivoima pois, mutta loput neljä ja puoli minuuttia mentiinkin samalla pelikirjalla kuin kaupungin työntekijät. Yksi paiskii hommia ja neljä katselee vieressä neppaillen kiveksiä. En kyllä ymmärrä, miten tuosta jatkoajasta selvittiin ilman takaiskua. Pilkkukisan arvonnoista saatiin se toinenkin piste kotiin viemisiksi. Sen pituinen se.
Kaksi pistettä Kuopiosta tietysti on aina hieno suoritus, mutta kyllä tuo esitys jätti suuhun paskahkon maun. Vanhat haamut sieltä taas nostivat rumaa päätään esille. On ihan käsittämätöntä, että vielä reilun 40 matsin jälkeen painitaan edelleen samojen ongelmien kanssa kuin syyskaudellakin:
-Johtoasemassa ei osata pelata kolmannessa erässä
-yksittäiset pelaajat paskovat koko joukkueen päälle joko täysin aivottomilla kiekonmenetyksillä tai idioottijäähyillä pelin lopussa
Ei tässä oikein tiedä miten päin olla. Kahden maalin johdossa sulamisen takia menetetyt täydet pisteet vituttaa, mutta sitten taas kun muistelee kolmannen erän lopun tapahtumaketjua ja jatkoaikaa, niin 0-1 pistettäkin olisi ollut hyvin mahdollinen lopputulema, niin kaipa nämä 2 pistettä on ihan hyvä kompromissiratkaisu.
Myrrän KooKoosta tulee ihan mieleen Lauri Mikkolan valmentama Pikkuleijonat. Todella paljon on samaa. Kummatkin joukkueet kykenevät pari erää pelaamaan aivan huikeaa, suorastaan maailmanluokan jääkiekkoa, sellaista peliä, jolla kaatuisi ihan mikä tahansa joukkue. Mutta siinä vaiheessa, kun vastustaja alkaa saamaan enemmän omasta pelistä kiinni, nostamaan karvausta ja tulemaan iholle, niin tähän ei kyetä vastaamaan ja reagoimaan kesken pelin, vaan koutsit lähinnä vain katselevat ja lhmettelevät kädet taskussa, kun peli ja voitto valuvat paskakaivoon. Joo, nyt meillä on hyvä vaihe menossa ja pisteitä ollaan otetty hyvällä prosentilla ja peli on suurimmalta osin näyttänyt todella hyvältä. Mutta kyllä siellä horisontissa vähän tummia pilviä silti näkyy. Jos tästä playoffeihin mennään, niin kyllähän se hieman huolestuttaa, että peli ei pysy kasassa paineen alla, kun vastustaja nostaa kierroksia.
www.mtvuutiset.fi