Siirretäänpä keskustelu tänne tuolta Ilves-Pelicans-otteluketjusta.
Se on kyllä tullut selväksi, että Jalvannin ollessa vähän sellainen all-around pakki, on Kousa taas selvästi kiekollinen pakki.
Häh? Asiahan on nimenomaan päinvastoin.
Ahaa. Ollaan sitten katottu eri pelejä.
No kerro nyt alkajaisiksi:
a) montako peliä Kousalta olet nähnyt SM-liigassa (ja monta A-junnuissa)?
b) mitä muita vahvuuksia keksit Jalvannille kuin kiekonkäsittelyn ja sulavan (huom! ei täysin sama asia kuin nopea) luistelun? Puolustuspelinkö, ehheh?
a) SM-liigassa en yhtään, junnupelejä jotain vajaan sata.
b) Jalvanti on tosiaan sulava (ei täysin sama kuin nopea) luistelija ja hyvä kiekonkäsittelijä sekä erittäin varma syöttäjä. Mutta hän ei silti ole koskaan ollut edes junnuissa kiekollinen puolustaja siinä mielessä mitä sillä yleensä tarkoitetaan. Jalvanti ei ole koskaan ollut mikään erityinen kiekonkuskaaja, hän mielummin antaa nopean avaussyötön hyökkääjälle. Hän on hyvä kiekonkäsittelijä, mutta hän ei harhauttele kovinkaan paljon kärkikarvaajia. Hän on kiekkovarma pelaaja, mutta ei pyöritä YV:tä viivassa. Hänellä on ihan hyvä laukaus, mutta liigastandardeilla sillä ei kyllä juurikaan maaleja tehdä. Eli enemmän Jalvanti on nimenomaan sellainen yleispuolustaja. Hänellä olisi kyllä kykyä olla kiekollinen puolustaja, mutta jostain syystä hän ei ole koskaan tahtonut sitä roolia itselleen ottaa. Puolustuspäässä Jalvanti on pehmeä, koska hän ei ole vääntäjätyyppiä, mutta paikkaa fyysisyyden puutetta sijoittumisella joka on lähes poikkeuksetta hyvää. Harvemmin Jalvanti omaa miestään omassa päässä menettää vaan pysyy lähes aina miehen ja kiekon välissä. Yleensä Jalvanti ei tee ikinä virheitä, mutta tällä kaudella niitä on tosiaan liigassa sattunut enemmän kuin varmaan parina viime kautena yhteensä. Kaipa se SM-liiga on sitten sen verran kovempi sarja, että Jalvannillakin se sopeutuminen vie aikansa.
Kousakaan ei ole mikään hyökkävän pakin prototyyppi, mutta isompaa roolia hän kiekon kanssa ottaa kuin Jalvanti. Kousa nousee enemmän ja hänen pelityylillään tehdään myös enemmän pisteitä kuin Jalvannin. Joten jos nämä kaksi pitäisi joihinkin kategorioihin jakaa niin ennemmin Kousa sitten olisi se kiekollinen pakki. Mutta tuo luokittelu ei oikein täysin toimi kummankaan kohdalla, sillä molemmat ovat todella hyviä kiekon kanssa, mutta kumpikaan ei mitenkään älyttömästi pelaa kiekko lavassa. Esim. Pelicansin A:ssa pelaava Niko Tuhkanen on paljon enemmän tällainen pelaaja. Mutta Tuhkanen sitten häviää Kousalle ja Jalvannille muilla pelin osa-alueilla.
Fawkesin vastauksen myötä alkaa yhteinen kieli löytyä.
Jalvanti ei näillä näytöillä ole minustakaan vielä erityisen vahva kiekollinen puolustaja, koska hänen laukauksellaan ei liigatasolla maaleja tehdä ja hän tosiaankin antaa kiekon mieluummin ajoissa pois kuin odottaa pääsevänsä antamaan viimeisen maalisyötön. Selvää on silti, että jos Jalvanti joillakin vahvuuksilla vakiinnuttaa liigassa paikkansa, on tärkein vahvuus mitä ilmeisimmin kiekollinen eikä kiekoton peli. Tällä hetkellä Jalvanti on liigatasolla todella heiveröinen kaksinkamppailuissa. Hän on hyvin omaksunut tavan olla käyttämättä mailaa vastustajan häirinnässä, mutta sitä myötä hän onkin aseeton taistelussa mies miestä vastaan. Viime viikolla Ässät-ottelussa Pasi Peltonen pyöri ties kuinka kauan kulmassa Jalvannin yrittäessä arasti piirittää häntä, ja vähän taitavampi kaveri olisi saattanut päästä pitämään nuorta pakkia pilkkanaan vastaavassa tilanteessa.
Kousalla ei minusta ole kiekollista kapasiteettia yhtä paljon Jalvannilla, mutta ero on siinä, että Kousa haluaa pitää enemmän kiekkoa. Lisäksi hän laukoo hanakammin ja paremmin. Kousa on kuitenkin parempi myös puolustuspäässä, joten hänelle ennustan vielä parempaa tulevaisuutta kuin Jalvannille.
Miksi sitten Jalvanti sai vuosi sitten tilaisuutensa ja Kousa vasta nyt? En ole samanlainen junnuekspertti kuin Fawkes, mutta valistunut arvioni on, että Jalvannin liikkuminen oli tuolloin niin rutkasti Kousaa edellä, että valmennus katsoi sen tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Silloin kun Jalvanti nostettiin ylös, Pelicans pelasi erinomaista lyhytsyöttöpeliä, jossa oli enemmän tilausta Jalvannin kaltaiselle pienelle kiekon liikuttelijalle kuin Kousan kaltaiselle tyypille, joka on monipuolisempi mutta toisaalta paljon hioutumattomampi lähes kaikilla osa-alueilla. Myös kiekkovarmuus Jalvannilla oli ja on selvästi parempi.
Nyt heti Kousan debyytin jälkeen asetelma saattaa alkaa kääntyä. Jalvanti on karttuneen liigakokemuksensa turvin vielä selvästi edellä, mutta veikkaan, että viimeistään vuoden päästä Kousa on Pelicansin ykkösmiehistölle tärkeämpi palanen kuin Jalvanti.