railwayman
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät (& Devils)
Jokaisessa meissä asuu pieni Freud ja aion nyt päästää omani valloilleen.
Monia Kärppä-faneja tuntuu vaivaavan Pelicans-Syndrooma. Tauti ilmenee kaiken sellaisen vähättelemisenä joka jollain tavalla liittyy kyseiseen eläimeen. Ilmeisesti 70-luvulla ei haikaroita ole riittänyt Oulun seudulle asti ja näin ollen on moni nyytti tällöin toimitettu kotiin Pelikaanilinnun leukapussissa. Tämä on sitten jättänyt alitajuntaan suhteettomia pelkotiloja jotka laukeavat potilaissa aina heidän nähdessään pelikaanin tai sen kuvan. "Nyt se iso paha lintu tulee ja syö minut taas" - mutisevat monet unissaan, jotkut jopa hereillä ollessaan.
Suomen oloissa tauti ei ole ollenkaan vaarallinen, korkeintaan kiusallinen, paitsi jos on jääkiekon ystävä, sillä silloin tauti saattaa oirehtia aika ajoin pahastikin. Minkäänlaista lääkitystä tautiin ei ole ja terapiankin kerrotaan toimivan yksilökohtaisesti. Terapiahan on, niin kuin kaikissa fobioissa, pelkonsa kohteeseen totuttelemista vähän kerrallaan. Ensi alkuun voisi vaikka kätellä sellaista henkilöä joka kantaa jotain pelikaaniaiheista vaatteissaan, vihreä pelikaaniaiheinen urheilupusero on toimivin vaihtoehto tehtyjen havaintojen mukaan. Kättelyn jälkeen voi ottaa seuraavan askeleen ja varovaisesti vaikkapa halata sitä samaa henkilöä. Sen pitemmälle ei ole syytä mennä ainakaan ihan suin päin, sillä eihän terapian tarkoitus suinkaan ole mennä ojasta allikkoon vain saadakseen toisen taudin kun yhdestä yrittää päästä eroon.
Haluan vielä korostaa kaikille oireista kärsiville ettei syndrooma ole vaarallinen. Minkäänlaista sairaalahoitoa tauti ei tarvitse, sillä avohoidossa ne on nykyään muutkin mielenvikaiset. Oireilta voi välttyä kokonaan pysyttelemällä pois tilaisuuksista missä oireet ovat yleensä alkaneet, miksi kiusata itseään, kun voi elää täysipainoistakin elämää. SM-liigan ei tarvitse tarkoittaa Sado-Maso juttuja, tosin tästä astiasta jokainen tuntuu kaatavan itse.
Ohjeeksi niille joiden lähipiiristä löytyy sairastuneita voinen antaa muutamia neuvoja. On tärkeätä välttää käyttämästä tiettyjä sanoja. On vaikeata määritellä kyseisiä sanoja, koska ne näyttävät vaihtelevan vuosittain. Piri on ollut kiellettynä jo joitakin vuosia. Muita hankalia tapauksia ovat Reimari, kuten yleensäkin kaikki merimerkit sekä Latvala, Peltola ja Rämö, vain muutamia mainitakseni. Täydellisen listan oireita aiheuttavista sanoista saa lääkintöhallituksen ohjeet taudin varalle kirjasesta, mikä on nähtävillä asianmukaisessa ministeriössä asianmukaiseen kellonaikaan asianmukaisesti aseteltuna jossakin helkutin vitriinissä. Luonnossa liikkuminen on kaikin puolin suositeltavaa, mutta juteltaessa metsästys aiheita, eritoten linnustusta, tulisi välttää, mikäli siellä metsässä on pakko puhua.
Pikaista paranemista !
-junatohtori
------------------------------------------------------------------------------------
Kiitoksia Pelicans sivujen Web-Masterille ja nimimerkille Miguel, jotka tämän pyynnöstäni etsivät.
Monia Kärppä-faneja tuntuu vaivaavan Pelicans-Syndrooma. Tauti ilmenee kaiken sellaisen vähättelemisenä joka jollain tavalla liittyy kyseiseen eläimeen. Ilmeisesti 70-luvulla ei haikaroita ole riittänyt Oulun seudulle asti ja näin ollen on moni nyytti tällöin toimitettu kotiin Pelikaanilinnun leukapussissa. Tämä on sitten jättänyt alitajuntaan suhteettomia pelkotiloja jotka laukeavat potilaissa aina heidän nähdessään pelikaanin tai sen kuvan. "Nyt se iso paha lintu tulee ja syö minut taas" - mutisevat monet unissaan, jotkut jopa hereillä ollessaan.
Suomen oloissa tauti ei ole ollenkaan vaarallinen, korkeintaan kiusallinen, paitsi jos on jääkiekon ystävä, sillä silloin tauti saattaa oirehtia aika ajoin pahastikin. Minkäänlaista lääkitystä tautiin ei ole ja terapiankin kerrotaan toimivan yksilökohtaisesti. Terapiahan on, niin kuin kaikissa fobioissa, pelkonsa kohteeseen totuttelemista vähän kerrallaan. Ensi alkuun voisi vaikka kätellä sellaista henkilöä joka kantaa jotain pelikaaniaiheista vaatteissaan, vihreä pelikaaniaiheinen urheilupusero on toimivin vaihtoehto tehtyjen havaintojen mukaan. Kättelyn jälkeen voi ottaa seuraavan askeleen ja varovaisesti vaikkapa halata sitä samaa henkilöä. Sen pitemmälle ei ole syytä mennä ainakaan ihan suin päin, sillä eihän terapian tarkoitus suinkaan ole mennä ojasta allikkoon vain saadakseen toisen taudin kun yhdestä yrittää päästä eroon.
Haluan vielä korostaa kaikille oireista kärsiville ettei syndrooma ole vaarallinen. Minkäänlaista sairaalahoitoa tauti ei tarvitse, sillä avohoidossa ne on nykyään muutkin mielenvikaiset. Oireilta voi välttyä kokonaan pysyttelemällä pois tilaisuuksista missä oireet ovat yleensä alkaneet, miksi kiusata itseään, kun voi elää täysipainoistakin elämää. SM-liigan ei tarvitse tarkoittaa Sado-Maso juttuja, tosin tästä astiasta jokainen tuntuu kaatavan itse.
Ohjeeksi niille joiden lähipiiristä löytyy sairastuneita voinen antaa muutamia neuvoja. On tärkeätä välttää käyttämästä tiettyjä sanoja. On vaikeata määritellä kyseisiä sanoja, koska ne näyttävät vaihtelevan vuosittain. Piri on ollut kiellettynä jo joitakin vuosia. Muita hankalia tapauksia ovat Reimari, kuten yleensäkin kaikki merimerkit sekä Latvala, Peltola ja Rämö, vain muutamia mainitakseni. Täydellisen listan oireita aiheuttavista sanoista saa lääkintöhallituksen ohjeet taudin varalle kirjasesta, mikä on nähtävillä asianmukaisessa ministeriössä asianmukaiseen kellonaikaan asianmukaisesti aseteltuna jossakin helkutin vitriinissä. Luonnossa liikkuminen on kaikin puolin suositeltavaa, mutta juteltaessa metsästys aiheita, eritoten linnustusta, tulisi välttää, mikäli siellä metsässä on pakko puhua.
Pikaista paranemista !
-junatohtori
------------------------------------------------------------------------------------
Kiitoksia Pelicans sivujen Web-Masterille ja nimimerkille Miguel, jotka tämän pyynnöstäni etsivät.