Olin eilen paikanpäällä Lahdessa ja täytyy sanoa, että seurasin suurella ilolla lahtelaisten ihmisten ja kotiijoukkueen aitoa innostuneisuutta. Illan ottelutapahtuma oli kaikin puolin erinomaista mainosta suomalaiselle liigakiekolle. Hienoa, lahtelaiset! Eihän tämä tosin yllätyksenä tule, sillä lahtelainen kiekkoyleisö on jo aikaisempina vuosina osoittanut, että heti kun kotijoukkue menestyy edes auttavasti, on joukkueella vahva tuki takanaan.
Tälläisenä hetkenä täytyy todella nostaa hattua Pasi Nurmiselle, Ilkka Kaarnalle ja kumppaneille, jotka onnistuivat nostamaan seuran jaloilleen. Nyt voi jo sanoa, että miesten raaka työ ja sijoittajien taloudelliset uhraukset eivät menneet hukkaan.
Pelicans-kiekko on viihdearvoltaan erittäin korkeaa luokkaa. Joukkue on täynnä mielenkiintoisia persoonia ja kaukalossa joukkue pursuaa kiekollista juonikkuutta, aloitteellisuutta ja innokkuutta. Rosterissa on hyvä miksaus kokemusta ja nuoruuden luovaa hulluutta.
Ei malta olla pohtimatta, miten lähellä pienen budjetin seura on todellista superjoukkuetta; muutama laadukas pakki uupuu ja pari pientä vikkelää laituria (sinänsä hyvän tason liigakiekkoilijaa), kun korvattaisiin suoraviivaisilla maalineduspelaajilla, niin kokoonpano olisi todella moniulotteinen ja iskukykyinen.