Voiko joku Tapparan mies sanoa jotain kun varmasti enemmän kaveria seuranneena tiedät Leimusta..?
Leimuhan on oikeassa roolissa liigan parhaita pakkeja pisteissä mitattuna. Se oikea rooli on sitä, että peluutetaan kolmosparissa jonkun hyvän omanpään puolustajan kanssa ja ylivoimalla lyödään sitten vaikka kompensoituna koko kaksi minuuttia kentälle.
Avauskaudella Leimu tuli Tapparaan paikkaamaan loukkaantumisia, mutta kun Tapparasta ei silloin tulivoimaa juurikaan viivalta löytynyt ja Leimun vahvuudet Mestiksessä tiedettiin, niin ylivoimalle asetettuna tuloksena oli ensimmäisessä ottelussa kaksi syöttöpistettä. Olikohan Leimulla joku seitsemän pelin try-out, johon solmittiin koko kauden kattava jatko jonkun kolmen pelin jälkeen. Leimusta tuli Tapparan ylivoimapelin viivatykki, jossa sai pelailla sellaisen taikurin kuin Jori Lehterän kanssa.
Leimu oli tuolla kaudella varmasti liigan parhaimpia kiekollisesti mitattuna ja kun ottaa huomioon Juhan ottelumäärän olivat pisteet äärettömän hyvät. Se mikä Leimun avauskauden pelaamisessa oli erikoista, oli se että tehotilasto oli plussan puolella jopa 11 pykälää. Suhteellisen hyvä lukema avauskautta pelaavalle hyökkäävälle puolustajalle, jonka joukkue kuitenkin sijoittui runkosarjassa "vasta" seitsemännelle sijalle. Leimun tehotilasto oli joukkueen toiseksi paras, ja se kielii varmaan myös siitä, että tehoja tuli paljon myös tasakentällisin.
Leimu pelasi tuolloin huikeita minuutteja ja usein peliaika näytti yli 20:ntä minuuttia per ottelu. Silloinen päävalmentaja Mikko Saarinen luotti selkeästi Leimuun ja ei lopputulos niin kovin huono ollut, kun tehoja tuli ja tehotilastokin oli joukkueen pakkien paras. Seuraava kausi oli ikäänkuin seurausta debyytistä ja Leimu oli Tapparan kantavia voimia lähes yksinään. Yli 30 pistettä surkeassa joukkueessa on huippusuoritus puolustajalta. Leimu sai tälläkin kaudella suhteellisen vapaat kädet käyttöönsä ja häntä kuormitettiinkin paljon ylivoimilla. Peliaika vain lisääntyi ja nyt oli jo useasti 25:n minuutin ylityksiä ja harvemmin jäätin alle parinkympin.
Se kyllä näkyi myös tehotilastosta ja se, että joukkue sijoittui 11. Leimun tehotilasto oli -14 eli siis 25 pykälää huonompi kuin edelliskaudella.
Viime kaudesta ei jäänyt paljoa tuleville sukupuolille kerrottavaa, mutta tällä kaudella Juhaa on peluutettu järkevästi. Kesän aikana on reenattu hyvin ja Leimu pelaa Saravon kanssa kolmosparissa. Mielestäni on ollut hyvä kakkosylivoimassa, mutta nykyään ei enää mahdu ylivoimalle pelaamaan, vaan Jukka on päättänyt peluuttaa viivalla ennemmin Luceniusta, Erkinjunttia ja kumppaneita. Teemu Aallon tulo poisti sen tosiasian, että Leimu ei ole joukkueen ainut hyökkäävä pakki ja Leimukin on joutunut hankkimana suuren osan pisteistään tasakentällisin.
Leimun vahvuuksia ovat hyvä kiekollinen peli, johon sisältyy loistava laukaus, joka suurimmalti osin päätyy maalille eikä jää blokkeihin. Veto lähtee napakasti ja sillä on "muutama" häkki heitetty. Viivalla Leimu on omaa luokkaansa saadessaan sen vaihteen päälle ja itsevarmuudella pystyy liikuttelemaan kiekkoa näppärästi ja pelaamaan ahtaassakin tilassa järkevästi. Lisäksi Leimun avaukset ovat usein hyviä ja jos vapaita miehiä ei ole, niin Leimu on ollut Tapparan pakeissa poikkeuksellisesti se, joka lähtee pelisysteemin vastaisesti tuomaan kiekkoa itse jalalla ylös eikä lähde vaan hakemaan uutta lähtöä omista.
Heikkouksina voidaan mainita jäähyherkkyys, fyysinen peli ja puolustaminen. Leimun jäähymäärät eivät välttämättä näytä isoilta, mutta tälläkin kaudella ne on ansaittu semmoisella 10-15 minuutin peliajoilla. Leimulta nähdään usein tyhmiä jäähyjä, joissa muutamalla potkulla olisi selvitty tilanteesta ilman rangaistusta. Mitään törkeää hän ei kuitenkaan tee, joten isoja rangaistuksia ei tarvitse pelätä. Isäntää Leimusta ei saa tekemälläkään ja kuitenkin ihan hyvänkokoiseksi kiekkoilijaksi Leimu onkin luvattoman lepsu fyysisessä pelissä ja laitakahinoissa. Liika itsevarmuus ajaa Leimun usein siihen tilanteeseen, että omissa tulee kiekonmenetyksiä tai järjettömiä syöttöjä. Puolustuspelissä on älyttömästi parantamisen varaa ja Leimun pelaamisesta näkee, että kyseessä on entinen hyökkääjä. Sijoittuminen on usein karmeaa ja Leimun ratkaisujen jälkeen tulee monesti mietittyä, että "olisi tuon paremminkin voinut hoitaa."
Tässä vähän tietoa Leimusta, joka on kehkeytynyt itselleni tässä vuosien saatossa eräänlaiseksi lempipelaajaksi. Raastavaa nähdä Leimu jossain muussa liigajoukkueessa, mutta suurin osa faneista ei jää kaipaamaan. Saanut osakseen paljon negatiivista kritiikkiä ja huhuiltu Puistola tulossa Leimun tilalle, joten sinällään ei ihme. Pelsujen lisäksi huhuiltu mm. Ässiin.
Jos Leimu lyödään ykköspariin ja puolustuksen liideriksi, niin voi joku puhjeta kukkaan ihan täydellisesti tai vastaavasti voi olla kyseessä katastrofi ja plusmiinus on jotain -30 kauden jälkeen.
Tapparassa ei ikinä pelannut säännöllisesti ykkösparissa. Parilla ekalla kakkosparissa, kolmannen aloitti kakkosessa mutta tippui hierarkiassa ja tällä kaudella Peksin kanssa kolmosparissa.