Tuolla kaudella taisi tosiaan olla se erikoisuus, että homma alkoi toimimaan oikeastaan vasta siinä kohtaa kun alettiin laittamaan pelaajia lihoiksi. Marraskuun loppupuolella lähti piste per peli tahdilla ylivoimalla tehoja takonut ja Suikkasen varpaille kopissa astunut Lee Goren, Smolenak myytiin Venäjälle joulun alla, Angelo Esposito ja Danny Richmond myytiin tammikuussa... Toki tammikuussa joukkuetta myös vahvistettiin Jesse Niinimäellä. Mutta ehkä ne pelaajistoon kohdistuvat muutokset eivät niin pahoja lopulta olisi tällekään kaudelle. Sellainenkin yhtäläisyys tuohon kauteen löytyy, että syksyllä Pelicansin ylivoima oli Liigan huonointa, 12,79 prosenttista, vaikka sinne oli tarjolla Pekka Jormakkaa, Radek Smolenakia, Lee Gorenia, Markus Seikolaa, Vili Sopasta ja Ilkka Pikkaraista sekä muutamaa muuta taitavaa pelaajaa. "Tosiasia on se, että häviämme näitä pelejä koko ajan erikoistilanteisiin", tuo lausahdus on tänä syksynä kuultu Tommi Niemelän suusta useampaankin kertaan, ja niin se kuultiin myös Suikkasen suusta syksyllä 2012. Mikähän hopeakauden jälkeinen kirous se onkin, että ne erikoistilanteet ei vaan toimi.Tästä kaudesta muistan myös sellaisen yksityiskohdan, että kun syksyn jälkeen totaaliseksi flopiksi tuomittu Danny Richmond alkoikin näyttämään vahvistukselta niin hänet kaupattiin muualle. Eli toimiston puolella oltiin jo luovutettu. Muistan Suikkasen olleen melko pahoillaan tästä ja saattoi olla merkittävässä roolissa sen suhteen et hyvin sujunut kevät jäi kuitenkin lopulta sen 3 pistettä vajaaksi. Tällä kaudella Horky voisi hyvinkin kokea saman kohtalon, eli kun peli alkaa kulkemaan myös tulosten valossa niin pistetään lihoiksi.
Noh vielä jaksaa toivoa, että josko tämä tästä, mutta myönnän sen olevan lapsen uskoa, johon ei ole perusteita. Peli ei vain tunnu lähtevän lentoon millään.
Eihän tässä kannattajana tosiaan muuta voi kuin toivoa ja uskoa sen lukon aukeamiseen ja loppukauden kestävään myötätuuleen, vaikka se ylioptimistiselta toiveajattelulta tällä hetkellä kuulostaakin.