Voitto tuli, vaikka itse pelin tasossa ei paljoa hurrattavaa ollutkaan. Ehkäpä tämän voiton ansiosta kypärän koko hieman kasvaisi, vaikka XS:stä S:n ja uskallettaisiin rohkeasti pelata sitä peliä, jolla alkukaudesta pystyttiin voittamaan. Voitto ei todellaakaan tullut helpolla, mutta kaikesta huolimatta voitto oli kuitenkin ansaittu. Itse peli ei suuria hienouksia tarjonnut, Pelikaanilta puuttui Kauppila ja sen kyllä havaitsi välittömästi. Pelikaanien kuviot olivat täysin hukassa ja järjestelmällisiä hyökkäyksiä eivät kaanit tainneet pelissä juurikaan esittää.
Padan esitys pohjautui puolestaan varmalle oman pään pelille, jonka jälkeen edes yritettiin sommitelmallisia hyökkäyksiä. Useasti kuviot olivat kuitenkin kaikkea muuta kuin hienoa ja organisoitua. WTS toimi jälleen suhtellisen varmasti ja peli saatiin lähes poikkeuksetta aina Pelicans päätyyn, MUTTA missä on tämän ykkösnyrkin laukaukset. Herra Tähtinen ei pelissä ampunut kertaakaan, vaikka vähintään kolme kertaa äijä oli vapaana aloituspisteen kaarella. Lähinnä Tähtinen yritti kuljettaa kiekon maaliin tai sitten ajaa maalin kulmalle ja heittää toivotaan toivotaan passin luukulle, jossa W ja S olivat pidettyinä ja loistavatkin paikat kuivuivat näin kokoon. Samaa pikkunäppärää näpertelyä oli myös muissa vitjoissa, vetoja säästellään aivan liikaa ja yritetään hakea vedon sijaan jotain täysin käsittämätöntä syöttöä. Vetoja olisi saatava paljon enemmän ja tämä peri synti on ollut ilmeinen koko kauden ajan.
Illan ottelusta poimisin suurimpana yllättäjän Oleg Sorokinsin. Kerrassaan ylivertainen suoritus Ässien takalinjoilla. Minuutteja kertyi reippasti yli 20 ja aina kentällä ollessaan Oleg rauhoitti peliä ja pystyi liikkuvuudellaan myös avaamaan peliä. Eipä ole turhan takia Sorokinsin otteita aiemmin kehuttu. Mies on illan ottelun perusteella todellinen vahvistus takalinjoille ja hänen avullaan padan puolustukseen saadaan vihdoinkin kauan kaivattua liikettä. Olisi kiva tietää, mitä Oleg on viimeiset pari vuotta vääntänyt, mutta kehitys Vaasan Sportin ajoista on ollut huikea. Mikäli jokin ulkomaalainen pataan täksi kaudeksi vielä hommataan, niin Oleg ei varmasti hinta/ laatusuhteeltaan ole huono vaihtoehto.
Jokela joutui pelaamaan erittäin vaikean ottelun. Oliskohan ollut ensimmäinen veto kohti maalia, joka samalla painui myös verkkoon. Alku ei tästä johtuen todellakaan ollut helppo. Maalin jälkeen taidettiin pelata lähes kymmenen minuuttia siten, ettei Antti torjunut kertaakaan. Luonnollisesti seuraava maalia kohti tullut laukaus oli todella paha veto siniviivalta kovan maskin takaa ja tämän Antti hoiti todella hienosti. Toinen erä noudatteli suunnilleen samaa linjaa kuin ensimmäinenkin, vetoja sateli harvakseltaan ja yleensä vedot olivat suhteellisen pahoja. Muutama kiekko Antilta putosi inhottavasti eteen, mutta tällä kertaa Ässien puolustus luuti reaboundit väljemmille vesille. Kolmannen erän ensimmäiset viisi minuuttia olivat hurjaa Pelicans painostusta, mutta Antti kesti edelleen. Yhden aivan varman maalin hän myös torjui, venyttäen patjansa maalin edessä yksin olleen Pelicans pelaajan ohjauksen eteen. Kaiken kaikkiaan Jokelan peli oli hyvä ellei jopa loistava. Mielestäni Scott voisi levätä myös torstaina Kärppä -pelin, jolloin Lukkoa vastaan Isomäkeen saataisiin hyvin levännyt ykkösmaalivahti maalille. Oulusta ei liene myöskään kauheasti pisteitä tarjolla, joten tällöin Scottin pelihuumoriakin voitaisiin säästellä lauantain elintärkeään Lukko otteluun.
Illan muista pelaajista jäi mieleen positiivisessa mielessä Rochefort. Todella yritteliästä peliä alusta loppuun ja aloituksissa tämä mies on todellakin parhaimmillaan. Enpä olisi ensimmäisenä tuomitsemassa Rikua huonoksi vahvistukseksi, vaan paikkojen ollessa kunnossa hänestä voisi olla hyvinkin hyötyä kevään tärkeissä väännöissä. Fandul on Fandul, vaarallinen tällä kertaa molemmissa päissä. Ei Fadua edelleenkään puolustaminen kiinnosta ja tästä johtuen Fandulin kentän ollessa jäällä pelin painopiste oli liian usein Ässä päädyssä. Ylivoimalla Fandul oli parhaimmillaan pystyen rauhoittamaan ja rakentamaan peliä, josta esimerkkinä oli Ässien 1-1 tasoitus. Illan hunoimmat esitykset löytyivät puolestaan puolustuspäästä, jossa Glad ja Boman olivat useasti todellisissa vaikeuksissa. Liike ei tahtonut riittää Pelicansia vastaan , joten mitenköhän herrat mahtavat pärjätä torstaina Tekratin ja Tonin kanssa? Veikkaanpa, että Sorokinsille ja Peltoselle on luvassa jälleen rutkasti peliminuutteja.
Yhteenvetona pelistä voisi todeta, että räkäpisteet saatiin. Positiivista oli myös se, että kerrankin kolmannessa erässä peli pystyttiin pitämään hanskassa, vaikka edelleen johtoasemassa peli passivoitui aivan liikaa ja ote annettiin suosiolla vastustajalle. Tästä on kaikesta huolimatta hyvä jatkaa ja ehkäpä sielä kuuluisan tunnelin päässä on muutakin kuin vastaan tuleva juna...