Vakuutuksista
Vakuutuksien laskeminen on täysin yksilöllistä hommaa ja systeemi menee näin: arvioidaan kuinka kauan pelivuosia kyseisellä pelaajalla on vielä jäljellä nykyisellä palkkatasollaan. Siitä saadaan teoriassa summa, jonka hän "vaarantaa" pelatessaan muualla kuin varsinaisen työnantajansa listoilla. Siitä sitten vaan laskemaan ja toteamaan, että nimenomaan Tuomo on lockoutpalkkaajan painajainen; nuori pelaaja, jolla on helvetinmoinen palkka, koska hän on valtava prospekti. Tämä huomioonottaen on itse asiassa aika fakiirin suoritus, kun HIFK ilmoittaa Tuomon signaamisesta lockoutin ajaksi. Selänteen tapaus on aivan toisenlainen, suuri osa peliajan ansioista on jo kerätty, joten hänen pelaamisensa Euroopassa olisi teknisesti varsin mahdollista. Näin ei kuitenkaan tapahdu minun tietojeni mukaan.
Sitten on joku Ruudun Jakke, jonka pitäisi periaatteessa vielä tahkota paljon lisää rahaa Pohjois-Amerikasta ja pyrkiä siis nostattamaan palkkaansa, kun 30 ikävuotta lähestyy hänelläkin. Jaken tyyppisen pelaajan vakuutusmaksu on pieni / pienehkö, mutta hänkin riskeeraa paljon Eurooppaan tullessaan. Saattavat mennä tulevat eläkepäivien rahat, jos Ilkka Mikkolan tyyppinen suuruus vetäisee polvitaklauksen SM-liigassa. Marekin yhtälö vaikuttaa myös huonolta lockoutpalkkaajan kannalta; 27-vuotias latebloomer, jolla on elämänsä tilaisuus paukuttaa seuraavat 5 vuotta tähtitieteellisellä liksalla. Vakuutusmaksu siis sen mukaan.
Ihannepelaaja on SM-liigaseuran vinkkelistä siis kypsään ikään ehtinyt, hyvää palkkaa jo nauttinut. Tai sitten Tuomo Ruutu, jonka pelaaminen järjestetään vaikka väkisin molemminpuolisessa tahtotilassa. Ja tässä, Svante hyvä, voidaan tietenkin kääntyä sidosryhmienkin puoleen tarvittaessa. Ja ihan perustellustikin. Paljastetaan nyt myös se Spanhelin puuttuminen HIFKin tilikirjoista; Okei, MÄ MAKSOIN SEN PALKAN!